Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 25.07.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 24.07.14 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: KAri - 24.07.14 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: KAri - 24.07.14 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 24.07.14 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:17:50

Olen maksanut urakoitsijalle 280euroa tunti.

Ja tuntisasvutus oli?

5ha.

5 ha tuntiin ei kyllä mitään "seinäkasvustoa" puida kuin ihan kokoluokan suurimmalla mallilla. Tuolla tuntihinnalla tulee kyllä edullisia hehtaareja.

En ymmärrä mitä tarkoitat "seinä"-kasvustolla? Lakoontunuttako?

Sellaista 6+ tonnista - ja tiheää, eikä tietty lakokasvustokaan mene touta vauhtia, hyvä syy kiertää säädettä riittävästi peltoon.

Keskisato n.3200kg/ha.

Kuinkas paljon sulle puitiin kerralla? Minkälainen peräkärrykapasiteetti sulla on käytettävissä?

285ha puitiin kerralla. Kärrykapasiteettiin kuuluu 8 kpl puskuvaunuja ja neljät kappaleet ruuvivaunuja.

Yhteistilavuus n.2300hl

Ettei sentäs ollut kolme kappaletta 70-hl tuhteja...

Täällä lahden toisella puolella on hieman eri systeemit kuin Suomessa.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 26.07.14 - klo:08:50

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 25.07.14 - klo:21:59

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 24.07.14 - klo:23:41

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:21:26

Lainaus käyttäjältä: KAri - 24.07.14 - klo:21:24

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: KAri - 24.07.14 - klo:21:07

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:20:43

Lainaus käyttäjältä: JackSparrow - 24.07.14 - klo:17:57

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 24.07.14 - klo:17:50

Olen maksanut urakoitsijalle 280euroa tunti.

Ja tuntisasvutus oli?

5ha.

5 ha tuntiin ei kyllä mitään "seinäkasvustoa" puida kuin ihan kokoluokan suurimmalla mallilla. Tuolla tuntihinnalla tulee kyllä edullisia hehtaareja.

En ymmärrä mitä tarkoitat "seinä"-kasvustolla? Lakoontunuttako?

Sellaista 6+ tonnista - ja tiheää, eikä tietty lakokasvustokaan mene touta vauhtia, hyvä syy kiertää säädettä riittävästi peltoon.

Keskisato n.3200kg/ha.

Kuinkas paljon sulle puitiin kerralla? Minkälainen peräkärrykapasiteetti sulla on käytettävissä?

285ha puitiin kerralla. Kärrykapasiteettiin kuuluu 8 kpl puskuvaunuja ja neljät kappaleet ruuvivaunuja.

Yhteistilavuus n.2300hl

Ettei sentäs ollut kolme kappaletta 70-hl tuhteja...

Täällä lahden toisella puolella on hieman eri systeemit kuin Suomessa.

No täytyy myöntää, etten oo koskaan käynyt ruotsalaisten puintihommia seuraamassa    Hallitsetko riikinruotsin jo täysin?

Kertokaas mistä johtuu et puintitaksat junnaa 20 vuoden takaisella tasolla, miksi urakkahinta on yhä sama?
Itsellä on taksa 110ekee ha +alv siltikään se ei  riitä et vois perustella   järkevästi koneen vaihtoaa, alle tuon en edes lähde ajaan lainkaan, puitavaa on ollut 300 hehtaarin molemmin puolin.
Kaikki muu urakointi on noussut muttei puinti, onko siitä ylitarjontaa niin paljon ettei hinnat nouse?

300*110 on 33000e vuoteen miinus kulut neljä vuotta niin on bruttona uuden koneen hinta mää ainakin pärjäisin ja hyvin tai si en osaa laskee

Kertokaas mistä johtuu et puintitaksat junnaa 20 vuoden takaisella tasolla, miksi urakkahinta on yhä sama?

Sitä olen itsekin ihmetellyt. Mikseivät laske kun homman pitäisi uusien koneiden (tekniikan) myötä tehostua.

  Eikös ne ole ollut liian matalat noi taksat 60 luvulta lähtien, paljon piti olla liikkeellä uuden koneen tienatakseen, mutta useampi kone on tullut puitua omaksi.

