Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62   alle 4,54 (ka 354 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 47  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 52  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 17  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 487  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 67  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus    SJ > 
Kuiva-aine > 354  g/kg   
Raakavalkuainen > 141  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 458  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 675  g/kg ka  660 - 680 
Sulamaton kuitu (iNDF)  79  g/kg ka  60 - 90 
Tuhka  88  g/kg ka  50 - 110 
Rehuarvot    SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,8  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 15  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 117   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta    SJ > 
Arvosana > 7   

Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62   alle 4,54 (ka 354 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 47  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 52  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 17  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 487  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 67  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus    SJ > 
Kuiva-aine > 354  g/kg   
Raakavalkuainen > 141  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 458  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 675  g/kg ka  660 - 680 
Sulamaton kuitu (iNDF)  79  g/kg ka  60 - 90 
Tuhka  88  g/kg ka  50 - 110 
Rehuarvot    SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,8  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 15  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 117   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta    SJ > 
Arvosana > 7

Mystistä.... 

Koska tuo ei oikeasti ole mätää 

Niin no... Ei 7 arvosanan rehu vielä mätää olekaan. Siihen riittää jo liian korkea ph. Sitten kun arvosana on 4 niin haju on jo melko kamala yleensä. Pitäis ottaa näyte huvin vuoksi pelkästään tuosta syksyrehusta ja ottaa siitä oikeasti huono arvosana

Niin no... Ei 7 arvosanan rehu vielä mätää olekaan. Siihen riittää jo liian korkea ph. Sitten kun arvosana on 4 niin haju on jo melko kamala yleensä. Pitäis ottaa näyte huvin vuoksi pelkästään tuosta syksyrehusta ja ottaa siitä oikeasti huono arvosana

Ole varovainen. Ja ytimessä 

onkohan Vastaavia rehujyriä paljon suomessa käytössä. Vaikuttaa ihan viisaalta keksinnöltä. taitaa vaatia erikseen rehunlevitys ja tiivistys traktorin, kun pienempi traktori ainakin joutuu koville kun tuollaista roikuttaa rehun levityksen aikana ilmassa. Hinta tuntuu äkkiseltään korkealta, mutta maksaa se muihin töihin ylipainava pyöräkuormaajakin

onkohan Vastaavia rehujyriä paljon suomessa käytössä. Vaikuttaa ihan viisaalta keksinnöltä. taitaa vaatia erikseen rehunlevitys ja tiivistys traktorin, kun pienempi traktori ainakin joutuu koville kun tuollaista roikuttaa rehun levityksen aikana ilmassa. Hinta tuntuu äkkiseltään korkealta, mutta maksaa se muihin töihin ylipainava pyöräkuormaajakin

Ei 3,5 tonnia tarpeeksi lähellä varsien päitä ja pienillä nopeuksilla varmaan ole jollekin vakiona 130hp tai yli traktorille ongelma. Itse asiassa aika mielenkiintoisia vehkeitä. JD 6430 painaisi tuollaisen pienimmän + vannepainojen ja ison rehutalikon kanssa jo about 12 tonnia. 14 tonnia jos nappaa talikkoon pari paalia painoksi

Mun mielestä tuo vihreä rehu ei ole millään tavalla mädäntynyt tai homeessa. Siinä ei vaan ole tapahtunut käymistä... Siinäpä analyysi mitä voi ihmetellä. Ja näyte siis kolmesta vaunussa sekoitetusta paalista joista yksi on vihreää syksyrehua.
pH > 4,62   alle 4,54 (ka 354 g/kg) 
Ammoniakkityppi > 47  g/kg N  alle 70 
Maito- ja muurahaishappo > 52  g/kg ka  35 - 80 
Haihtuvat rasvahapot > 17  g/kg ka  alle 20 
Liukoinen typpi > 487  g/kg N  alle 500 
Sokeri > 67  g/kg ka  50 - 150 
Koostumus    SJ > 
Kuiva-aine > 354  g/kg   
Raakavalkuainen > 141  g/kg ka  120 - 180 
Kuitu (NDF) > 458  g/kg ka  450 - 550 
D-arvo > 675  g/kg ka  660 - 680 
Sulamaton kuitu (iNDF)  79  g/kg ka  60 - 90 
Tuhka  88  g/kg ka  50 - 110 
Rehuarvot    SJ > 
ME (energia-arvo) > 10,8  MJ/kg ka   
OIV > 86  g/kg ka  71 - 88 
PVT > 15  g/kg ka  14 - 46 
Syönti-indeksi > 120   90 - 120 
ME-indeksi > 117   85 - 130 
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta    SJ > 
Arvosana > 7

Arvosana on aina 7,jos pH on liian korkea.Liukoinen typpi hipoo ylärajaa eli käymistä ei ole tarpeeksi ja valk.uhkaa hajota.Tuohon ei periaatteessa tarvita kuin reikä paalissa,lämmin ilma tavallisesti vaikuttaa tälläisiin rehuihin.

