Lainaus käyttäjältä: -SS- - 01.06.17 - klo:02:06

Syysviljojen ja keväällä tapahtuvien uusintakylvöjen osalta ei Peltotuessa ole kunnollista ratkaisua. Jos tekee syysviljan suunnittelut ja toteutuman lannoitteineen, silloin kun ne oikeasti tehdäänkin, näyttää kevätlannoitus punaista, vaikka syystyppilannoitus ei ole enää keväällä mukana. Ja se punainen on jotakin täysin mielivaltaista, jos syksyn ja kevään kasvulohkot eivät ole samat ! Jos saisikin laittaa jonkin rastin ruutuun ("lohkon alueella syyskylvetty kasvusto tuhottu keväällä, fosforit jaetaan uusille lohkoille"), niin voisi alkaa niin kuin nollasta keväällä, mutta oikeasti tehdyt viljelytoimenpiteet syksyltä saisi jätetyksi sinne muistiinpanoihin. Syysviljasuunnittelussa lannoitekerratkin on rajoitettu vähemmäksi, koska siellä on se syyslannoitus "S" jo pohjalla. Kasvinsuojeluaineiden käyttökerratkin on juoksutettava eri järjestysnumerosta, vaikka keväällä lähdettäisiin "puhtaalta pöydältä" . Suunnittelumallit menevät korjailuksi näillä syysviljojen rikkoaloilla.

Jos taas tyhjentää koko suunnittelutaulun ja toteutuneet-taulun (en kyllä löytänyt, miten sen saisi tehdyksi helposti kertakomennolla) , eivät syksyn fosforit tule oikein, ja lannoitelisäyksenä (siis lannoitettahan sinne peltoon laitettiin !) niitä ei voi keväälle tehdä, koska taaskin typpi menee yli ! Suunnittelutaulun siirron toteutuneeseen sanotaan poistavan ennestään olevat rivit toteutuneet - näytöllä, mutta siihen ei aina uskalla lähteä noin vain. Varmaa etukäteistietoa ei tuosta asiasta käyttöliittymässä ole. Eli tyhjensin toteutuneet taulut hakkaamalla hiirtä ja näppäimistöä, valitsin ylimmän rivin, painoin "poista", ja enter, ja samaa niks-täp niks täp koko rivin pois, ja joka kasvulohkolle . (Niks-täps x n) . Varmuuden vuoksi näin. Enkä koske ennen syksyä sinne toteutuneet - tauluun.

Olen tänä vuonna päätynyt tekemään suunnittelu-taulussa KAIKKI toimenpiteet, päivämäärineen ja ainekäyttöineen. Sitten sadonkorjuun yhteydessä siirrän koko kasan toteutuneet - tauluun, lisätään toteutuneet -puolella puinti, kuivaus ja varastointititedot, mahdollinen sänkiglyfosaatti, ja toteutunut satomäärä muutetaan pääsato-kohtaan. Silloin on edes jotenkin hallinnassa se, mitä on suunnittelutaulussa ja mitä toteutuneet-taulussa. Olen tullut yhä enemmän vakuuttuneeksi siitä, että suunnittelutaulun ja hyvin saman näköisen toteutuneet - taulun erillisyys on suorastaan idioottimaista, koska suunnittelutaulussa luotuihin  tietueisiin voisi yhtä hyvin tulla esimerkiksi YKSI AINOA RASTI: TOTEUTUIKO VAI EI ? Nyt sitten suunnittelutaulussa tehdyt aineotot tulevat Suun. käyttö - sarakkeeseen, inventaareja ei voi tehdä, koska ohjelman varasto-toiminnossa ei ole "suunniteltua inventaaria" , vain "toteutunut inventaari" . Melkoisen paljon joutuu tekemään paperilistaa ruudussa näkyvistä asioista !

Koska suunnittelu on vielä aivan kesken kesäkuun alussa, riippu säistä, kasvusta, esiintyvistä kasvintuhoojista ym.  ei varhaisessa suunnittelun siirtämisessä toteutuneet-tauluun ole järkeä. Tai sitten pitää jättää suunnittelu-taulu heti alusta asti tyhjäksi ja käyttää vain toteutuneet eli muistiinpano-osastoa "suunnitteluun" . Päivämäärät tyhjäksi jättämällä olisi "suunniteltu", ja päivämäärä lisäämällä olisi "toteutunut". Tuo strategia ei vaan oikein toimi, koska "toteutunut" varasto-otto tehdään AINA pois tosi-inventaarista, vaikka päivämäärä olisi tyhjä !

