"Hesarin vaalikoneen kysymys"
7. Maatalouden tukemista EU:n varoin pitäisi vähentää.
Eli Kakolaisista kaksi haluaa vähentää maatalouden tukemista, ja yksi on vähän eri mieltä mutta aika luomuilija (pietikäinen). Keskustalaisista kaksi on vahvasti nykyisten tai korkeampien tukien kannalla, ja Rehn (ehkä aiheesta) on sitä mieltä että EU:lta saa joka tapauksessa paremmin rahaa kuin Sixpackilta heruisi vaikka tuet vääjäämättä laskevat.
Veeti voi nyt selittää miten on maanviljelijöille hyvä että Kakolaisia pääsi parlamenttiin?
Eli vasuritkin on selvästi maatalousmyönteisempiä kuin kokoomus...
Se että vastustaa tukia ei tarkoita että olisi maatalousvastainen. Kokoomus pääsääntöisesti vastustaa yritystukiakin mutta eipä sitä juuri yritysvastaiseksi voi sanoa? Ja maatilat ovat yrityksiä, ovathan? Tukia voidaan käyttää mutta vain alkupanoksena ja alkuvaiheessa, auttamaan yrityksiä pääsemään alkuun. Mutta jos tilanne on se kuin maataloudessa että 55% liikevaihdosta on tukia niin eihän sellaisen yritystoiminnan tukemisessa ole mitään järkeä. Telakat alihankkijoineen saattaa työllistää saman verran kuin maatiloilla kokopäiväisiä vuoden ympäri mutta kuka on sitä mieltä että verorahoilla pitäisi maksaa puolet telakoiden menoista?
Siinä olet oikeassa, että tukien vastustaminen ei ole automaattisesti sama asia kuin maatalouden vastustaminen. Se voi tarkoittaa myös aitoa halua löytää ratkaisuja, joilla elinkeino pärjäisi ilmankin tukia.
Kuitenkin olet hiukan hakoteillä analyysissäsi siitä, mikä on järkevää ja mikä ei. On todennäköisesti kansantaloudelle järkevää maksaa tukea 2 mrd euroa, jos sillä saadaan tuotettua 4 mrd:n edestä elintarvikkeita - varsinkin jos sille 2 mrd:lle tai muille käytetyille panoksille ei ole olemassa tuottavampaa vaihtoehtoista käyttöä.
Telakoiden tuki / työpaikka on kyllä historiassamme ollut verrattomasti suurempi kuin maataloustuki / työpaikka. Silti sekin on voinut olla järkevää.
Telakoiden kannattavuus alkoi kärsiä, kun Koreassa alettiin dumpata markkinoille halvoilla työvoimakustannuksilla, työvoimavaltaisesti tuotettuja paatteja. Moni muu maa vastasi kilpailuun tukemalla telakoitaan ja hintataso putosi alle tuotantokustannusten.
Siinä, missä Länsi-Eurooppa menettää nyt maksaessaan telakkatukia, se hyötyy voidessaan ostaa halvempia laivoja. Monissa maissa katsotan myös, että telakoita kannattaa tukea, koska se työllistää, varmistaa halutun osaamisen säilymisen maassa ja on juuri se ratkaiseva tekijä jonkun alihankintafirman pysyssä pysymiselle. Vaikka markinatilanne ei ole terve, ei tämä välttämättä juuri sen kalliimmaksi eism. EU-tasolla tule kuin sekään, että laivat olisivat 100% kalliimpia, mutta syntyisivät ilman tukea.
Maatalousyrittäjä on noin 54 %:sesti raaka-aineen tuottaja ja 55 %:sesti palveluiden tuottaja. Palveluta häneltä ostavat Suomen valtio ja Euroopan unioni. Näitä palveluita ovat tukiehtoihin kirjoitettujen vaatimustesten lisäksi mm. huoltovarmuus, maan asuttuna pitäminen, maiseman ylläpitäminen, infrastruktuurin ylläpitäminen esimerkiksi metsäteollisuuden ja matkailun tarpeisiin, elintarviketeollisuuden subventoiminen, panosteollisuuden ylläpito, virkamieskunnan työllistäminen jne.
On oikeastaan vähän kyseenalaista edes puhua mistään tuista, koska ne ovat vastikkeellisia ja niiden maksaminen perustuu erillisiin suoritteisiin ja kirjattuihin tavoitteisiin.
Yhtä hyvin voi sanoa, että yksityinen lääkäriasema, joka tuottaa kunnalle lääkäripalveluja, saa tukea yli 50% tuloistaan, sillä eiväthän asiakkaat maksa puoliakaan todellisista kustannuksista.