Paljonkos se 8000kg täydellistä leipävehnää teki? 

Märän päiväunen....

 

Paljonkos se 8000kg täydellistä leipävehnää teki? 

Montakos satoa voi ottaa yhdellä kylvöllä nurminadasta ja timoteista?

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 26.02.14 - klo:18:43

Paljonkos se 8000kg täydellistä leipävehnää teki? 

Montakos satoa voi ottaa yhdellä kylvöllä nurminadasta ja timoteista?

Kolme, ja ka. timoteissä voisi olla noin 400kg, huippu noin 1000kg. Tänään oli viljeljän kanssa puhetta asiasta, hänellä enemmänkin ja paras vuosi 700kg/ha läpi, joka hieno sato keskiarvona. Tuo 400kg/ha realistinen ka.

Kylvö ohran sekaan kuten normaali nurmen perustaminen suojaviljaan, keväällä rikkaruiskutus tarpeen vaatiessa sekä moddusta myöhemmin.

Nämä kuultua, eli omakohtaista kokemusta ei ole, riskejä joitakin mutta ei mitään maata kaatavaa. Plussaa edulliset kulut, aikaisuus, nurmikierto sekä massan vähäisyys.

Tämän vuoden hinta on 1,80e/kg+alv.Nadan hintaa en tiedä kun ei oo itsellä sopimuksia.Hinta nousee varmasti ensi vuoteen mutten tiedä minkä verran.Jos ketä kiinnostaa niin teen kyllä sopimuksia timoteista,nurminadasta ja puna-apilasta.Muistelen että rajoitettu hukkakaura-esiintymä ei timotein viljelyä haittaa ainakaan vanhoilla siemenviljelytiloilla,korjatkaa jos muistan väärin.Timotein sato pn ollut n.500kg/ha,ennätyskeskisato 1150kg ja huonoin itsellä viime kesänä 230kg/ha,kuuma kevät lyhensi tähkää ja edellisen märän syksyn jäljet heikensivät kasvustoja.

Kiinnostuneet voi ottaa yhteyttä  matti.lappalainen@jyvajemmari.fi

Muistelen että rajoitettu hukkakaura-esiintymä ei timotein viljelyä haittaa ainakaan vanhoilla siemenviljelytiloilla,korjatkaa jos muistan väärin.

Noin se on vanhoilla tuottajilla, mutta uusilla ei saa olla minkäänlaista merkintää. Tuntuu hullulta, kun kyseessä timotei josta hukkakauran siemen helppo lajitella pois?. Samoin mikäli yksi lohko kymmenistä rekisterissä.
Hyvä että tarkkaa, mutta hinta nousee entisestään ellei löydy hukkakaurattomia tuottajia. Harmittaa kun ei tullut viime kesänä eikä toissa kesänä kysyttyä tarkastusta hukkakauran vuoksi, olikos se kaks puhdasta vuotta peräkkäin ja pääsee rekisteristä pois?

Lainaus käyttäjältä: Matti - 26.02.14 - klo:20:20

Muistelen että rajoitettu hukkakaura-esiintymä ei timotein viljelyä haittaa ainakaan vanhoilla siemenviljelytiloilla,korjatkaa jos muistan väärin.

Noin se on vanhoilla tuottajilla, mutta uusilla ei saa olla minkäänlaista merkintää. Tuntuu hullulta, kun kyseessä timotei josta hukkakauran siemen helppo lajitella pois?. Samoin mikäli yksi lohko kymmenistä rekisterissä.
Hyvä että tarkkaa, mutta hinta nousee entisestään ellei löydy hukkakaurattomia tuottajia. Harmittaa kun ei tullut viime kesänä eikä toissa kesänä kysyttyä tarkastusta hukkakauran vuoksi, olikos se kaks puhdasta vuotta peräkkäin ja pääsee rekisteristä pois?

Ilman hukkisaineita ja käsin poimintaa.

juuri näin. uusilla ei saa olla yhtäkään lohkoa, vanhalla saa olla yksi tarkkailulohko.

pois pääsee kahden vuoden puhtaiden tarkastuksien jälkeen. lohkolla ei saa olla merkkejä torjunnasta tai keräilystä. broadway on kätevä mut juolavehnää ei saisi olla kun siitä huomaa sen käytön.

vuokraamalla lohkon yhdeksi vuodeksi naapurille pääsee helpommalla. ensi vuonna kun on jo vanha tuottaja voi lohkon ottaa takaisin omiin lappuihin. tietysti sekin olisi hyvä saada pois rekkarista jotenkin, vaikkei ikinä siementä sillä lohkolla viljelisikään. jos joskus osuu tarkastuksessa hookoo käteen niin saa jatkaa jos se on eka lohko, toinen lohko on kohtalokas.

tarkastuksia ei tehdä ainakaan öljykasveista, syysviljoista en muista. harvoin syysvehnältä hukkaa tapaa.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.02.14 - klo:18:56

Lainaus käyttäjältä: Forgiven - 26.02.14 - klo:18:43

Paljonkos se 8000kg täydellistä leipävehnää teki? 

