Minkä verran omaisuusveroa pitäisi nostaa jos perintövero poistettaisiin ja sen tilalla verotettaisiin omaisuutta,
Tuo joku vajaa 700 miljoonaa euroa ei varmaan tavallisen ihmisen veroja nostaisi paljoa ja jakauuisi tasaisemminkin kun tää nykysysteemi joka joissain tapauksissa on joillekin kohtuuton,
Tosin nämä avoimet rajat mahdollistavat aika pitkälle menevät porsaanreijät, mutta harva tavallinen kansalainen niitä osaa/kykenee käyttämään..
Omaisuusveroa ei ole nykyään mutta jos ajatellaan että se perittäisiin vuosittain ja koko suomen varallisuus ei ole perintönä joka vuosi niin.............................
Herpertti on kovin kärkäs saamaan suuret omaisuudet verolle vaikka se lisäisi juuri niiden pienituloisten ja pienten omaisuuksien haltijoiden verotaakkaa.
Hesarin tämänpäiväiseltä mielipidesivulta:
Perintövero tulee säilyttää
Heikki Niskakangas Perintö- ja lahjaveron poistaminen ei ole järkevää. Perheyritysten liiton tilaamaa tutkimusta ei pidä ottaa todesta.
Vuonna 2013 perintö- ja lahjaveron tuotto oli 630 miljoonaa euroa. Veron fiskaalista merkitystä ei tule aliarvioida varsinkaan, kun tuoton odotetaan kasvavan suurten ikäluokkien harmaantuessa. Myyntivoittoveron kiristyksillä voitaisiin kompensoida vain osa perintö- ja lahjaveron tuotosta.
Myyntivoittovero on huono vero niin sanotun lukkiutumisilmiön takia. Varallisuudet eivät ohjaudu järkeviin kohteisiin olosuhteiden muuttuessa, koska uudelleenjärjestely johtaa verotukseen.
Verovelvollinen ei välttämättä muuta suurempaan asuntoon perheen kasvaessa, koska vanhan asunnon myynnistä jouduttaisiin maksamaan myyntivoittovero. Yrityksen perinyt henkilö saattaa sinnitellä yrittäjänä verojen pelossa pitkäänkin, vaikka yritystoiminta ei ole hänen ominta alaansa.
Tunnen suurta sympatiaa niitä menestyneitä yrittäjiä kohtaan, jotka haluavat lastensa jatkavan elämäntyötään yrityksen peräsimessä. Mutta yleisen edun näkökulmasta on yhdentekevää, meneekö omistus lapsille vai pääomasijoittajalle. Tärkeintä on, että yritys saa hyvän johdon.
Ulkomaisissa tutkimuksissa on havaittu, että yrittäjäominaisuudet eivät välttämättä periydy eivätkä toisen polven yrittäjät keskimäärin ole yrityksen perustajien veroisia. Suurilla isillä on usein pienet pojat.
Kansainvälinen kapitalismi elää vaihetta, jossa tulo- ja varallisuuserot kasvavat. Verotuksella voidaan hidastaa tätä kehitystä. Perintö- ja lahjavero soveltuu tarkoitukseen paremmin kuin ankara tulovero. Perinnöt ja lahjat mahdollistavat laiskuuden.
Kansakuntien vauraus ja hyvinvointi syntyy työstä, ennen muuta osaavasta työstä. Tästä syystä kaikki panokset tulisi panna työn verotuksen alentamiseen, jos verojen alentaminen yleensä on mahdollista näissä vaikeissa taloudellisissa oloissa. Monet taloustieteen legendat Milton Friedmanista lähtien ovatkin suositelleet tuntuvaa perintö- ja lahjaverotusta.
Perintö- ja lahjaverolaki on vanha ja repaleinen. Se tulisi kirjoittaa uudelleen, koska nykyjärjestelmä sisältää kohtuuttomuuksia ja toisaalta porsaanreikiä. Verokantoja tulisi alentaa ja veropohjaa tiivistää.
Ruotsissa perintöverotus poistettiin poliittisen lehmänkaupan tuloksena ilman minkäänlaista asiantuntijavalmistelua. Nyt asiantuntijat siellä esittävät veron palauttamista osana suurempaa verouudistusta.
Perintö- ja lahjaveron korvaaminen myyntivoittoverotuksella johtaisi varallisuuserojen kasvuun. Ilman enempiä tutkimuksiakin on selvää, että suurimpia voittajia olisivat Perheyritysten liiton jäsenyritysten omistajat ja miljonääriperheet. Menettäjiä taas olisivat asunnonvaihtajat, jotka muuttaisivat työn perässä tai tarvitsisivat uuden asunnon perheen olosuhteiden muuttuessa.
Kestävyysvajeen umpeen kurominen vaatii lähivuosina uhrauksia monilta kansalaisryhmiltä köyhästä rikkaaseen. Näissä oloissa olisi vastuutonta rakentaa Downton Abbey -yhteiskuntaa poistamalla perintö- ja lahjavero.
Heikki Niskakangas
vero-oikeuden professori
Aalto-yliopisto
