Lainaus käyttäjältä: Luomujussi - 21.03.14 - klo:21:18

Näistä asioista ja kunkin menetyksistä tuskin kukaan haluaa vitsiä vääntää. Tosin jos se suhde on huono niin se ero ja elämä sen jälkeen voi olla parasta aikaa elämässä mutta voin vain kuvitella sen tuskan minkä voi kokea erossa tai menetyksessä jossa itse kokee että meillä meni ihan hyvin.....

Jatkossa ystävien merkitys kasvaa ja mielestäni elämässä tulee etsiä niitä pieniä tyytyväisyyden ja onnellisuuden aiheitä....mitkä pienet asiat katkeruuden sijaan tuovat omaan arkeen tyytyväisyyttä....katkeruuden sijaan....mitkä ne pienet asiat ovatkin omassa elämässä hyvin ja missä olenkin onnistunut....me olemme kaikesta huolimatta onnellisia moniin muihin ressukoihin nähden yhteiskunnassamme......

Ehkä nyt taas kirjoitan skeidaa...

Kylläpäs oli viisasta tekstiä Luomujussilta.

Näinkö se onkin, että elämän tarkoitus on oppia jotain, ja oppimista ei tapahdu ilman niitä huonojakin kokemuksia? Ilman mitään sen kummempaa uskonnollista sanomaa, jota en sitäkään halua sinällään väheksyä.

Kiitos kovastikin kaikille viestiini vastanneille. Kirjoitan tätä viestiäni vedet silmiin nousten; en omaa pahaa oloani itkien vaan sitä miettien, miten paljon toisilleen tuntemattomat ihmiset voivatkaan osoittaa myötätuntoa. Viestinne ovat olleet rohkaisevia, kannustavia, neuvovia ja sopivasti humoristisiakin, "yli mennään niinkuin majori risuojasta" tms... ja "kiristellään juhannuskuntoon" etten voi muuta kuin nauraa kyynelteni läpi.

Pakko myöntää, en ole kertaakaan itkenyt eroasian tultua vastaan,en oikein ole sellaista ihmistyyppiä, nyt kyyneleet valuu poskille. Kestän paljon, mutta ihmisten hyvyyden ja empatian edessä olen nähtävästi aseeton.

Televisiosta tulee Filippiinien hädästä asiaa. Olenko edes oikeutettu suremaan omaa kohtaloani, kunnuo ihmisparat elävät tuollaisen katastrofin ympärillä?

Sydämellinen kiitos , hyvät ystävät!

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 21.03.14 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

Jos tuo pitää paikkansa, minä rupea nunnaksi.

Toki säännöissä on aina poikkeuksia. 

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 21.03.14 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

Jos tuo pitää paikkansa, minä rupea nunnaksi.

Toki säännöissä on aina poikkeuksia. 

Poikkeuksia toki on, mutta ihminen leimautuu tiettyyn luonnetyyppiin ja yleensä valitsee samanlaisen kuin se entinenkin oli, joten yleensä se ei  parane vaihtamalla 

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:22:31

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:27

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 21.03.14 - klo:22:24

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

Jos tuo pitää paikkansa, minä rupea nunnaksi.

Toki säännöissä on aina poikkeuksia. 

Poikkeuksia toki on, mutta ihminen leimautuu tiettyyn luonnetyyppiin ja yleensä valitsee samanlaisen kuin se entinenkin oli, joten yleensä se ei  parane vaihtamalla 

Meillä on vaimon kanssa molemmilla suht pitkä ja huono suhde taustalla. Minä olen se poikkeus joka valitsi tokalla kertaa erilaisen ja paremman, ja vaimo taas otti uudestaan aika hulttion yksilön 

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 21.03.14 - klo:22:20

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 21.03.14 - klo:21:54

No ei ole sattunu kohalle vielä avioeroa, joten siihen en ota kantaa ....

Mutta noita eronneita akkoja on kyllä soittoruokalat täynnä, tuskin tarvii kauaa yksin liikkua, jos uusi nainen kuvioihin kelpaa ja uuden suhteen haluat 

Niin, eipä taida vaihtamalla parantua. Sanovat, että eronneella on kuitenkin taipumusta etsiä toinen samanlainen. 

 4-50v on vaikea löytää saman ikäistä poikamiestä vanhaapiikaa jossa ei olis jotain pahempaa vikaa kuin eronneessa.
Jos tuo pitää paikkansa, minä rupea nunnaksi.

Maajusseilla nuo erot tuppaa olemaan sikäli vaikeampia kuin monella kaupunkilaisella, että mikäli avioehtoa ei ole olemassa, saattaapi monen sukupolven elämäntyö mennä äkkiä puoliksi.

 Kannattaisi aina muistaa, että parisuhdettakin pitää hoitaa. Yhteisiä lomia jne. Sivusta olen kattonu muutaman tuttavapariskunnan eroja, ja useinmiten syynä on ollut suhteen "arkipäiväistyminen"

Kaikkea sietää aikansa, mutta kun se kippo lopulta täyttyy, niin on parempi erota kuin tehdä jotain peruuttamatonta.
Meillä se oli ne lapset ja se saamarin syttylä, mitkä piti liittoa kasassa. Mutta sitten kun kaikki oli mennyt, niin tuli vain se lopullinen niitti ja silloin lähti äijä.
Ja se on niin totta tuo parisuhteen hoitaminen, vaikka kuulostaa kuinka kliseeltä. Liitto kun on siinä jamassa, että voi olla puhumatta kaksikuukautta, niin se on siinä.