itsensä tappaminen on suurinta itsekkyyttä. tähän tautiin sairastuneet eivät näe muuta kuin itsensä

Niimpä, mutta kerro se sille niin, että se sen ymmärtää.

itsensä tappaminen on suurinta itsekkyyttä. tähän tautiin sairastuneet eivät näe muuta kuin itsensä

Jaa – empä tiedä riippuu syystä – siinä onnistuessa kun tuppaa itsekkyys jäämään lyhytaikaiseksi.

Tälläisen asian avaaminen fraasilla ei auta mitään.

Vaikea on sanoa mitään järkevää, varsinkin mistä olisi aloittajalle jotain apua

itsensä tappaminen on suurinta itsekkyyttä. tähän tautiin sairastuneet eivät näe muuta kuin itsensä

Mun mielestäni se että joku äärimmäinen idiootti tappaisi itsensä olisi todella epäitsekästä 

Uskon että maailmassa on nytkin satoja miljoonia ihmisiä, jotka ajattelevat että Hitlerin itsemurha oli hänen paras tekonsa

   Kyllä minusta sen yritys on äärimmäinen keino pyytää apua..

   Kyllä minusta sen yritys on äärimmäinen keino pyytää apua..

 
Näin minäkin ajattelin, mutta kun sitä apua tarjottiin ja oikein tyrkytettiin, niin se ei kelvannut. Ei lääkäreiltä, ei psykologeilta eikä läheisiltä. Mutta kun sitten tilanne toistui uudestaan ja uudestaan, aina silloin kun olisi pitänyt selvitä ja selvittää asioita ja tilanteita. Nyt kun tilanteesta on hypätty syrjään, ja muistaa mikä ja mitkä tilanteen laukaisi, niin on joutunut toteamaan sen, että se oli nimenomaan sitä vallankäyttöä, kun parisuhteen toinen osapuoli halusi tai yritti tilanteesta pois, tuli taas uusi yritys. Tällä saatiin toinen alistumaan tilanteeseen ja palaamaan entiseen. Hoivaamaan ja huolehtimaan. Kuka uskaltaa siinä tilanteessa jättää tai pakottaa hoitoon, kun pelkää toisen tappavan itsensä heti, kun poistut paikalta? Kysyy melkoista kanttia ottaa vastuu toisen hengestä. Kyllä se lopulta meni minunkin järkeen, että koko perheelle on parempi lopullinen ero.

niin, onpa jo se päätös jolla määrätään hoidetaanko vai annetaanko luonnon hoitaa aivokuollut, tarpeeksi kova!   ainakin itelle!                    mitä tarkoittaa tuo sinun lopullinen ero?              siis paperilla vai ?

itsensä tappaminen on suurinta itsekkyyttä. tähän tautiin sairastuneet eivät näe muuta kuin itsensä

Niin se vaikutta ulkopuolisesta, mutta itsetuhoisen ihmisen ajattelun taustalla saattaa olla hyvinkin monenlaisia asioita, esimerkiksi riittämättömyyden tunnetta jolloin itsetuhoinen voi kokea sen enemmän epäitsekkääksi teoksi.

Lainaus käyttäjältä: iskra - 08.04.14 - klo:08:01

   Kyllä minusta sen yritys on äärimmäinen keino pyytää apua..

 
Näin minäkin ajattelin, mutta kun sitä apua tarjottiin ja oikein tyrkytettiin, niin se ei kelvannut. Ei lääkäreiltä, ei psykologeilta eikä läheisiltä. Mutta kun sitten tilanne toistui uudestaan ja uudestaan, aina silloin kun olisi pitänyt selvitä ja selvittää asioita ja tilanteita. Nyt kun tilanteesta on hypätty syrjään, ja muistaa mikä ja mitkä tilanteen laukaisi, niin on joutunut toteamaan sen, että se oli nimenomaan sitä vallankäyttöä, kun parisuhteen toinen osapuoli halusi tai yritti tilanteesta pois, tuli taas uusi yritys. Tällä saatiin toinen alistumaan tilanteeseen ja palaamaan entiseen. Hoivaamaan ja huolehtimaan. Kuka uskaltaa siinä tilanteessa jättää tai pakottaa hoitoon, kun pelkää toisen tappavan itsensä heti, kun poistut paikalta? Kysyy melkoista kanttia ottaa vastuu toisen hengestä. Kyllä se lopulta meni minunkin järkeen, että koko perheelle on parempi lopullinen ero.