Lannoitelaskut ja hivenlannoitelaskut kumminkin vaativat rakentamaan lannoitesuunnittelun ERIKSEEN jossakin muualla, jotta voi valita tulevaan varastoon tulevat sopivat lannoitteet, jotka sitten voi laskettaa Peltotuessa. Jos lannoitteita ei ole hankittu, ja omassa varastossa on vain jotakin jämiä Nitraboria ja Hiven NK:ta, lannoitelaskennasta tulee hölmö, eikä se johda mihinkään järkevään. Sitten jos avaa laskentaan koko markkinoilla olevan lannoitevalikoiman, tuleekin mielenkiintoinen ostoslista, joka ei koskaan järkevästi voi toteutua. "Oma lannoitevalikoima" on välimuoto tästä, joka ei viikonloppuna eikä lähellä kylvöaikaa voi toteutua kumminkaan. Jos tavaraa ei ole varastossa, ei sitä ole lähikaupassakaan. Joskus ennen vanhaan oli.

Eli lannoitteiden erillissuunnittelu on ensin tehtävä omalla realistisella ja toteuttamiskelpoisella systeemillä, joka toimii vaikkapa paperinpalasilla, joihin merkitsee suursäkillisen joka paperiin kutakin lajia, niin monta kuin meinaa (ja on varaa) ostaa ja niin monta kuin mettänreunassa on presujen alla, ja asettelemalla niitä sitten vaikka karttakopiolle. Ajatella, tonnin ohjelma, ja hommat silti tehtävä kuin 1500-luvulla !

Kun lista on valmis, on nin hienoa sitten alkaa pudottelemaan edeltäkäsin laskettuja lannoitelajeja ja määriä MAKSETTUUN suunnitteluohjelmaan ! Nutikkaa en ole saanut toimimaan ollenkaan, syksyllä kun lohkot rajattiin, ei Vipu ollut vielä valmis vuoden 2017 lohkotallennuksiin, joten nyt sitten kesällä on vielä piirrettävä lohkot Vipuun, esimerkiksi pohjavesirajojen sivuja pitkin, ja sovitettava aarit kohdalleen katsomalla, miten monta niitä on tässä Peltotuessa. Tämä suunta on kömpelömpi malli ajatella asiaa, verrattuna siihen, että kartta- ja lohkotiedot koordinaatteineen ja rajoineen saisi tässä Peltotuessa järkevästi ja helposti suunniteltua jo syksyllä, ja lataisi nyt sitten kesäkuussa Vipuun ne lohkot paikkatietoineen valmiiksi. En usko, että tuota karttatiedon siirtoa Vipuun päin on mitenkään vielä mahdollista toteuttaa oikein ? Piirsin lohkot ja palstat Karttapaikalla, eli niitä ei voi ollenkaan liittää Peltotukeen tahi Vipuun, vaikka Karttapaikan käyttöliittymä olisi erinomainen ! Se, että Peltotuessa voi tehdä sähköisen tukihaun lohkokasvien ja pinta-alojen kera, on laimea korvaus siitä puutteesta, että Vipussa joutuu lennossa piirtelemään oikeita rajoja ja vertailemaan omiin karttakuviin. En halua sitä arpomista vipuyhteyden aikana tehdä. Siksi olen käyttänyt Vipua erillisenä, kopioimalla käsin paperimuistiinpanoista joka kasvulohkon Vipuun puhtaalta pöydältä, kirjoittamalla kasvit ja muut tiedot itse, ja sitten vasta siirtänyt lohkotiedot Peltotukeen päin, jotta näen, onko ristiriitaisuuksia. Jos olisi satoja kasvulohkoja, viiltäisin kurkkuni auki tylsällä puukolla.

Hiukan riipii sellaisen toiminnon puuttuminen, että kasvinsuojeluainevalinta tulisi sen perusteella näkyviin, onko ainetta ostettu tilalle. Eli siellä voi suodattaa kahden eri menetelmän mukaisesti: markkinoilla olevat valmisteet ja käytössä olevat valmisteet. Ne täpitetään perustiedoissa, ja ohjelma ei osaa tehdä sellaista suodatusta, jossa olisi "käytössä olevat, mutta vain ne, joita on varastossa jäljellä ". Valintalistassa vaikka olisi joku +-merkki rivin lopussa, mikä näyttäisi, että kyseistä tavaraa oikeasti on otettavissa. Pullonpohjien metsästys on Peltotuessa erittäin aikaa viepää, Reinot jalassa tulee juostua monta kertaa kellariin katsomaan ja kääntelemään pulloja, ja sitten ohjelmaan takaisin, ja paperilta kopioi sen oikean, pullossa kelluvan tuotteen.

