Joskus koneviestissä oli juttua pellosta jota oli yli kymmenen vuotta suorakylvetty. Kyntöjankko oli edelleen olemassa.
Suosittelen biologismekaanista apua. Eli oikeaoppinen jankkurointi viherlannoitusnurmeen, jossa on syväjuurisia stabiloivia kasveja. Ropleemat loppuu siihen kuin seinään.
Täällä Varsinais- Suomessa, savi- ja hiuesavipelloilla on saatu hyviä kokemuksia pelkästä syväjuuristen kasvien viljelystä ilman erillistä jankkurointiakaan. Jopa viisi vuotta on pahimmillaan viljelty pitkäjuurisia kasveja samalla lohkolla, kalkituksesta sen jälkeen huolehtien ja ongelmat ovat loppuneet kuin seinään.
Niin että mitä kasveja käytit???
Sinimailanen ja puna-apila.
Millä suhteella???
Suojaviljaan kun perustaa, voi kylvää pelkän apilan toiselle lohkolle ja toiselle lohkolle pelkän mailasen. Kannattaa testata, kumpi toimii paremmin. Mailanen vaativampi esim. ojituksen ja ph:n suhteen. Ero aivan selvä.
Vaik ekana vuonna apila olisi heikko, myöhemmin se valtaa kivasti koko alan. Lopettaminen vaatii aivan vidun vahvan glyfon kylläkin.
Nii mut millä suhteella??? Kilot yhtä hepreaa kun kuutiotkin?
Sää joudut vielä uudestaan googlettaa et oikee vastaus löytyy, ja tarkista vielä toinenkin asia ennen ku löydät netistä toisen vastauksen. Sulla on meinaan edellisessäkin paha virhe, idiootti. 
No jos vastaisin, niin olisit heti itkemässä et "googletit"... mut sanon esimerkkinä et jos haluaa maanparannusmielessä kylvää esim. apilaa, määrä pitää ollla lähes kymmenkertainen verrattuna siihen, mitä kaltaisesi persaukiset pulunnussijat laittaa kerääjäkasvikylvöä tehdessään minimimäärän täyttämiseksi.
Onkohan liian vaikeaa pikkuiselle amispudokille?