On aina hankalaa jos toinen ei ota tarjottua apua vastaan, mutta toisaalta muutos ja paraneminen lähtee aina itsestä, terapeutti/läheinen voi vain ohjata muutoksen tielle ja se on tärkeää. Itsetuhoisuutta vain pahennetaan jos läheiset tai muu ympäristö työntää muutokseen, autettavan pitää itse löytää tiensä pois jotta muutos olisi pysyvä. Totaalikatkaisu esim. laitoksessa pysäyttää väärän toiminnan hetkeksi ja antaa mahdollisuuden alkaa etsimään sitä polkua, mutta ei itsessään paranna mitään.

Tilanteesta riippuen ero voi olla itsetuhoiselle pelastus ja portti oikealle polulle, tai ajaa syvemmälle suohon. Nää on asioita joiden kanssa kantsii olla tosi herkkä.

Vanha ja hyvä ystäväni nuoruusvuosilta oli isänsä omaishoitaja ja asui hänen luonaan. Yhtenä päivänä sain viestin että hän ja hänen isänsä oli molemmat löydetty kuolleina sängyistään. Isä oli kuollut luonnollisesti ja onnellisesti.

 Navettapiika tuon itsekkyyden oikein ilmaisi. Niin pitkään kun joku on kannattelemassa koko ajan kainaloista, niin mitään vastuuta itsestään ei oteta. Kaikki vastuu siirretään sille kannattelijalle.
  Itsemurhat ovat vähentyneet koko ajan. Silti niitä tehdään keskimäärin kaksi-kolme päivässä. Pahimpia nämä liikenteessä tehdyt murhat. En tunne mitään sympatioita itsemurhan tekijoitä kohtaan. Jättävät niin paljon työkyvyttömiä/ varhaiseläkelläisiä jälkeensä.
  Täytyy myös sanoa, ettei julkinen sairaanhoito hoida tehtäväänsä tällä sektorilla. Lääkärit ovat kyllästyneet kannattelemaan kainaloista. Onhan niillä oikeestikin sairata ja parantumisesta motivoituneita potilaita liiaksi asti. Muovikassillinen lääkkeitä mukaan ja kotiin. Kukaan ei valvo eikä hoida.

niin, onpa jo se päätös jolla määrätään hoidetaanko vai annetaanko luonnon hoitaa aivokuollut, tarpeeksi kova!   ainakin itelle!                    mitä tarkoittaa tuo sinun lopullinen ero?              siis paperilla vai ?