Suunnittelussa toisaalta ei ole järkeä laittaa käytössä oleviksi VAIN varastossa olevia, koska lisähankinnat useimmiten ehtii tekemään, ja suunnittelussa jää virheellisesti pois sopivia aineita listalta, jos on suodattanut vain varastotavaran käytössä olevaksi. Jotenkin en edes osaa tässä selittää, miksi ohjelmaan päätetty "oma käytössä oleva kasvinsuojeluainevalikoima" ja "oma käytettävissä oleva kasvinsuojeluvalikoima" ovat kaksi täysin eri asiaa, kello 01 yöllä. Klo 12 arkipäivänä ne käytännössä ovatkin sama asia, pikku automatkan ero välillä.

Neljäs ostetulla ohjelmalla tehty suunnitteluvuosi menossa, viidennessä ehkä palataan taulukkolaskentaan takaisin?

-SS-

joskus on tätä ohjelman logiikkaa mietitty ennenkin....
miksi kirjata suunnitteluun takautuvasti tapahtumia, jotka on jo tehty? Niiden paikka on toteutuneissa, etteivät sekoita esimerkiksi varastojen saldoja ym. Pellossa oleva lannoite ei ole näin enää varastossa, ok? Suunnitelmaa kannattaa toki muokata, jos siihen on aikaa ja tarvetta, muttei jo tehtyjen osalta.

Toteumaan saa haettua listalta X-ruutuun kaikki suunnitelmassa olevat tapahtumat eli mikä siitä puuttuu? Myös massalisäys on olemassa jolloin samoille kasvilajeille tai monivalinnassa lohkoille voi lisätä/kopioida jonkun tapahtuman.

Lannoitesuunnittelun ja jopa hankinnan voi tehdä peltotuessa vaivatta. Tarvikeyhteenvedoissa löytyy myös suunnitelman tulostus eli ensin suunnittelee ja sitten tulostaa omamyyjälle ostoslistan. Nyt pitää aloittaa jo 2018 suunnittelu, kun tämä kausi on kylvöjen osalta paketissa ja kauppa odottaa jo lannoitetilausta.

Vuosipäivitys on melkein ilmainen, kannattaako enää vaihtaa, taulukkolaskenta ei taida olla edes järkevin vaihtoehto? Välillä tulee mieleen, että onko meillä sama ohjelma käytössä?  Tämä alkaa kohta nakertamaan sun uskottavuutta palstan ykköskirjoittajana....

Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.

En nyt malta paneutua noihin SS  mainitsemiin ongelmiin kovin syvällisesti. Mitta vaikka nykyisin luomussa olenkin, muistan lannoitpuolelta fosforin osalta seuraavaa: jollain välilehdellä voi korjata ainakin fosforitasetta. Eli jos tulee muutoksia, voi korjauksia tehdä jo kasvukauden alkutaseisiin. En muista, oliko se typen osalta mahdollista. Silloin voisi korjata typen alkutaseen syyslannoituksen verran pienemmäksi ja fosforista merkitä ehtojen mukaisen alkuarvon. Simloin saa varastotkin täsmäämään. Täytyy katsoa, kun seuraavan kerran ehtii koneelle.

Kannattaa webwisussa olla tarkkana kun pyyhkii kasvulohkoja. Jos sattuu olemaan kaikki raksittuna ja automaattinen tallennus sivua vaihdettaessa päällä, voin sanoo et joskus yksi klikkaus tulee kovin työlääksi....

Vai voiko sen klik-oho-jutun peruuttaa?

joskus on tätä ohjelman logiikkaa mietitty ennenkin....
miksi kirjata suunnitteluun takautuvasti tapahtumia, jotka on jo tehty? Niiden paikka on toteutuneissa, etteivät sekoita esimerkiksi varastojen saldoja ym. Pellossa oleva lannoite ei ole näin enää varastossa, ok? Suunnitelmaa kannattaa toki muokata, jos siihen on aikaa ja tarvetta, muttei jo tehtyjen osalta.

