Maksarappeumahan on jonkin asteista seleninpuutosta. Meillä ei sitä ole ollut, vaikka luomuna rehut pääosin, mutta nyt noita boluksia on lykätty oikein urakalla. En ole laskenut, mikä olisi halvin tapa varmistua noissa hivenissä ja kivennäisissä, mutta nyt on tulokset olleet lupaavampia, joten jatketaan kokeilua.
Noissa tulehdusperäisissä ongelmissa voi olla kyse pelkästä rymyämisistäkin, mutta voi pesäke tulla utaretulehduksen seurauksenakin. Meillä kasvatti älyttömän kokoisen paiseen umpikaudella utareen takalohkoon. Sitä aikamme ihmeteltyä, kutsuimme elukkalääkärin kaveriksi ja käski hieroa linimentillä. Voi sitä paskan määrää, kun laukesi. Lehmä voi hyvin ja utarekkin ok. Keväällä meillä rymysi lehmä kunnolla ja jalka turposi, hoidettiinkin, mutta lopulta nykästiin roikkumaan ja yllätyksenä siltä löytyi paise myös lonkkakupin likeltä. Kuumetta ei ollut koko sairastelun aikana, mutta linkkasi ja turvotusta. Vielä meillä on elävä kokeilu menossa. On sellainen jalostuksen kukkanen ja parressa kasvanut könkkönen tuolla umpipuolella. Keväällä lämpeni ja tuli tuo toinen elukka lopetettavaksi, niin jäi teurastamatta koirille.Joten nyt katellaan, kun voi ihan kohtuullisesti, oli lonkkakyhmyn alapuolella paise, se puhkesi ja hoidettiin. Teuraaksi ei sitä sitten laitettu, kun ajateltiin saada edes yksi lehmänen siltä kuitenkin. Nyt odotellaan syksyyn ja sitten roikkumaan. Katotaan paraneeko tuollainen. Nyt liikkuu ihan nätisti, ja turvotusta ei ole, eikä ylimääräsiä muhkuroita. Kuumetta ei ole tuolta elukalta löydetty.
