Lainaus käyttäjältä: vms1 - 24.07.14 - klo:08:56

Tuli tällainen asia taas eilen mieleen kun pyörin yhden pellolla mihin oli jäänyt aika pahoja saarekkeita. Perusmuoto oli melkein suunnikas ja kokoakin oli reilusti eli hehtaareita mutta yksi reuna oli katkonainen ja muutama saarikin oli. Tarkemmin en niitä tutkinu että oliko kallioo mutta isohkoa kiveä oli. Terveisiä vaan omistajalle

Kuitenkin kattelin että niin paljon joutu pyörimään että melkein joka paikka tuli tallattua kahdesti. Eli märällä kelillä rehun teko on aika myrkkyä.

Mutta siis asiaan. Mikä on raatilaisilla kokemus näistä. Mikä on edukkain tapa päästä eroon niistä ja olisiko se jollekin yrittäjälle paikka poistaa näitä kokonaisurakkana. Itte ajattelin että edukkaimmin pääsisi kun ottais päälle 30 tonnisen koneen joka nostelis ne kivet pois ja samaan syssyyn joku ampuis kallion pois jos sitä sattuisi olemaan joka myöskin kaivettaisi pois. Sitten perässä pienempi kone joka haraisi kantoharalla pikkukivet ja lopuksi viimeistely kivipekka tyylisellä koneella. Kokoajan tietenkin kuljetuskalustoa mikä veisi kivet etiäppäin. Saisiko kiven myynnillä näistä mitenkään edes lähelle nollakuluja.

Kannattaa tehdä, ajallinen ja sitä myöten rahallinen säästö korvaa muutamassa vuodessa rakenteen korjaamiseen kuluneet rahat.

Itse olen poistattanut jopa yhden kallion pellon keskeltä josta tehtiin mursketta. Murskeen myynnistä jäi voittoa 7800euroa kun vähensi kallion poistamiseen menneet kustannukset.

Kokonaishinta työlle oli 78340euroa.

Oot aikamoinen satusetä. 

Ei kai kukaan mennyt saarekkeitaan paperille kirjailemaan?

No eihän tuokaan ole peruuttamaton vahinko.  Se paperihan on ainoastaan itsellä, eikä sitä ole tarvinnut lähettää millekään viranomaiselle. Ja paperihan kuului (muistaakseni) ainoastaan ymppituen ehtoihin, ei LFA-, tila- tai kansallisten tukien ehtoihin.

Monimuotoisuuskartoitus on tärkee paperi. Sitä vaan pitää päivittää. 

Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.

Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.

Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.

Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.07.14 - klo:20:58

Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.

Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.

Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.

Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille.

Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.

Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen )

Pelottaa tuo valtaojan putkitus, tässä ovat sukupolvet tuota uraa koettaneet kesyttää jo 1960-luvulta, aina ovat luonnonvoimat vieneet sillat, betoniputket, mullat ym., mukaansa.

Olisi kyllä hyvä kilometri peitettävänä. Naapurin kanssa yhdessä voisi jakaa kustanuksia. Onhan siitä ollut puhetta. Täyttömaata pitäisi kerätä melkoisen paljon etukäteen.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.14 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.07.14 - klo:20:58

Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.

Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.

Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.

Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille.

Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.

Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen )

elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.

Pelottaa tuo valtaojan putkitus, tässä ovat sukupolvet tuota uraa koettaneet kesyttää jo 1960-luvulta, aina ovat luonnonvoimat vieneet sillat, betoniputket, mullat ym., mukaansa.

Olisi kyllä hyvä kilometri peitettävänä. Naapurin kanssa yhdessä voisi jakaa kustanuksia. Onhan siitä ollut puhetta. Täyttömaata pitäisi kerätä melkoisen paljon etukäteen.