Suunnittelun tapahtumat eivät ole takautuneita, vaan ennen toteutumistaan odottavia oikeita toimenpiteitä. Ne vain muuttuvat toteutuneiksi. kun pellolle lähdetään. Niiden pitää syödä varastoja, vain vuotta aikaisemmin suunnitellessa voi sitten ostoslistoja tehdä. On olemassa lisätoiminnot-kohta, jossa voi suunniteltuja viedä toteutuneiksi, päivämäärällä tai ilman. Ongelma on, että lista, josta rastitetaan, on pieni, eikä ole kronologisessa järjestyksessä. Kun on poiminut muutamankin vietäväksi toteutuneisiin, onkin suunniteltu ja toteutunut ei-synkronissa, eikä yhdellä silmäyksellä verrattavaa suunniteltu <> toteutunut - näkymää ole. Tämä on juurikin se sekaannuttavin osa koko ohjelmassa, suunnitellut ja toteutuneet ovat aina erillisissä liittymissä, eikä kokonaisvertailua lohkolle ole, aina eri välilehti aktiivisena ruudussa. Tulosteet osassa Suunniteltu-toteutunut - vertailu ei anna sitä kuvaa, jonka haluaisin. Siellä on vain suunnitellut kulu-rivit, sitten toteutuneet vastaten suunniteltua riviä. Jos toteutuneet - tauluun tekee uuden toimenpiteen, joka ei ole suunnitelluissa, ei se rivi näy vertailussa. Äsken juuri kokeilin.

Varastosaldot ovat jo suunnittelussa käytössä, kuten varmaan olet huomannut. Suunnittelun varastosaldo on tavoitteellisesti aina pienempi kuin toteutuneiden, paitsi sitten kun vuosi on päätöksessä, silloin pitää olla samat. hieman eri luvut korjataan esim. hävikin avulla. Suunnittelua siis voi hyvin juoksuttaa varastokirjanpidon pohjaksi, kunhan siitä vain saisi inventaarin.

Toteumaan saa haettua listalta X-ruutuun kaikki suunnitelmassa olevat tapahtumat eli mikä siitä puuttuu? Myös massalisäys on olemassa jolloin samoille kasvilajeille tai monivalinnassa lohkoille voi lisätä/kopioida jonkun tapahtuman.

Totta kai minä kyseiset toiminnot olen treenaillut, niissä ei vain ole kovin paljon järkeä, sen sijaan tauluun tarvittaisiin ehkäpä vain muutama lisäkenttä, toteutunut/toteutumaton/muutettu, ja muutosloki. Niin kuin sanoit, ei sitä suunniteltua toimenpidettä enää missään tarvita, kun se on toteutunut, mahdollisin pienin muutoksin. Sitä minä ei ole vielä keksinyt, mihin tarvitsisin suunnittelutaulussa toimintoa "Lisätoiminnot -> Nouda tämän lohkon toteutuneet" ? Tämä jos mikä on jälkikäteistä suunnittelua. Toteutuneet - taulussa sama symmetrinen toiminta on "Lisätoiminnot -> Nouda tämän lohkon suunnitellut." No hyvä, jos sinne poimii suunniteltuja, ja muuttaa toteutuneita määriä, seuraavalla kopioinnilla ohjelma huomaa, että siellä on jo toteutuneita, se kysyy, poistetaanko , no ei hemmetissä, no sitten taas voi vahingossa tulla valittua jokin jo siirretty , ja silloin se suunniteltu on kahteen kertaan siellä toteutuneet-taulussa, eri arvoilla peräti. Näiden poimiminen ja poistaminen on käyttöliittymän takia vaikeaa. Jos tekee Tiedosto-valikon pikatoiminnolla, "Suunnittelu->Toteutunut" -toiminnolla, on mahdollisuus pitää vanhat tiedot (tarkoittaa kahden- tai useammankertaisia samoja toimenpiteitä toteutuneissa) tai sitten toteutunut korvautuu suunnittelutaulun sisällöllä. Tällöin toteutuneet - tauluun tehdyt yksittäiset toimenpiteiden muutokset häviävät ! Tässähän siis tarvittaisiin taulujen toimenpidelistojen yhdistämis-toimintoa, jossa kopiointi menisi lomittain. Tai sitten suunnittelu-taulussa olisi siirrä- eikä kopioi - toiminto. Sekin olisi helpommin ylläpidettävä, kun suunnittelutaulusta häviäisi "käytetty" toimenpide sinne toteutuneisiin. Integroitu kasvinsuojelu kun ei oikein tue edellisenä vuonna suunniteltuja ruiskutustapahtumia, eli niitä suunnitellaan sadekauden jälkeen , itikkasyöntijälkien ym perusteella, muutaman päivän jänteellä. Jos taas pysyy tiukasti "vuosi ennen" suunnittelussa, on vaarana, että kasvinsuojeluainevarastot paisuvat ja osa aineista menee vanhaksi.

