Millä tavalla ja kalustolla ihmiset ruokkivat kioskeista kotoisella viljalla lypsylehmiä? Käytössä voisi olla omien peltojen ohraa ja kylältä ostettua kauraa. Tavoitteena ratkaisu joka ei tarvitse päivittäistä eikä mielellään viikottaistakaan traktorityötä ja josta voisi myöhemmin uudelleenkäyttää osia jos siirtyy aperuokintaan.

Onnistuuko millään tavalla järjestettynä ilman viljan kuivatusta? Tai ainakin vähemmällä kuivauksella.

Ennen kaluston ostoa voisi testailla rahtijauhatuksena, mutta miten ison määrän voi käsitellä kerralla ilman että pilaantuu ennen käyttöä? Kulutus yhden robotin karjan verran. 20 tonnin OK-kuntoinen teräksinen pystysiilo joka nyt täysrehulla olisi käytettävissä.

Missä vaiheessa ja miten sekoitatte eri viljat?

Ei toimi kuin kuivana. Rahtimyllärien seokset "kestävät" kesällä kuukauden ja talvella kolme... kaura nää eltaantuu tuossa ajassa.

Siirry suoraan appeeseen. Et tee niillä kioskeilla yhtään mitään jos sulla on robo ja ape pöydällä.

Ei toimi kuin kuivana. Rahtimyllärien seokset "kestävät" kesällä kuukauden ja talvella kolme... kaura nää eltaantuu tuossa ajassa.

Siirry suoraan appeeseen. Et tee niillä kioskeilla yhtään mitään jos sulla on robo ja ape pöydällä.

Kuivana toimii. Meillä on erillisruokinta ja kaura menee litistettynä kioskista. Yhtenä talvena oli ohrakaura -seosta, jonka sekoitin kuivurilla päästämällä kahdesta siilosta kaatosuppiloon ja siitä elevaattorilla kärryyn. Ei vaan ollut ohralla merkitystä ruokinnnassa, olis kannattanu ohra myydä (ja ehkä kaurakin), sen jälkeen on menty pelkällä kauralla.

Kaura siirretään peräkärrystä kierukalla myllynpäälle suppiloon. Kipa 5t kärrykuorma eli noin kolmisen tonnia riittää kuukaudeksi.

Kuivata täytyy sen verran, että säilyy. Meillä kuivataan "normaalisti" kaikki.

Täysrehu ei temppuile oikeastaan koskaan, joskus jauhoisuus tekee temppujaan. :utta (liikaa) litistetty kaura tuppaa holvaamaan kioskin alasuppiloon. Varsinkin ilmnakosteuden vaihdellessa litiste myös sähköistyy ja siksi sen valuminen spiraalille vaikeutuu. Myllytetään kerran päivässä, sen verran mahtuu myllyn alle. Ammuja 25.

Siirry appeeseen samantein, pääset helpommalla. Yksi kaveri harmittelee kioskivalintaansa. Ei toimi kunnolla, jos kauraa seassa ja lajittuminen aiheuttaa omat ongelmansa. Saa melko usein olla kalibroimassa. Muutenkin tosi ronkeli viljan puhtaudelle ym.

Minä olen ihmetellyt pitkään että mikä tarkoitus kauralla on lehmien ruokinnassa?

Minä olen ihmetellyt pitkään että mikä tarkoitus kauralla on lehmien ruokinnassa?

Minä olen miettinyt tuota samaa kohta 20 vuotta. Voihan sitä ruokkia tietysti enemmän päivässä, mutta niin pitääkin ruokkia.. samalla elukkaan työnnetään paljon kaurankuoria, joiden ruokinnallinen vaikutus on pelkästään negatiivinen.

Syynä lienee se, että jos pelto ei kasva kuin kauraa, niin sitten sitä pitää syöttää.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 17.06.14 - klo:08:04

Minä olen ihmetellyt pitkään että mikä tarkoitus kauralla on lehmien ruokinnassa?