Kyllä tämä onkin hyvä aihe. Rehunteko aikana tehdään maitotilan tili ja olen kuullut myös liha-alan neuvojilta että myös lihatilan tili tehdään rehuntekoaikana, sonneillekin syötettävä rehu pitäisi olla yhtä korkealaatuista että yhtä korkeilla energia ym. ravintoarvoilla. Sikäli nyt ei puhuta pikkuasioista. Te miehet taas menitte sivuraiteille; ei ne koneet kokonaan ratkaise vaan oikeat konevalinnat juuri ko. tilalle ja se voi olla monelle vaikea pala kun omat mieltymykset vaikuttaa joskus enemmän kuin se taloudellinen hyöty.

Se me ollaan itse havaittu että sitä mukaa kun satotasot nousee niin rehunlaatu heikkenee.

mutta ootteko koskaan kattonna kuin helekutin lyhkäseen sänkeen noi urakoijat ajaa ton heinän?   ite olen aina ihmetelly miks se pitää ajaa ihan pintaa myöten?      pakosti tulee tavaran sekaan maata ja pikkusälää maasta.  ja kun koneet pitää olla niin hiton suuria ja tehokkaita ja joilla tehdään miljuuna kiloa tunnissa, joku ketjunosa vaan ei toimi!

Kyllä paaleilla saa ihan hyvin tehtyä kiitettävän arvosanan säilörehua jos tekee huolella ja käyttää säilöntäainetta. Samat asiat pätee ihan yhtä lailla siilorehuun kuin palleroihin. Jos ei kiinnosta panostaa laatuun niin paskaa rehua tulee varmasti... Minä olen hylännyt pilalle menneet paalit eli niitä ei syötetä. Syy on yleensä rikkoutunut muovi mitä ei ole huomattu. Tai sitten rehu on ollut niin märkää ettei paali pysy muodossaan ja happea pääsee muovin välistä rehuun.

Oksalla hyvä kommentti sängen pituudesta. Liian lyhyeksi leikattu heinä lähtee myös kasvamaan huonosti ja hellejakson aikana maa on paljaana pitkään mikä heikentää entisestään haihduntaa. Mulla on tuommoinen kronen paska nostolaiteniittokone ja karhotinpelleistä on otettu alhaalta palaset pois kun ne menee maahan jos yritti jättää reilumman mittaista sänkeä.

Asiaan liittyen tuli mieleen yksi hauska juttu... Meillä kävi tutustumassa navettaan yksi porukka ja juteltiin kaikenlaisista jutuista. Tuli puhetta olkien käyttämisestä ja vanhempi rouva sanoi ettei heillä kerätä olkia kun urakoitsijan paalaajalla ei tule hyvälaatuista tavaraa. On kuulemma aina mädänneitä ja multaa seassa... Siis oljissa Enpä alkanu vääntää peistä asiasta kun asia on kuulemma näin

Asiaan liittyen tuli mieleen yksi hauska juttu... Meillä kävi tutustumassa navettaan yksi porukka ja juteltiin kaikenlaisista jutuista. Tuli puhetta olkien käyttämisestä ja vanhempi rouva sanoi ettei heillä kerätä olkia kun urakoitsijan paalaajalla ei tule hyvälaatuista tavaraa. On kuulemma aina mädänneitä ja multaa seassa... Siis oljissa Enpä alkanu vääntää peistä asiasta kun asia on kuulemma näin

Just tuosta syystä Raamatussakin käsketään naisten pitämän turpansa kiinni 

Suhtaudun hiukan varauksella tuohon artturi säilörehuanalyysiin ja siihen NIR-menetelmään, joka on kaiketi jollain lampailla kehitelty. Tuskin tänä päivänä Valion labrassa enää ollaan "happo myyjiä", mutta silti monet biologisten aineiden myyjät väittävät tämän NIR-menetelmän vääristävän rehun todellista laatua. Joskus lähetettiin näyte Englantiin asti tutkittavaksi, koska sieltä kuulemma saa luotettavamman lausunnon?
Sen jälkeen kun lopetimme AIV-hapon käytön ja laakasiilorehunteon ja vaihdoimme paaliin biologisella tehtynä, niin ei ole 10 tai harvoin edes 9 ollut arvosana näytteessä. Vaikutusta asialla ei ole sen kummemmin havaittu, rehu maistuu ja maitoa tulee vähintään entiseen malliin.