Lannoitesuunnittelun ja jopa hankinnan voi tehdä peltotuessa vaivatta. Tarvikeyhteenvedoissa löytyy myös suunnitelman tulostus eli ensin suunnittelee ja sitten tulostaa omamyyjälle ostoslistan. Nyt pitää aloittaa jo 2018 suunnittelu, kun tämä kausi on kylvöjen osalta paketissa ja kauppa odottaa jo lannoitetilausta.

Niin, lannoitesuunnittelu onnistuu, kun ei ole omia vanhoja missään, tosiaan suunnittelee sen ohran sinne ja tekee ostoslistan lannoitteet ja siemenet sitten autolla mukavasti kylvöajan alkuun. En kyllä ymmärrä, mihin sitä Peltotuen suunnittelu- laskenta tai varastonhallintaa silloin tarvittaisikaan edes ? Siis vuotta aikasiemmin syksyllä on hallissa keko, ja toukouun lopussa keko on pois. Yaran ym. lannoitelajeissa kyllä löytyy valikoimaa, tällaisessa pienimuotoisesa toiminnassa ohjelman lannoitesuunnittelu ei pääse järkevään lopputulokseen. Ainoa, missä ohjelma auttaa, on suunnitellessa tehtävä ravinnerajojen ylitysten vahtiminen. "Laske lannoite" ei anna järkevää tulosta, jos ja kun sopivaa lannoitetta ei löydy kokonaiselle lohkolle tasan.

Tarvikeyhteenveto ei ole sovelias inventaarilista, se on lähinnä pitkä lista eri lohkojen käyttömääriä, ja lopuksi sitten kokonaismäärä, paljonko jää varastoon ja paljonko tarvitaan lisää. Mutta kun suunnittelua tekee plan B pohjalta, vasta keväällä, eipä siinä enää järkeville lannoitekaupoille pääse. Varsinaisen varastoinventaarin voi tulostaa vain varasto-toiminnossa, ja sen voi kiinnittää vain toteutuneet-käyttöön. Se on hankala, nyt teen niin, että teen varmuuskopion, siirrän kaikki suunnitellut toteutuneisiin, tulostan varaston ja lataan tehdyn varmuuskopion uudelleen päälle. Se on turvallinen tapa tehdä tyhmiä kokeiluja.

Vuosipäivitys on melkein ilmainen, kannattaako enää vaihtaa, taulukkolaskenta ei taida olla edes järkevin vaihtoehto? Välillä tulee mieleen, että onko meillä sama ohjelma käytössä?  Tämä alkaa kohta nakertamaan sun uskottavuutta palstan ykköskirjoittajana....

Ehkäpä löydät häiveen omasta näkemyksestäni kokeilemalla enemmän sellaista tyyliä, että kylvät vuoden 2018 kasveja valtaosalle alasta jo nyt heinäkuulla-elokuulla, ja mietit kaiken uudelleen vuoden 2018 huhtikuun lopussa, kun selviää, etteipä onnistunutkaan. Syysrapsillakin on jo täyden kesäviljelyn rivit edellisen vuoden syyskuussa, ne ovat oikeasti tehtyjä, Pari erillistä kylvökertaa, lannoitettakin on mennyt puoli tonnia, kasvinsuojeluaineita neljä kierrosta, Sluxxit, ym.

Eli jos tulee muutoksia, voi korjauksia tehdä jo kasvukauden alkutaseisiin. En muista, oliko se typen osalta mahdollista.

Vain fosforin ja kalin osalta, siinäpä se onkin. Fosforille on olemassa taseen korjaukset ja erillinen rasti, että "satoa ei ole korjattu". Tällöin ohjelma vie fosforit seuraavalle vuodelle. Typpi kuitenkin jää itsepintaisesti kummittelemaan syysviljoilta. Tällä ominaisuudella ei olisi mitään tarvetta, jos kylväisi vain yksinkertaisia peruslohkon kevätviljoja ja kerääjäkasveja, eikä olisi joka ikinen peruslohko kulmasta halki osittain pohjavesialuetta.

-SS-

Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.

Mihin sitten oikeastaan tarvitset viljelysuunnitteluohjelmaa ?

