Mitä palstalaiset tekee pellon reunaan jääneille paaleille, jotka eivät enään syöttöön kelpaa?

Joo joo ihan turhaa tehdä yhtään enempää kuin vuodessa ja niin edespäin...

Ei jätetä mitään pellon reunaan. Kesällä pyritään ajamaan kaikki paalit kotiin kovapohjaselle pihalle niin ei jää niitä sattumia roikkuun sinne pellon reunoihin.
Ne satunnaiset pilantuneet joko käytetään kuivikkeeks (kuivahkot) ja loput isketään tunkion nurkkaan pehmiimään

Yhtenä vuonna ylivuotiset paalit kesti maaliskuulle. Kieltämättä ei niiden niin kauaa tarttisi piisata, mutta muutaman kuukauden puskurivarasto on ihan OK. Aina kesät ja sadot ei oo velijeksiä Ja joskus paaleista pääsee jopa eroon, tosin yleensä hinta on heikko

Kippaan hylkypaalit yhdelle mettäsaralle kompostoituun jos ei ole mitään monttua täytettäväksi, muovit ja verkot pois. Muovinsekaset jätekasat nurkissa eikä muuallakaan juuri maisemaa paranna.

Sitten on näitä, jotka saavat illalla korjuun valmiiksi ja jättää peittämisen seuraavaan päivään. Aamulla vielä poljetaan vähän lisää, jotta on varmasti tiivistä. Näin saadaan tuoretta ilmaa metrin verran rehuun muovin alle.

Tuotanoin.. Hyvinkin usein on tullut toimittua näin ja säilyvyys on aina ollut analyysien mukaan kiitettävää ja lehmät keskituotos on lähes 11 000kg joten en kyllä koe tekeväni mitään väärää Ikinä mitään reunamuoveja ei olla viritelty, muovi on vaan paineltu sinne reunoihin betonin ja rehun väliin sellasel vanerilevyn palasella ja päälle reilusti sahajauhoa.

Niin ja joskus oon jopa ajanut neljäkin kuormaa rehua siiloon ilman levittämistä JA SILTI SE VAAN SÄILYY JA LEHMÄT LYPSÄÄ  Tosin tälläsen pientilallisen rehukärrit on vaan 25m3 mutta kuitenkin. Vakuumimuovi ollaan joskus laitettu ja joskus on jäänyt laittamatta, en oo eroa huomannut.

Hylkyyn menevää tulee vuodessa 30 lehmän rehuista n. 1-2 viljalaitatuhtikuormaa. Siintä en tiedä onko paljon vai vähän mutta ei oo haitannu, yleensä johtuu jostain linnun tekemästä reiästä tai joskus on reunoistakin vähän huonoa löytynyt. Tai sitten on sotkeentunu sitä sahajauhoa rehun sekaan pois otto vaiheessa

Olin huhtikuulla tilaisuudessa jossa säilörehun tekemiseen perehtynyt brittiherra luennoi. Hän korosti sitä että seuraavana aamuna ei pidä mennä polkemaan rehumassasta sinne syntynyttä hiilidioksidia pois jolloin tilalle menisi happea. Eli mikäli rehun teko lopetettu iltamyöhällä ja tiiviiksi poljettu muovi pintaan heti tai jos jää aamuun ei uutta tiivistystä. Ennen muovilaittoa hän suositteli levittämään pintaan suolaa puoli kiloa neliömetriä kohti.
Mikäli rehunteko jatkuu seuraavana päivänä suositus toimia niin että koneilla ajetaan sellaisella kohdalla johon on tuotu uutta massaa pellolta.
Omat kokemukset sellaisia että varastointitappiot siilorehulla suurempia kuin myöhemmin käytössä olleella paalirehulla. Tappiot korostui siilorehulla alkukesän aikaan kun ilmat lämpeni.
Yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, ratkaisut tila sekä olosuhdekohtaisia ehkä osin tuotantomuodostakin (lypsykarja / lihantuotanto) riippuvaisia.

Mielenkiintoista tuo suolahomma.. Oliko puhetta mihin kaikkeen suola vaikuttaa??

Niin ja yöksi muovi päälle ja kun aamulla ensimmäinen kuorma on pihassa, niin sitte muovi pois ja homma jatkuu

Meillä menny 5 vuodessa noin sata paalia hylkyyn. Syy ei ole rehun teossa vaan vailinaisessa siirtämisessä ja liian pitkässä varastoinnissa.