-SS-

Vesi virtaa paremin putkessa kun ei ole puskia ta heinää mitä jarrutaa. Maata on tarjottu täälläpäin^TM siten että maarakentaja putkittaa railoja ja muotoilee lopuksi siistiksi

Mulla on yks 6ha missä on useita kivikasoja, miettinyt otta joku 30t ympäripyörivä ja ajais pois pienet kivet, siirtolohkareet vyörytäis sen ison saarekeen jatkoksi, siis sileen että olis vain yksi saareke kierrettävä

Lainaus käyttäjältä: isanta66 - 25.07.14 - klo:22:22

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.14 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.07.14 - klo:20:58

Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.

Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.

Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.

Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille.

Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.

Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen )

elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.

Mitäs haittaa siitä lohkojen yhdistämisestä sitten olisi? Sitäpaitsi siihen väliin tulee todennäköisesti oma tueton peruslohkonsa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.14 - klo:22:35

Lainaus käyttäjältä: isanta66 - 25.07.14 - klo:22:22

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 25.07.14 - klo:22:03

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 24.07.14 - klo:20:58

Kivien ampuminen tuntuu yllättävän edulliselta. Hintaa en nyt muista, mutta parilla tonnilla saa jo paljon pahaa aikaiseksi. 30 tonnin kone ottaa 70e tunti, kun asiaa kuukausi takaperin tiedustelin. Suurin ongelma omalla kohdalla on järjestää purkupaikka siirrettävälle maa-ainekselle. Jos sellainen on helposti järjestettävissä ja lyhyen matkan päässä, jotta siirtoajoon ei kulu paljon aikaa, niin homma on aika hyvin hanskassa.

Lehdessä haastateltiin Kiuruveden mullimiestä ja hän sanoi, että kiveä on murskattu omille peltoteille jne. Kustannus/hyöty on +-0, mutta tällä tavalla kivistä pääsee eroon. Itse olen harkinnut kivien tarjoamista Destialle, rakennusliikkeille tms. firmalle, joka tarvitsee täyttömaata johonkin. En tiedä onko tämä realistinen idea, mutta kokeilen kepillä jäätä jossain vaiheessa. Kismittää, kun hyvää maapohjaa joutuu käyttämään turhan maa-aineksen varastona.

Kannattavuuksista en osaa sanoa, mutta kun olen haastatellut kaikki tuhannen hehtaarin ja seitsemän pitäjän alueella viljelevät täppärit, mullimiehet, sikaparonit yms. kehityksen mukana kulkevat kaiffarit, niin liikuttavan yksimielisiä on olleet siitä, että suuret lohkokoot ilman esteitä ja mitä lähempänä talouskeskusta, sitä parempi. Kaikki mahdollinen työ kannattaa tehdä sen eteen, että tuo onnistuu. Siltä pohjalta olen tullut siihen tulokseen, ettei se voi olla hullu idea pistää valtaojia putkiin ja vaikeitakin saarekkeita tasaiseksi.

Maksaahan joku pellostakin 10000€/hehtaari, niin miksi ei sillä rahalla voisi samalla pellota kanavia ja tienvarsi ravia voisi laittaa putkiin. Eikös ojien putkitus ole verovähennyskelpoinen meno erä ja eipä tarvii suojakaistoja niin paljon piiriojien ympärille.

Halpaa on pelto teilläpäin. Alta 13 000€/ha on täälläpäin turha jättää tarjousta.

Siksipä on tässä tullut laitettua satoja metrejä isoa valtaojaa umpeen edellisinä vuosina. Pinta-alaa tulee helposti puoli ha lisää ja parhaimmillaan neljästä lohkosta tulee yksi. (paitsi tukilomakkeella jossa neljästä tulee viisi kun ojan pinta-ala ei ole tukikelpoinen )

elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.

Mitäs haittaa siitä lohkojen yhdistämisestä sitten olisi? Sitäpaitsi siihen väliin tulee todennäköisesti oma tueton peruslohkonsa.

No tuo että tulee väliin tueton peruslohko. Tosin meilläpäin on täytetty vain peruslohkon yhdistämis lomake ja asia on ollut bueno! Kahdesta tuli yksi eikä kolme.