Viranomaisvaatimukset täyttävä viljelysuunnitelma olisi

Lohko kasvi lannoitus siemen
1      Ohra    400 kg SS  Kaarle
2      Ohra    400 kg SS  Kaarle
3      Ohra    400 kg SS  Kaarle
4      Ohra    400 kg SS  Kaarle
5      Ohra    400 kg SS  Kaarle
6      Ohra    400 kg SS  Kaarle
.......

n      Ohra    400 kg SS  Kaarle


Tämän voi kohdistaa kaikille vuosille nyt ... nyt+n

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Nolo-Olli - 01.06.17 - klo:11:21

Ite en laita suunnittelu-välilehdelle muut kuin pääsato, lannoitus ja siemen, viranomaisetkaan ei muuta vaadi viljelysuunnitelmaan. Turha tehdä liian monimutkaisesti.

Mihin sitten oikeastaan tarvitset viljelysuunnitteluohjelmaa ?

Viranomaisvaatimukset täyttävä viljelysuunnitelma olisi

Lohko kasvi lannoitus siemen
1      Ohra    400 kg SS  Kaarle
2      Ohra    400 kg SS  Kaarle
3      Ohra    400 kg SS  Kaarle
4      Ohra    400 kg SS  Kaarle
5      Ohra    400 kg SS  Kaarle
6      Ohra    400 kg SS  Kaarle
.......

n      Ohra    400 kg SS  Kaarle


Tämän voi kohdistaa kaikille vuosille nyt ... nyt+n

-SS-

Olenkin harkinnut ohjelmasta luopumista, toisaalta, lannoitelaskenta ja fosforitaseet on helpompi tehä ohjelmalla, ei tarvi vaivata päätään. Ja myös, jos seuraavalle tukikaudelle ymppikorvaus pienenee ja ehdot tiukentuu, luovun koko ymppikorvauspelleilystä, enkä laske enää yhtään mitään, sitten alkaakin varsinaiset fosforibileet pelloillani.😁😎

Kyllä nykysillä fosforirajoilla on syytä olla edes joku alkeellinen suunnitteluhässäkkä ainakin lannoitteiden suhteen. Esmes kaikki syksyllä peltoon paiskittu paska täyttää talven jäljiltä tuoreen arvot.

Nopeesti menee sekasin jos ei pidä KIRJANPITOJA typpi/fosforimääristä....

Kumma kyllä että sonta on kaiken syksyisen, talvisen ja keväisen likoomisen jälkeen yhtä tehokasta kun altaasta tai ruumasta otettu. Laitappa nurmikolle syksyllä kasa paskaa ja muhimaan talveksi, viereen samalainen kasa keväällä tuoretta. Kumman kasan vieressä on seuraavana kesänä nurmikko tummaa ja tuuheaa?

Kyllä nykysillä fosforirajoilla on syytä olla edes joku alkeellinen suunnitteluhässäkkä ainakin lannoitteiden suhteen. Esmes kaikki syksyllä peltoon paiskittu paska täyttää talven jäljiltä tuoreen arvot.

Nopeesti menee sekasin jos ei pidä KIRJANPITOJA typpi/fosforimääristä....

Kumma kyllä että sonta on kaiken syksyisen, talvisen ja keväisen likoomisen jälkeen yhtä tehokasta kun altaasta tai ruumasta otettu. Laitappa nurmikolle syksyllä kasa paskaa ja muhimaan talveksi, viereen samalainen kasa keväällä tuoretta. Kumman kasan vieressä on seuraavana kesänä nurmikko tummaa ja tuuheaa?

Kyllä patterin paikat ennen vanhaan olivat neljäkin vuotta laossa. Sulla on jotakin nopeasti hajoavaa lantaa siellä.

Fosforitasot eivät omasta mielestäni oikeastaan ole mikään kiinnostava suunnittelun kohde, kun on arveluttavan korkeat luvut joillain osa osilla lohkoa, niin sulfania, salpeetaria, nitraboria ja ureaa, silloin tällöin NK-lannosta.
Kalia näkyy riittävän. Pitoisuudet eivät ole laskeneet. Hiven NK:ta olen käyttänyt multamaalla. Kaliumilla näyttäisi olevan selvä lisäsadon tuottokyky, ja kaliumia sisältävät lannoitteetkin ovat melko hintavia salpeetariin nähden, niiden pitääkin tuottaa reippaasti sadonlisää:



Laskin tuossa lannoituksen hintaeron Belor premiumtypen ja premium-NK:n välillä, niin 95 EUR/ha tulee kuluihin lisää, jos käyttää NK:ta salpeetarin sijasta, typpitaso 150 kg, toisessa K = 0 , toisessa se 120 kg. Satoero kuivaamatta olisi 480 kg. Eli vasta noin 200 euron tonnihinnasta lähtien kalilisäyksellä ansaitsee taloudellista voittoa.