Montakos satoa voi ottaa yhdellä kylvöllä nurminadasta ja timoteista?

Kolme, ja ka. timoteissä voisi olla noin 400kg, huippu noin 1000kg. Tänään oli viljeljän kanssa puhetta asiasta, hänellä enemmänkin ja paras vuosi 700kg/ha läpi, joka hieno sato keskiarvona. Tuo 400kg/ha realistinen ka.

Kylvö ohran sekaan kuten normaali nurmen perustaminen suojaviljaan, keväällä rikkaruiskutus tarpeen vaatiessa sekä moddusta myöhemmin.

Nämä kuultua, eli omakohtaista kokemusta ei ole, riskejä joitakin mutta ei mitään maata kaatavaa. Plussaa edulliset kulut, aikaisuus, nurmikierto sekä massan vähäisyys.

Satovuosia saa timoteilla ja nurminadalla nykyään olla neljä. Timoteillä tuo yleensä otetaankin, nadalla tulee juolavehnä herkemmin ongelmaksi.

Tosiaan perustaminen kuten nurmi muutenkin, pienemmillä siemenmäärillä kuitenkin. Lyhytkortinen aikainen ohra tietty varmin mutta onnistuu kyllä hyvällä menestyksellä muihinkin puitaviin kasveihin. Tietty siellä ijasjan korkeudella ehkä tarkempaa tuon suojakasvin valinnan kanssa.

Jos viljelykierrossa rikkahommat hanskassa ja ensimmäisenä satovuonna torjunta onnistuu ei seuraavina vuosina tarvita rikkatorjuntaa lainkaan.

Eristysetäisyydet ristipölytteisen kasvin kanssa pitää muistaa, myös siis naapureitten hömppikset että niitetty ajoissa.

Kannattaa pitää sitten mielessä että se sato on sitten käytännössä arvoton jos se syystä tai toisesta hylätään tarkastuksessa.. Aika harvinaista mutta riski on aina olemassa siinä suhteessa suurempana kuin viljoilla.

Täälläpäin^TM perustavat vehnään tai savikkaan noita siemennurmiaan.

juuri näin. uusilla ei saa olla yhtäkään lohkoa, vanhalla saa olla yksi tarkkailulohko.

pois pääsee kahden vuoden puhtaiden tarkastuksien jälkeen. lohkolla ei saa olla merkkejä torjunnasta tai keräilystä. broadway on kätevä mut juolavehnää ei saisi olla kun siitä huomaa sen käytön.

vuokraamalla lohkon yhdeksi vuodeksi naapurille pääsee helpommalla. ensi vuonna kun on jo vanha tuottaja voi lohkon ottaa takaisin omiin lappuihin. tietysti sekin olisi hyvä saada pois rekkarista jotenkin, vaikkei ikinä siementä sillä lohkolla viljelisikään. jos joskus osuu tarkastuksessa hookoo käteen niin saa jatkaa jos se on eka lohko, toinen lohko on kohtalokas.

tarkastuksia ei tehdä ainakaan öljykasveista, syysviljoista en muista. harvoin syysvehnältä hukkaa tapaa.

Kun hukkakaurattomuustarkastusta tehdään ei PERUSLOHKOLLA saa kasvaa mm. nurmea tai olla tilapäisesti viljelemätöntä. Tilasin edellisvuonna yhdelle 7,5 ha vuokralohkolle, joka on hukkakaurarekisterissä hukkakaurattomuustarkastuksen. Olin tukihakemuksessa merkannut lähteensilmän takia 0,01 ha tilapäisesti viljelemättömäksi. Hukkakaurattomuutta ei voitu tarkastaa. 
Pitäköön tunkkinsa, ei mua nykyään hukkakaurarekisteri häiritse. Eipähän ole siemenviljelijät jatkossa lohkosta niin kiinnostuneita.

