paljon yrityksiä vedettiin nurin ihan vaan siitä syystä, kun valtio lupasi korvata tappiot mitä pankeille syntyy, siinä meni moni hyväkin yritys, joka olisi kyllä hoitanut velkansa, jos siihen olisi annettu mahdollisuus 
Arviot siitä, miten moni, ovat kovasti värittyneitä, kummankin osapuolen jutuissa. Lama yksistään aiheutti konkursseja, kun kannattavuus ja kauppa loppui nousukauden kulutuksen tyssätessä. Olen liian monen kuullut kertovan omanaan tätä aivan identtistä juttua, jossa pankinjohtaja ottaa pienyrittäjän eteensä ja sanoo, että nyt ne velat sitten irtisanotaan ja hallisi ja koneesi otetaan pankille, ja sitten yrittäjä kuulemma sanoo, et mutta maksankin ne nyt sitten samalla pois. Ja pankinjohtaja kuulemma oli puuskahtanut, että "ei sen noin pitänyt mennä !"
Konkurssiyrityksistä on tehty paljon jälkijättöisiä tutkimuksia, ja niissä on ollut poikkeuksetta kaikissa löytynyt sama haastatellun yrittäjän loppukommentti:
"jos vielä olisi saanut sen yhden lainan, niin homma olisi siitä lähtenyt rullaamaan." Totta kai yrittäjällä pitää olla uskoa tulevaisuuteen ja riskinottohalua, mutta myös harkitsevaisuutta ja varovaisuutta, siinäpä näyttää olevan se avainkysymys, missä suhteessa noita kaikkia ?
On muistettava, että isompi osa 90-luvun alun yrityksistä, joilla oli lainoja ja oli toimintaa, selvisi 1990-luvun alun laman yli. Useimmat työikäiset ihmiset eivät olleet työttömiä, vaan tekivät töitä siinä missä ennenkin. Useimmissa perheissä kasvatettiin lapset ja käytiin koulut, ja nyt kyseiset lama-ajan lapset, mm. meidän "pikkaset" ovat jo omalta osaltaan töissä ja opiskelemassa, ja ensihavaintojen mukaan ovat kovasti työteliäitä, että jopa isänsä tapaan näkyvät ajautuvan jopa monen työn loukkuun, kun nyt vaan eivät itteensä rikkoisi.
-SS-