No, on meillä tuohon kaavioon nähden tuplat nuo kaliumluvut.

-SS-

Hmm...eipä löytynyt uudesta Peltotuki Prosta valmiina reaaliaikaista kasvipeitteisyyysprosenttia, senhän olisi voinut laskea kyntö- ja kevytmuokkaustapahtumista. Myös piti tapahtumalistasta tukirivit muuttaa isommalle prosentille ja eri summalle manuaalisesti, millään en löytänyt kyseistä kohtaa, ja joukkomuokkauksen yrittäminen meni ainakin kerran niin, etteivät olleetkaan muuttuneet. Onkohan päivämäärän puuttuminen kyseisistä riveistä se syy, miksi ei muuttunut ?

No, Kansalaisen Karttapaikalla on supernopea pinta-alan mittaus, siellä suurpiirteinen hiirellä piirtely, ja sitten vain Vipuun tekemään käsin syysilmoitus.

Aina vaan vähemmän automatiikkaa tuntuu automaattisessa tietojenkäsittelyssä olevan.

-SS-

Peltotuki Pro ei sovi sellaisille syyskylvöisille kasveille, joiden talvehtiminen on epävarmaa, ja ainakin fosfori ja typpi pitää syksyllä kylvettynä olla eri lannoitevalmisteista, silloin niiden uudelleenaktivointi on mahdollista tilalle tulleelle kevätviljalle ilman kommervenkkeja.

Nyt lienee mahdollista esimmäisen kerran suunnitella tarkkaan ensi vuosi, pitää kokeilla, jos saisi yhdenkin vaikkapa suunnittelumallin aikaiseksi, ja näkisi, onko sille mitään käytännön sovellusta, tai sitten tankkiseoksen, sekin on kovin teoreettinen nykyisten IP-viljelysäännösten aikana. Onhan toki ohjelmassa mahdollisuus jo vuotta aikaisemmin laittaa suunnittelumalliin torjuttavien kasvien havainnot. Ohjelmasta pitäisi voida myös printata näiden havaintojen tarrat liimattavaksi rillien linssin sisäpintaan.

-SS-

Meni taas hermo, kun yritin suunnitella webwisulla syksyisiä lietteenlevityksiä. Miksi pirussa tuo ohjelma täytyy olla tehty noin helvetin monimutkaiseksi. Tai ainakin ohjelman logiikka on jotain sellaista jota en itse tajua.

Onko olemassa mitään sellaista ohjelmaa jossa on vain ja ainoastaan juuri se mitä tukiehdot vaativat. Eli mahdollisimman yksinkertainen. Monimutkaisen kirjanpidon voi sitten pitää vaikka ruutuvihkossa jos tarpeelliseksi näkee.

Toivon oikeastaan samaa kuin joku jo mainitsi, että toivottavasti ensi kaudella ympäristökorvaus järjestelmä muuttuu niin mahdottomaksi ettei siihen tarvi enää sitoutua. Loppuu tämä helvetin pelleily ja voi taas tehdä siellä pellolla sitä mikä on oikeasti tarpeellista.

Meni taas hermo, kun yritin suunnitella webwisulla syksyisiä lietteenlevityksiä. Miksi pirussa tuo ohjelma täytyy olla tehty noin helvetin monimutkaiseksi. Tai ainakin ohjelman logiikka on jotain sellaista jota en itse tajua.

Onko olemassa mitään sellaista ohjelmaa jossa on vain ja ainoastaan juuri se mitä tukiehdot vaativat. Eli mahdollisimman yksinkertainen. Monimutkaisen kirjanpidon voi sitten pitää vaikka ruutuvihkossa jos tarpeelliseksi näkee.

Toivon oikeastaan samaa kuin joku jo mainitsi, että toivottavasti ensi kaudella ympäristökorvaus järjestelmä muuttuu niin mahdottomaksi ettei siihen tarvi enää sitoutua. Loppuu tämä helvetin pelleily ja voi taas tehdä siellä pellolla sitä mikä on oikeasti tarpeellista.