Tosta näytteenotosta niin piti oikein kattoa eli 4 vuoden aikana on tullut otettua 32 näytettä josta kahden arvosana oli seiska. yksi kasi ja loput on ollu ysiä tai sitten on puuttunut kokonaan. Sikäli mielenkiintoista että ainuttakaan kymppiä ei ole sattunut sekaan. Kaikki rehu on tehty samalla perjaatteella eli karhotettuna paaliin biologisella aineella.

Tuossa on siis kaksi huonointa näytettä arvosanan perusteella. Voi olla että molemmat on ilman ainetta koska ainakiin toisessa oli sellainen merkintä.


Näytteenottopvm:    14.11.2012       Rehu:    Nurmisäilörehu    Neuvonta >
Säilöntäaine:    Ilman säil.ainetta       Säilötyyppi:    Pyöröpaali    Tulkinta >
Näytetunniste:  3 sato      Näytenumero:    
Sato:    Syksy
Analyysi    Tulos    Yksikkö    Tavoite
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    4,57       alle 4,00 (ka 190 g/kg)
Ammoniakkityppi >    8    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    36    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    13    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    255    g/kg N    alle 500
Sokeri >    83    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    190    g/kg    
Raakavalkuainen >    147    g/kg ka    130 - 160
Kuitu (NDF) >    500    g/kg ka    500 - 600
D-arvo >    647    g/kg ka    680 - 700
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    10,3    MJ/kg ka    
OIV >    79    g/kg ka    71 - 88
PVT >    30    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    90       90 - 120
ME-indeksi >    89       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    7       


Näytteenottopvm:    05.11.2013       Rehu:    Apilavaltainen sr    Neuvonta >
Säilöntäaine:                           Säilötyyppi:    Pyöröpaali    Tulkinta >
Näytetunniste:    3.sato       Näytenumero:        
Sato:    
Analyysi    Tulos    Yksikkö    Tavoite
Säilönnällinen laatu   SJ >
pH >    4,43       alle 4,02 (ka 225 g/kg)
Ammoniakkityppi >    22    g/kg N    alle 70
Maito- ja muurahaishappo >    66    g/kg ka    35 - 80
Haihtuvat rasvahapot >    15    g/kg ka    alle 20
Liukoinen typpi >    321    g/kg N    alle 500
Sokeri >    44    g/kg ka    50 - 150
Koostumus   SJ >
Kuiva-aine >    225    g/kg    
Raakavalkuainen >    187    g/kg ka    120 - 180
Kuitu (NDF) >    387    g/kg ka    450 - 550
D-arvo >    655    g/kg ka    660 - 680
Sulamaton kuitu (iNDF)    92    g/kg ka    60 - 90
Tuhka    101    g/kg ka    50 - 110
Rehuarvot   SJ >
ME (energia-arvo) >    10,5    MJ/kg ka    
OIV >    90    g/kg ka    71 - 88
PVT >    55    g/kg ka    14 - 46
Syönti-indeksi >    109       90 - 120
ME-indeksi >    106       85 - 130
Arvio näytteen säilönnällisestä laadusta   SJ >
Arvosana >    7


Noissa laatuarvosanossa olisi muuten kiva jos joku selittäisi mikä ohtaa mihinkin.


Ja yhä edelleen olen sitä mieltä että huonon rehun syy on se että koneiden teho ja tehtävän rehun määrä on kasvanut niin isoksi että turha tarkkuus on jouduttu joko pakosta tai vapaaehtoisesti (tietoisesti tai tietämättä) jättämään taakse. Siksi löytyy siiloista isoja tunkioita ja pellonlaidoista samanlaisia jätekasoja.

Tosiaan tuo sängen korkeus on liian pieni,ennen suositeltiin 10 senttiä.Sänki aivan maan rajassa on myös rehuraakaaineena tosi huonoa.
Valtava kiire on jokaisella ketjun suorittajalla,kaikki päästää siinä niin lujaa kuin mahdollista, siinä laatu tahtoo kärsiä.