Ihmeellistä jäykkää savea tuolla moommilassa kun kynnös näyttää KV:n kuvassa kukkamullalta. Puolet tarvitsee Massikka piristystä ennenkuin 7 siipeä liikkuu savella, eikä silloinkaan resurssit 10 kilsan vauhtiin riitä.

Maalaji on kansan suussa suhteellinen käsite. Se, mitä Etelä-Savossa kutsutaan saveksi, onkin Pirkanmaalla hietaa.

Petri
pintamullan alla kaikkea hiekasta hiesuun...

Ihmeellistä jäykkää savea tuolla moommilassa kun kynnös näyttää KV:n kuvassa kukkamullalta. Puolet tarvitsee Massikka piristystä ennenkuin 7 siipeä liikkuu savella, eikä silloinkaan resurssit 10 kilsan vauhtiin riitä.

Kattelin ihan samaa kuvaa. Kyllä mahtaa ottaa koville tuollaisen kyntäminen.. 

Joo, vanhemip kyntäjä huomas ton, kysyi minulta että onko toi massikka 400hv ja 20t painoo? Hän on kyntänyt loimaalla volvo 810 ja kolmesiipisillä, volvo sai antaa kaikeenssa.

Tietty on jurtilla tiivistettyä ohra-lumi -kierron savea, tai sitten palkokasvinurmia viljelevän karjatilallisen savi. Niissä on "vähän" eroa.

Kai se ny reilulla 300hp:llä pitäis vähä jäykemmäskin liikkua 

Tiukassa paikassa varmaan verkutsonnin voimat aikalailla limiitillä, mutta normaalisti pitäisi jaksaa ihan hyvin. Mulla on noi 5 teräiset nostolaite-varimasterit ja niillä dyna-vt:n kaikki 249hv on jokseenkin työllistetty tiukissa paikoissa, mutta normaali hötöllä menee tosi kevyesti.

Joopa!? Ja kuvatekstissä nimenomaan mainittiin ”tiukassa savessa”. 
Kynnöksen väristäkin jo näkee, että täällä päin tuollainen laskettaisiin kevyesti muokattavaksi, lähes kukkamullaksi...

Niin, onhan täällä etelässä aiemmin kynnetty Majorilla / 165 Ferguilla yms. ja kolmesiipisillä sarka-auroilla näitä samoja savia, missä nyt paluuaurat ei pysy maassa ja painoa nelikkoveturilta vaaditaan kolmelle siivelle reilu 4 tonnia. Ja hoetaan mantraa kynnön hyvyydestä ja tarpeellisuudesta. Muokkaamaton viljelyhän ei voi toimia juuri näillä meidän tilan mailla.

Kovimmilla savilla nostettiin 165 perässä kolmas siipi ylös. Saatiin mukavasti auroihin lisäpainoakin. Nurmen lopetuksessa kyntö on kuitenkin paras menetelmä.

Tootahan tuokin... tietysti siivet olivat usein 12" tai 14" ja ajonopeus puolet nykyisestä, mutta kyllähän tuo silti vähän hämmästyttää.

Aika kultaa muistot mutta vanhat isännät muistaa useiten aika hurjat syksyt jolloin pikkujouluun asti taisteltiin kyntöjen ja jurttien kanssa. Välillä jäi kyntämättä kun kelit ei antanu myöden ja kaikennäköisiä piikipyöriä ja ketjuja asennettiin. Nykyään mennään kelistä riipuen 600 millin pyörillä 10 sentin vedessä jos tarve vaatii. Kyllä mulla on ainakin käsitys että kun ruvetaan tiukkaa savea hakemaan niin kannattaa tuonne lounais suomeen suunata. Sieltä loimaa, somero, salo, turku akselilta voi löytyä aika tiukkoja paikkoja. Useiten viellä keli menee sellaiseksi että pinnassa on 5 cm lillua ja pohja kova niin siinä neljäkin siipeä rupee kysymään etenemiskykyä. Pidon kanssa tulee herkästi ongelmia ekaksi.

Kyllä mulla on ainakin käsitys että kun ruvetaan tiukkaa savea hakemaan niin kannattaa tuonne lounais suomeen suunata. Sieltä loimaa, somero, salo, turku akselilta voi löytyä aika tiukkoja paikkoja.

Orimattilan suunnalta löytyy myös varsin jäykkiä maita.

Kyllä mulla on ainakin käsitys että kun ruvetaan tiukkaa savea hakemaan niin kannattaa tuonne lounais suomeen suunata. Sieltä loimaa, somero, salo, turku akselilta voi löytyä aika tiukkoja paikkoja.

Näin on. Pahimmat maalajit on maa-analyyseissä luokiteltu yleensä hiesu- tai hiuesaviksi, pH noissa on yleensä luonnostaan alle kuuden ja rakenne sen mukainen. Vaatii tiuhaa ojaväliä ja tuhtia kalkitusta että saadaan helpommin viljeltävään kuntoon. Kyntö ei tee hyvää, mutta vasta viime vuosina isännät on alkaneet kevytmuokata tai jättää syysmuokkauksen kokonaan pois. Sadossa ei varmaankaan ole suuria eroja eri menetelmien välillä.

"Savimaa" Koneviestin jutussa herätti minussakin lievää ihmetystä. Voi olla, että moommalan isännät pitää tuota savena, mutta saavat mun puolestani anteeksi kun eivät pahemmasta tiedä. Toimittaja ei saa: jonkun verran maatalousjournalistin sentään pitäisi tuntea eri maalajeja ja niiden käyttäytymistä.

Joko tätä sitten voi sanoa saveksi? Kuvattu eteläisen moommalan sydämmessä, omasta pinta-alasta 30-40% on tälläistä. Ja hietamaalta se munkin mielestä siinä KV:ssä näytti, omissa nurkissa ei oo sellaista juuri yhtään, vain savea tai rapaa.