Webwisu ei varmastikaan ole monimutkainen, mutta sen toiminta-ajatus on eri kuin yleisesti monissa ohjelmien käyttöliittymissä. Varmaankin tapahtuminen tai toimenpiteiden täyttöjärjestys aiheuttaa umpikujan tai ei. Olen jo muutaman vuoden maksellut tuota Webwisua, mutta en ole saanut aikaiseksi oikeastaan mitään järkevää. Sitten harjoitteluaika on loppunut, kun määräpäivät lähestyvät, ja olen tehnyt vanhanaikaisemman oloisella Peltotuella perusrungon.

Mutta Peltotuen mukana tuleva Nutikka karttaohjelma, enpä ole kauemmas itse kartanpiirtelystä aseteltua ohjelmaa nähnyt. Mikä tahansa muu ohjelma tai nettikäyttöliittymä, jolla voi katsoa ja mittailla jotain, on helpompi ja itsensä selittävä. Miksiköhän ei kansalaisen karttapaikkaan ole kukaan huomannut hankkia sopivaa yhdistyspistettä, sillä on tosi helppo löytää paikat, käyttää tarkkoja koordinaatteja ja piirrellä rajoja ja alueita. Kaupan päälle tilusrajat ja rajapyykit ja kiinteistönumerot siinä.

-SS-

Tämä nykyinen WebWisu on kokenut sukupolvenvaihdoksen. Lienee
pelimaailmasta tuttujen nörttien tekemä. Kun ohjelmaa tulee käytettyä
2-3 kertaa vuodessa, joutuu aina miettimään miten toimii. Veikkaan, että
lähes kaikki käyttäjät olisivat tyytyväisempiä pelkistettyyn ohjelmaan, joka
toimii loogisesti. Erijuttu niillä, kenellä kasvulohkoja on esim. yli 100 kpl.
Aika paljon muuttunut ekoista Kemiran lannoitekorteista.

Hmm...eipä löytynyt uudesta Peltotuki Prosta valmiina reaaliaikaista kasvipeitteisyyysprosenttia, senhän olisi voinut laskea kyntö- ja kevytmuokkaustapahtumista. Myös piti tapahtumalistasta tukirivit muuttaa isommalle prosentille ja eri summalle manuaalisesti, millään en löytänyt kyseistä kohtaa, ja joukkomuokkauksen yrittäminen meni ainakin kerran niin, etteivät olleetkaan muuttuneet. Onkohan päivämäärän puuttuminen kyseisistä riveistä se syy, miksi ei muuttunut ?

No, Kansalaisen Karttapaikalla on supernopea pinta-alan mittaus, siellä suurpiirteinen hiirellä piirtely, ja sitten vain Vipuun tekemään käsin syysilmoitus.

Aina vaan vähemmän automatiikkaa tuntuu automaattisessa tietojenkäsittelyssä olevan.

-SS-

onhan siinä se kasvipeitteisyys nappi, josta aukeaa melkein vipun kanssa identtinen näkymä, johon ruksitaan koko lohko tai sitten pinta-ala, jos lohkosta vaan osa on kokonaan, osittain tai ei ollenkaan kasvipeitteistä. Ainoa mikä siinä aiheuttaa vähän päänvaivaa, on ne prosenttilaskut....laskentahan muuttui kun jotain höpö-höpö-heiniä ei enää lasketa kasvipeitteisiksi ja sitten on myös vertailuala, jolle sitoumus on aikoinaan tehty.

Todelliset ajetut pinta-alat saat parhaiten telatraktorin satelliittiohjausjärjestelmän näytöltä, siinä juoksee 7-metrisen lautasäkeen muokkaama pinta-ala reaaliajassa 0,01 aarin tarkkuudella....

Mulla taitaa olla päivittämättä Peltotuki, ainoa kasvipeitteisyys
löytyy plus-paketin tukioptimoinnin kohdalla, ja siinäkin vain voi
valita sen 20 - 40 - 60 - 80% alasvetovalikosta, ja laskee tuet sen
mukaan, jos ajaa sen laskennan aina uudestaan.

Kasvulohkokohtaisessa suunnittelussa itseltä puuttunee kyseinen nappi,
tai sitten se on toimenpideluettelossa ei-aktivoitu.

Kunhan pääsen koneelle niin alan säätää, jäi korpeamaan, kun oli olo, että sen
tosiaan voisi Peltotuessa tehdä kasvulohkoittain, mutta ei vaan tarpeeseen
löytynyt. Vaikka on aivan turhaa jo, koska Vipussa oli ihan OK käyttöliittymä
itsessään, alat oli helpoin katsoa Karttapaikasta ja summata ruutupaperilla.

-SS-