 Oliskohan tuohon huonoon urakka taksaan, syy yhteys huonolla viljan hinnalla.
 Kauppa ei viljely tarvikeitten hinnassa paljoa jousta, niin se toinen urakointi työtä tekevä sit joustaa. Tai se urakointi palveluita ostava ostaa jonkun sampon reuhkan ja pui vaikka koneen läpi peltoon ennen kuin tekee lisä tappioita maksamalla "yli" hintaa puimisesta. Niin se viljamieskin muuttuu näennäesviljelyn kannattajaksi.

  Hyvällä ikääntyneellä koneella saa edulliset puinnit jos ei hirveitä pinta-aloja puitavaa, mutta remontit kyllä pitää itse osata/viitsiä tehdä itse.

Täällä lahden toisella puolella on hieman eri systeemit kuin Suomessa.

Joo tarinat kannattaa valmistella hyvin, että yksityiskohtia ei pääse tarkistamaan. Aina nimittäin voi lukijoilla ollakin sukua yllättävillä paikkakunnilla.

Nyt sitten anekdootti, liittyen korskeaan mainintaan, esimerkiksi että täällä rapakon takana on eri meininki kuin siellä takapajuisessa Suomessa.  Täältä Länsi-Uudeltamaalta oli yksi nuoremman sukupolven viljelijä hankkimassa käytettyä isompaa traktoria uuden kultivaattorin vetoon. Ruotsista löytyi, ja menivät katsomaan, tämä kopea ruotsalainen alkoi neuvomaan, että tokkopa tuollaista isoa Suomessa tarvittaisikaan, täällä kun on meillä varsin 800 hehtaaria viljeltyä. Että onkos teillä miten paljon ?

Siihen tämä suomen köyhäksi mainittu oli vain tokaissut, että "eleven hundred". Kai oli ruotsin pojan pippeli siinä hiukan kutistunut. Niin vaan joskus hyvinkääntiellä tulee tämä rautavuori vastaan hienosti.

-SS-

285ha puitiin kerralla. Kärrykapasiteettiin kuuluu 8 kpl puskuvaunuja ja neljät kappaleet ruuvivaunuja.

Yhteistilavuus n.2300hl

Rapakon sillä puolen on niin epätasaista ettei lödy paikkaa jossa kippikärryn saisi tyhjäksi

Jos pumuri pui keskimäärin kärryllisen tunnissa, niin onko sikäläiset kuskit (tai ruuvit ja puskulaitteet) myös niin hitaita että puoli vuorokautta menee ennen kuin sen kärrin saa uudestaan tyhjänä pellon laitaan? 

Vai onko joku laskenut siellä että isot peräkärrit on halvin tapa varastoida viljaa?

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 25.07.14 - klo:21:59

285ha puitiin kerralla. Kärrykapasiteettiin kuuluu 8 kpl puskuvaunuja ja neljät kappaleet ruuvivaunuja.

Yhteistilavuus n.2300hl

Rapakon sillä puolen on niin epätasaista ettei lödy paikkaa jossa kippikärryn saisi tyhjäksi

Jos pumuri pui keskimäärin kärryllisen tunnissa, niin onko sikäläiset kuskit (tai ruuvit ja puskulaitteet) myös niin hitaita että puoli vuorokautta menee ennen kuin sen kärrin saa uudestaan tyhjänä pellon laitaan? 

Vai onko joku laskenut siellä että isot peräkärrit on halvin tapa varastoida viljaa?

Joo ihmettelen sitä itsekin, kun täällä päin riittää muutama 50 km Vario ja niihin isohko kolmiakselinen kärri tuomaan puintiaikana suuruusluokkaa 50000 hl kuivurille ? Ja parhaimmillaan aika kaukaa kuormat tulee, olisiko 50:kin km päästä  ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 26.07.14 - klo:08:52

Täällä lahden toisella puolella on hieman eri systeemit kuin Suomessa.

Joo tarinat kannattaa valmistella hyvin, että yksityiskohtia ei pääse tarkistamaan. Aina nimittäin voi lukijoilla ollakin sukua yllättävillä paikkakunnilla.