Tänäkin syksynä laitettin yksi oja umpeen enkä minä sitä minnekkään elyyn ilmoittanut "että nyt laitetas oja umpeen saako?"

[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.
[/quote]

Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.

Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.

[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.

Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.

Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.
[/quote]

Sama homma, monta kasvulohkoa lohkoa joissa useita peruslohkoja, kotilohkokin 3.88ha ja koostuu neljästä vaiko viidestä eri peruslohkosta kun omistajat vaihtelee. Tuollainen putkitettu valtaoja periaatteessa "tyhjä viiva" peltojen keskellä kuten terminator sanoikin, sehän aiemmin ollut useamman metrin levyinen ei kenenkään maa. Käytännössä jaetaan omistajien kanssa kahtia ja pellon pinta-alaan tulee saman verran "reserviä" tukitarkastuksia ja digitointeja varten. Siellä sitten korjaavat pinta-alan oikeaksi
Ihan täyttä hulluutta perustaa omaa kasvulohkoa tuota varten, lohkon tukioikeudet loppuu vähän kesken kun pinta-ala lisääntyy ja sillä selvä.

Lainaus käyttäjältä: aurajokilaivuri - 27.07.14 - klo:11:39

[quote author=Terminator II link=topic=55635.msg967153#msg967153 date=1406316923
elä hyvä ihminen mene vaan kertomaan ely-keskukseen että olet ojia pistänyt umpeen! Peruslohkojen välissä on oltava oja tai joku fyysinen raja muuten ne käsitellään yhtenä peruslohkona. Tarkastajat yhdistää itse ne lohkot tarkastuksen yhteydessä kun sitä ojaa ei löydykkään.

Mulla ainakin on 17 hehtaarin täysin yhtenäinen pelto jossa on neljä peruslohkoa.

Ja kartoissa muiden peltojen lohkorajat kulkee ojanpohjia pitkin, eli välissä ei ole mitään tuettomia alueita eikä ojan täyttämisten pitäisi sellaisia myöskään muodostaa.

Sama homma, monta kasvulohkoa lohkoa joissa useita peruslohkoja, kotilohkokin 3.88ha ja koostuu neljästä vaiko viidestä eri peruslohkosta kun omistajat vaihtelee. Tuollainen putkitettu valtaoja periaatteessa "tyhjä viiva" peltojen keskellä kuten terminator sanoikin, sehän aiemmin ollut useamman metrin levyinen ei kenenkään maa. Käytännössä jaetaan omistajien kanssa kahtia ja pellon pinta-alaan tulee saman verran "reserviä" tukitarkastuksia ja digitointeja varten. Siellä sitten korjaavat pinta-alan oikeaksi
Ihan täyttä hulluutta perustaa omaa kasvulohkoa tuota varten, lohkon tukioikeudet loppuu vähän kesken kun pinta-ala lisääntyy ja sillä selvä.
[/quote]

No eri omistajien takia pitää muodostaa alueeasta eri peruslohkot vaikka aluetta käytännössä viljeltäisiin yhtenä lohkona.

Lohkojen putkitus ja yhdistäminen kannattaa tehdä sillä kaavalla että ensin putkittaa ja odottaa seuraavan digitoinin. Vasta digitoinin jälkeen paperilla yhdistää peruslohkot. Sama kantokarhojen kanssa. Ensin karhot pois ja odottaa kun lohko kuvataan uudestaan ja digitoidaan ja hups kantokarhot hävisi.

Viljeliä jos menee elyyn sanomaa että "ajettiinpa karhot huirsin nevadaan!" Niin silloin siihen on perustettava erillinen peruslohko.

Mitä on muuten isointa ojaa mitä raatilaiset on laittanut kiinni enemmän kuin sen 8 metriä ojan ylitystä varten. Noin niinkuin kuinka isoa on isoin rumpu mikä on upotettu.

Mitä on muuten isointa ojaa mitä raatilaiset on laittanut kiinni enemmän kuin sen 8 metriä ojan ylitystä varten. Noin niinkuin kuinka isoa on isoin rumpu mikä on upotettu.

450mm