Lisäksi on tullu tehtyä aivan liikaa rehua käyttöä ajatellen.

90% pilantuneista on tuoreviljaa ja ne menevät maanparannusaineeksi.

Meillä päin kun tuo karjatalous on vähentynyt ja lopettaneet tilat tekevät heinää/sr paaleihin myydäkseen eteenpäin ja kun paalit ei mene kaupaksi on nuo ylivuotiset paalit ongelma. Aika ruman näkösiä ovat läsähtäneet paalit pellon laidassa. Tarkastaja ei puutu niihin, kun ne ei ole pellon puolella. En tiedä mikä olisi paras tapa hävittää, mutta mielestäni paalit on poistettava peltojen laidoilta.  Muovit ja verkot pois ja paalin hajotus ? Enempi sais tarkastajat kiinnittää huomiota noihin paaleihin, vaikka ne ei olisikaan pellon puolella.

käyvät hyvänä kompostin raaka-aineena, muovit ja verkot pois, -mikä saattaa joskus olla melkein laatan paikka!       haju hirviä.     sontaa lantalasta niskaan ja vuoden päästä paskavaunun läpi ja on hyvää maanparannusainetta syksyllä kasassa.                       muutama paali olsi tehtävänä nyt kun kerkiäis vaan.

Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin.

tollasia vastaanottopisteitä pitäis olla joka kylässä iankin yksi. täällä on vain hylkypaaleja!

Ei meillä ollut tarkoitus tällaiseen ruveta, mutta kun yhdeltä ostettiin, niin toinen vetosi siihen, että olemme toisenkin paalit huolineet. On vähän pakkosauma mielistellä, joten säästeltiin omia paaleja. 

Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin.

Tuossa piilee, ei tosin suuri mutta, kuitenkin pieni rikkaongelmien riski.

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 05.05.14 - klo:08:58

Meillä ollut yllättävänkin vähän niitä huonoja paaleja, mutta jos tällainen paljastuu pihaton ruokintapöydällä, niin se nostetaan hyppysonnin karsinaan lantakäytävälle. Poika saa purkaa patoutumiaan ja levitys sujuu kuin itsestään. Siitä on sitten helppo työntää lantalaan.
Meillä on nyt parin vuoden aikana syötetty koko kylän ylijäämät, joistakin on vähän maksettu, osan on jopa tuoneet ilmaiseksi, että pääsevät niistä eroon. Järjestely on sopinut meille kyllä ihan hyvin.

Tuossa piilee, ei tosin suuri mutta, kuitenkin pieni rikkaongelmien riski.

Nyt vain taitaa mennä toisinpäin. Tulevat niin tarkoilta isänniltä, jotta eivät ylivuoteisia voi navettaansa viedä, kun pelkäävät itiöriskiä. Ja myrkyttävät varmasti peltonsa. Eli sen suhteen voi olla huoleti. 

Lähtökohtasesti olen sitä mieltä jotta "ylimääräsia" tuhottavia paaleja ei pitäisi tulla/kertyä mutta kun joillekkin niitä kertyy niin olisko semmonen isohko vasara (tai vastaava) murskain siihen hyvä peli? Lähinnä miettinyt itselle semmosta niin saisi silputtua pehkua kuivikkeeksi ja semmosiin tuhoamis tehtäviin esim. puuta yms.

Haybusteri taitaa olla markkinoilla vastaava kone, tietääkö kukaan mikä oli se Venäläis valmisteinen hyvin saman tyyppinen kone kuin tuo Haybusteri mutta omilla jaloilla seisova ja sähkökäyttöinen? Yhden sellainen olen nähnyt muutetun traktorikäyttöiseksi.

Niin ja viljaahan sillä saisi kanssa murskattua.

Juu jos mulla olis lypsäviä ja pellot 5 kilsan säteellä,niin siiloihin tekisin ja vähä paaleja umppareille ja kesän lisäruokintaan 

Tällähän meillä siis mennään, menee niitä paalejakin useampi sata vuodessa. Lähinnä korjataan ilmaiseksi (hyi meitä) hiehoille sopiviä länttejä lähiseudulta.