Niin avioerohan siinä viimein tuli,  ja sen jälkeen on tapaamiset olleet melko vähäisiä. En ota vastuuta enään tekipä mitä teki. Jo aikuiset lapset, jotka näitä lanssikäyntejä joutuivat todistamaan,  lopettivat yhteydenpidon myös isäänsä. Se on minusta harmi, mutta kokevat tuon uhkailun kiusaamisena ja kiristämisenä. Itsellä nuo lapset ovat kumminkin niin tärkeitä, etten voisi edes ajatella tekeväni jotain tuollaista, että he joutuisivat loppuelämänsä syitä miettimään. En tiedä, onko se sitä jälkeläisistä huolehtimista, mutta en voisi heitä noin vain oman onnensa nojaan jättää.
Mutta tässä itsetuhoisuudessakin on varmasti monenlaista taustaa, ja se tekee sen hoitamisenkin niin vaikeaksi. Monesti sitten tulee niitä virhearviointeja ja jätetään hoitamattakin sellaisia, jotka ehdottomasti sitä hoitoa olisivat tarvinneet. Tätä sitten sotkevat tuollaiset narsistit, mitkä vain hakevat sitä huomiota ja valtaa tälläkin.  Olipa se sairaus mikä tahansa  itsestähän se paljolti on kiinni saatko hoitoa ja ennenkaikkea otatko sinä sen hoidon vastaan ja noudatat annettuja ohjeita. Kukaanhan ei sinua voi pakottaa syömään lääkkeitä ja liikkumaan.  Pakkohoito  on aika harvinaista nykysuomessa. Sellaista ihmistä on tosi vaikeaa ellei mahdotonta hoitaa, mikä ei näe käytöksessään mitään vikaa. Ei koe tekevänsä väärin uhkailuilla ja yrityksillä. Ei ymmärrä sitä hätää ja tuskaa, minkä aiheuttaa käytöksellään ympärilleen.

 
  Täytyy myös sanoa, ettei julkinen sairaanhoito hoida tehtäväänsä tällä sektorilla. Lääkärit ovat kyllästyneet kannattelemaan kainaloista. Onhan niillä oikeestikin sairata ja parantumisesta motivoituneita potilaita liiaksi asti. Muovikassillinen lääkkeitä mukaan ja kotiin. Kukaan ei valvo eikä hoida.
[/quote]

  Vaikeaa on julkisen puolenkaan hoitaa tehtäviään kun pakkohoitoon saaminen on tehty melko mahdottomaksi, mullakin yks kaveri, ei muuten itsetuhoinen kun vaan kovasti viinan perään, ollut tämän vuoden aikana jo 5 kertaa sairaalassa ja katkaisussa 3 krt.
 Ei kukaan mahda mitään kun ens on niin huonossa kunnossa että on halukas menemään hoitoon ,mutta heti kun alkaa hiukan selviämään laitoksissa niin ei muuta kun kotiin jatkamaan samaa rallia

  Vaikeaa on julkisen puolenkaan hoitaa tehtäviään kun pakkohoitoon saaminen on tehty melko mahdottomaksi, mullakin yks kaveri, ei muuten itsetuhoinen kun vaan kovasti viinan perään, ollut tämän vuoden aikana jo 5 kertaa sairaalassa ja katkaisussa 3 krt.
 Ei kukaan mahda mitään kun ens on niin huonossa kunnossa että on halukas menemään hoitoon ,mutta heti kun alkaa hiukan selviämään laitoksissa niin ei muuta kun kotiin jatkamaan samaa rallia

Jepulis, pakkohoito on vähän kuin vankila, pitää hetken poissa tyhmyyksistä, mutta jos asiakas ei itse tahdo muuttua niin uudestaan tavataan.

[/quote]Jepulis, pakkohoito on vähän kuin vankila, pitää hetken poissa tyhmyyksistä, mutta jos asiakas ei itse tahdo muuttua niin uudestaan tavataan.
[/quote]

  No, valvotussa pakkohoidossa tulisi ainakin lääkkeet otettua eikä otettais mitään lisiä itse päälle, niinkuin alkohoöistilla tahtoo mennä se rapulanhoito siihen malliin että lähtee sillä millä on tullutkin,
 Sitten lekurit kyllä helposti lykkäävät potilaalle vaan jotain sipramiilia terveyskeskuksissa vaikka pitäs nähdä että ne mömmöt ei tule riittämään aina jokaisessa tapauksessa.

Joo, koura kaupalla lääkkeitä...

Vaatii varmaan nyt sitten pitempiaikaista sairaalareissua ja sitten, ku pääsee kotiin, niin lääkkeet visusti lukkojen taakse ja avain isännän taskuun.