Minä olen miettinyt tuota samaa kohta 20 vuotta. Voihan sitä ruokkia tietysti enemmän päivässä, mutta niin pitääkin ruokkia.. samalla elukkaan työnnetään paljon kaurankuoria, joiden ruokinnallinen vaikutus on pelkästään negatiivinen.

Syynä lienee se, että jos pelto ei kasva kuin kauraa, niin sitten sitä pitää syöttää.

Aijjaa...ei mää oo uskaltanu kauralla ruokintaa kyseenalaistaa (on vissiin aina sillai tehty eli kauralla ruokittu?) Eikä mulla oo alan koulutusta...

Joskus kuullu juttua että kaura on sorkkaystävällisempi kuin ohra ja vehnä. Lieneekö siinä syy kauran syöttöön.

Lainaus käyttäjältä: arzyboy - 17.06.14 - klo:08:04

Minä olen ihmetellyt pitkään että mikä tarkoitus kauralla on lehmien ruokinnassa?

Minä olen miettinyt tuota samaa kohta 20 vuotta. Voihan sitä ruokkia tietysti enemmän päivässä, mutta niin pitääkin ruokkia.. samalla elukkaan työnnetään paljon kaurankuoria, joiden ruokinnallinen vaikutus on pelkästään negatiivinen.

Syynä lienee se, että jos pelto ei kasva kuin kauraa, niin sitten sitä pitää syöttää.

Jos kaikki vilja olisi ostossa, en kauraan koskisi pitkällä tikullakaan. Nyt kun kaikki vilja tulee omalta pellolta, on kaura (1/3 vilja-alasta) mukana viljelyvarmuuden ja viljelykierron vuoksi. 

Joskus kuullu juttua että kaura on sorkkaystävällisempi kuin ohra ja vehnä. Lieneekö siinä syy kauran syöttöön.

Siinä on vähemmän tärkkelystä ja se tärkkelys liukenee vähän hitaammin, joten se on vähän parempi sorkille. Mutta jos kaurasta haluaa ulos saman energiamäärän, niin sitä pitää syöttää enemmän -> vr% nousee ja vaikutus nollaantuu..

Sillä että vaihtaa kilon ohraa kiloon kauraa ei ole mitään merkitystä tässäkään asiassa.

Eteenkin kevyt kaura on tosi surkea rehu, painavalla saadaan sit maitoa jo ihan hyvin.

Veikkaan, että tänä vuonna täällä tundralla aika moni vetää kaurasta tupla sadot hehtaarilta ohraan verrattuna. Mun mielestä ei taas ole mitään järkeä välttis viljellä ohraa, jos on kauraa ja vehnää. Ehkä ensi vuosi jo ohraton.

Bäkkis, mites toi kauran kuorinta? Kannattaisko koklata?

No onhan se selvä että joillekin pelloille kaura on paljon parempi vaihtoehto. Mutta ruokinnallisesti ei ole ihanteellinen vaihtoehto. Lajittuminen ainakin paha ongelma isompia määriä jauhettaessa. Ruokinta pahasti metsässä jos kaurankuorista haetaan kuitua

Onhan se kaura muuten vähän jäähdyttelevän viljelijän vilja. Veikkaan, että ensi talvena rehuohrasta on huutava pula mutta kauraa kyllä löytyy.

On tainnu kaura olla yksi kannattavimmista viljoista monena vuonan täällä pirkanmaalla. On kuitenkin päässy aikaisin kylvämään ja saanu puitua kuivana ennen syyssateita. Aika moni on temunnu vehnien ja ohrien kanssa kuurojen välissä ja kuivurit on pauhannu pitkää päivää.

Veikkaan, että tänä vuonna täällä tundralla aika moni vetää kaurasta tupla sadot hehtaarilta ohraan verrattuna. Mun mielestä ei taas ole mitään järkeä välttis viljellä ohraa, jos on kauraa ja vehnää. Ehkä ensi vuosi jo ohraton.

Bäkkis, mites toi kauran kuorinta? Kannattaisko koklata?

Ei vehnän kanssa kannata kuoria, sit ne tärkit menevät ihan oikeasti yli.