Pitäköön tunkkinsa, ei mua nykyään hukkakaurarekisteri häiritse. Eipähän ole siemenviljelijät jatkossa lohkosta niin kiinnostuneita.

Pumaekstraa jonkin verran tyhjänpanttina varastossa, siis vaikka ei siemenviljelijät, nin voitko olla varma, että joku muu ei voisi olla.   

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Make - 26.02.14 - klo:21:38

Pitäköön tunkkinsa, ei mua nykyään hukkakaurarekisteri häiritse. Eipähän ole siemenviljelijät jatkossa lohkosta niin kiinnostuneita.

Pumaekstraa jonkin verran tyhjänpanttina varastossa, siis vaikka ei siemenviljelijät, nin voitko olla varma, että joku muu ei voisi olla.   

-SS-

Eikös täällä se yksi sertikaveri meuhkannut et siementuotannossa on kovemmat kasvinsuojelu kulut,ei tullut kysyttyä et miksi....? puumaa metsästän..

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.02.14 - klo:16:58

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 26.02.14 - klo:16:52

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.02.14 - klo:15:48

Lainaus käyttäjältä: Matti - 26.02.14 - klo:13:51

Mitenkäs heiniensiemenet riittääkö?Oli MT:ssä juttu aiemmin,joudutaan tuomaan ulkoa,huonon siemenviljelykannattavuuden takia.

Ainakin toistaiseksi riittää ja laatukin on tosi hyvä,yhtä erää vaille itävyydet 94-96%.Olin vähän tekemässäkin tuota juttua,asia on niin että varsinkin timoteilla on ollut kohtuullinen kilopohjainen tuki joka on nyt jäämässä pois.Viljelijät ovat kyntäneet siemennurmia jo jonkun verran ja tuotanto on todellisessa vaarassa jos raakaerän hintaa ei nosteta reilusti(sen verran että tuotanto kannattaa)

Timoteita ja nurminataa kumpaakaan ei ole saatavana ulkomailtakaan joten se on todellinen uhka koko nurmituotannolle vai luuletteko että Pohjois-pohjanmaalla,Savossa,Kainuussa ja Lapissa voidaan nurmirehu tuottaa etelä-eurooppalaisilla esim.sinimailasen ja englanninraiheinän siemenillä.
entisen itä-euroopan laatu ei ole samaa kuin täällä vaikka kuinka samoilla säännöillä pelataan

Kerros rehellisenä savolaisena mitä nurminadasta ja timoteista maksetaan kilohintaa sopimuksella?

Tuottaja ei saa olla hukkakaura rekisterissä, vaikka olisi vain tietyllä/tietyillä lohkoilla yksittäisiä kappaleita. Siihen tökkää oma timotein tuotanto, vaikka kiinnostusta olisi, samoin apilaa olisi kiva kokeilla... Rypsin korvikkeita nuo, ehkä tuloakin saman verran mutta kulut pienet.

Kilohinta?

Se pitää päätellä tuosta em. lauseesta, sellaisen hinnan sain eli ei kilohintaa Matti saattaa olla oikeassa, vanhoja tuottajia kuulemma lopettamassa/lopettanut, nyt ois aika kokeilla mutta tuo hukkakaurattomuus probleema.
Harvassa tilat, joilla ei oikeasti ole hukkakauraa näilläkin nurkilla. 10 vuotta sitten oli nähtävyys, jos jossakin oli hukkakaura, äkkiä on tilanne muuttunut
Elukat levittää selvästi (ja eniten tietämättömät/piittaamattomat isännät ), kauriit ja linnut, hirvien herkkua yksittäinenkin hukkakauran röyhy keskellä ohrapeltoa, mikäli muutenkin pellolla kulkevat. Karua kun tulee hukkakauroja tarkistamaan eikä löydy mitään, yksittäinen syöty kaura
[/quote]
Tossin mukanahan ei hukkis leviä eikä oo mitään muitakaan ongelmia 

Idiootin hommaa ottaa tossia hukkakauralohkoilta, tosin tiedän sellaistakin tässä vähän matkan päässä tehdyn. Itse laitoin nurmelle sen ainoan lohkon jolla olen hukkista melkein vuosittain kitkennästä huolimatta tavannut.

Ei tuo ihan pahalta kuulosta 500kg*1,8€, mun mielestä. Tuota ei kuitenkaan tartte joka vuosi mullistaa

Tottahan paremmalta kuulostaa se 8 tonnia kerrottuna 200 eurolla, ei taida IRL mennä ihan keskisatona kellään