Portaattomassa mehupuoli ei "työskentele" mekaanista puolta vastaan , vaan samaan suuntaan ja muuntaa nopeuksia, muuttamalla pleneetta tyypisen komponentin eri osien nopeuksi keskenään ja samalla traktorin ajonopeutta.
Näin yleensä, mutta Vario-laatikossa peruutuksella mekaaninen vääntää menosuuntaan ja ajomoottorit taaksepäin. Paikallaan ollessa kehäpyörän nopeus on ehkä 1,3-1,5 kertainen planeettakannattimeen nähden. Kun peruutuksessa aurinkopyörä kiertää mekaanisen voimansiirron mukana taaksepäin, kehäpyörän ja sen mukana ajopumpun kierrosnopeus kasvaa huomattavan korkeaksi.
Miksi niihin sitten saa taakseajolaitteet?
Hyvä kysymys ja vielä parempi kysymys on, miksei Vario-laatikossa ole mekaanista peruutusaluetta, onhan siellä kaksi mekaanista nopeusaluettakin, vaihto sakarakytkimellä?
Eikö niillä oikeasti kestä puskea taakseajettavaa niittomurskainta?
Tiedä häntä, mutta epäilisin öljyjen kuumenemista ja hyvää löpön menekkiä, jos tuntitolkulla peruutetaan 20 km/h.
Nyt on vähän puurot ja vellit sekaisin tässä keskustelussa... Kehäpyörän ja planeetankannattimen suunnan muutosta ja sen pyörityksen muunnosta käytetään oikeastaan kaikissa portaattomissa eri asioiden saavuttamiseen, esim. Valtralla tuota kehäpyörän pyöritystä väärään suuntaan käytetään käsittääkseni myös eteen ajettaessa. "Voiman" välittäminen koostuu kahdesta asiasta, planeetan läpi välitetään momenttia jollakin teholla, ja kysymys on siitä, paljonko tämän momentin välittämisessä on tehohävikkiä. Sinänsä tuo planeetan ja sen kannattimen pyörimissuunta ja sen muutos on lähes merkityksetön tehohävikin kannalta, jos vaan laakeroinnin voitelu on kohdallaan. Planeettapyörästö on hyötysuhteeltaan kuitenkin erittäin hyvä muutettaessa jonkin akselin nopeutta. Todellinen tehohäviö tuossa Fendtin laatikossa tulee peruutettaessa siitä, että käytännössä hydrostaatti välittää peruutettaessa tuon tehon kokonaisuudessaan vaihtaessaan planeetan pyörimissuunnan, ja hydrostaatin hyötysuhde on huonompi, kuin mekaanisen voimansiirron.
Itsekin olen kyllä miettinyt, miksei laatikkoon ole tehty suunnanvaihdinta (vrt. valtran suunnanvaihdin), joka olisi lopulta melko yksinkertainen toteuttaa ja sillä päästäisiin eroon tuosta hyötysuhdeongelmasta. Ongelma ei toisaalta ole kovinkaan suuri, koska Fendtin tuntien sille olisi siinä tapauksessa tehty jotakin.
Hukkuva tehohan siirtyy kokonaisuudessaan lämmöksi, mutta en kyllä ole kuullut lämpöongelmista vaikka tiedän useammankin koneen joilla työnnetään taakseajolaitteella juuri niittomurskainta ja ajetaan periaatteessa koko ajan lähes niin kovaa kun hitaammalla alueella pääsee.
Metsäkoneeseen on melko turha traktoria verrata, metsäkoneella ajetaan maastossa 2-3 km/h kuorman kanssa ja tietynlainen mutta ei liiallinen pehmeys vedossa on jopa tavoiteltavaa. Traktorilla taas pitää ajaa normaalisti peltotyössä 5-25 km/h ja ajetaan maantiellä 40-60 km/h, ja tällöin hyötysuhdekysymyskin on huomattavasti suurempi kuin pienillä nopeuksilla. Tarvittava teho ajossahan kasvaa nopeuden toisessa potenssissa, eli nopeuden kaksinkertaistaminen nelinkertaistaa tarvittavan tehon, toki maastolla on myös suuri merkitys asiaan kitkan ja painuman ansiosta, mutta nopeuden vaikutus pysyy silti samana.