Nyt sitten anekdootti, liittyen korskeaan mainintaan, esimerkiksi että täällä rapakon takana on eri meininki kuin siellä takapajuisessa Suomessa.  Täältä Länsi-Uudeltamaalta oli yksi nuoremman sukupolven viljelijä hankkimassa käytettyä isompaa traktoria uuden kultivaattorin vetoon. Ruotsista löytyi, ja menivät katsomaan, tämä kopea ruotsalainen alkoi neuvomaan, että tokkopa tuollaista isoa Suomessa tarvittaisikaan, täällä kun on meillä varsin 800 hehtaaria viljeltyä. Että onkos teillä miten paljon ?

Siihen tämä suomen köyhäksi mainittu oli vain tokaissut, että "eleven hundred". Kai oli ruotsin pojan pippeli siinä hiukan kutistunut. Niin vaan joskus hyvinkääntiellä tulee tämä rautavuori vastaan hienosti.

-SS-

Paljonko on suomalaisen tilan keskipinta-ala?

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 26.07.14 - klo:16:15

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 25.07.14 - klo:21:59

285ha puitiin kerralla. Kärrykapasiteettiin kuuluu 8 kpl puskuvaunuja ja neljät kappaleet ruuvivaunuja.

Yhteistilavuus n.2300hl

Rapakon sillä puolen on niin epätasaista ettei lödy paikkaa jossa kippikärryn saisi tyhjäksi

Jos pumuri pui keskimäärin kärryllisen tunnissa, niin onko sikäläiset kuskit (tai ruuvit ja puskulaitteet) myös niin hitaita että puoli vuorokautta menee ennen kuin sen kärrin saa uudestaan tyhjänä pellon laitaan? 

Vai onko joku laskenut siellä että isot peräkärrit on halvin tapa varastoida viljaa?

Joo ihmettelen sitä itsekin, kun täällä päin riittää muutama 50 km Vario ja niihin isohko kolmiakselinen kärri tuomaan puintiaikana suuruusluokkaa 50000 hl kuivurille ? Ja parhaimmillaan aika kaukaa kuormat tulee, olisiko 50:kin km päästä  ?

-SS-

70-luvun verkonpainoilla työtä tehdessä tulee migreeni ja sitä kautta kateellisuus. Ei ole kuin suuret puheet muiden tekemisistä.

70-luvun verkonpainoilla työtä tehdessä tulee migreeni ja sitä kautta kateellisuus. Ei ole kuin suuret puheet muiden tekemisistä.

Kyllä meillä esim. ajetaan aika paljon vähintään 18 tonnin kantavuuksisilla kärryillä rehua ja viljaa (esim. rehua saattaa tulla kahdella kärryllä siiloon 50 tonnia tunnissa). Mutta en oikein ymmärrä miksi jotain hikistä alle 1000 tonnin satoa ei saisi ajettu muutamalla kunnon kärryllä?

Ei ollenkaan relevantti vertauskohta, mutta yhdellä 18m3 samsonin lietevaunulla on parhaimmillaan kiekkomullattu peltoihimme hiukan vajaa 2000 mottia lietettä 36 tunnin sisään ja kuski nukkui hyvän yön siinä keskellä. Miten ihmeessä alle 1000 motin viljan ajoon tarvitaan 12 kärryä?

Lainaus käyttäjältä: simonurminen - 26.07.14 - klo:22:05

70-luvun verkonpainoilla työtä tehdessä tulee migreeni ja sitä kautta kateellisuus. Ei ole kuin suuret puheet muiden tekemisistä.

Kyllä meillä esim. ajetaan aika paljon vähintänä 18 tonnin kantavuuksisilla kärryillä rehua ja viljaa. Mutta en oikein ymmärrä miksi jotain hikistä alle 1000 tonnin satoa ei saisi ajettu muutamalla kunnon kärryllä?

Ei ollenkaan relevantti vertauskohta, mutta yhdellä 18m3 samsonin lietevaunulla on parhaimmillaan kiekkomullattu peltohimme hiukan vajaa 2000 mottia lietettä 36 tunnin sisään ja kuski nukkui hyvän yön siinä keskellä. Miten ihmeessä alle 1000 motin viljan ajoon tarvitaan 12 kärryä?

Kaikkia kiinnostaa hehtaarit ja puintimäärät, vain harva on kiinnostunut kuivauskapasiteetista ja viljan varastoinnista.