Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Siis pH alemmas ja pötsi emäksisemmäksi?  Perustavaa laatua oleva ristiriita. Eipä sillä, varmaan tarkoitit pH:n nostoa. Eikä suinkaan emäksiseksi, vaan neutraalimmaksi.

Täysrehu veks, viljat ainakin ja kortisempaa evästä ja heinää pötsiin. Jos sr hapanta, muutosta siihenkin. Siinäpä nyrkkisäännöt, jotka ensin mieleen tulivat.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.10.08 - klo:19:08

Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Siis pH alemmas ja pötsi emäksisemmäksi?  Perustavaa laatua oleva ristiriita. Eipä sillä, varmaan tarkoitit pH:n nostoa. Eikä suinkaan emäksiseksi, vaan neutraalimmaksi.

Täysrehu veks, viljat ainakin ja kortisempaa evästä ja heinää pötsiin. Jos sr hapanta, muutosta siihenkin. Siinäpä nyrkkisäännöt, jotka ensin mieleen tulivat.

joo toi on hyvä konsti.

sitten on myös niitä erilaisia pastoja mitä voi lehmälle antaa.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 17.10.08 - klo:21:00

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 17.10.08 - klo:19:08

Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Siis pH alemmas ja pötsi emäksisemmäksi?  Perustavaa laatua oleva ristiriita. Eipä sillä, varmaan tarkoitit pH:n nostoa. Eikä suinkaan emäksiseksi, vaan neutraalimmaksi.

Täysrehu veks, viljat ainakin ja kortisempaa evästä ja heinää pötsiin. Jos sr hapanta, muutosta siihenkin. Siinäpä nyrkkisäännöt, jotka ensin mieleen tulivat.

joo toi on hyvä konsti.

sitten on myös niitä erilaisia pastoja mitä voi lehmälle antaa.

Juu, PH combi tai pötsipotku antaa usein positiivisen sysäyksen, saa samalla ruokahalua lisääviä aineita.

Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Myös raakavalkuaistason nosto auttaa, koska typpi on emäksinen aine. Mutta lähinnä tämä keino on helpoin toteuttaa silloin, jos ruokinta on niukkakuituista (SR:n NDF alle 49%). Hienoksi jauhettu vilja (vasaramyllyllä) on kaikista pahin, joten heitä mukaan silloin vaikka melassileikettä.

Jos on aperuokinta, niin 0,5kg olkea (tai vanhana tehtyä kuivaa heinää)per lehmä auttaa. Jos on pysty / vaakaruuvi vaunu, niin olki viimeisenä komponenttina. Sopiva korsirehu lisää märehtimistä...

Sanokaa miten happamanpötsin emäksisemmäksi . Tarkoitan siis ph:n alemmas .

Soodaa rehussa ja tihennetty säilörehun jako.
On toiminut jo monta vuotta...!

Ammattilaiset asialla , hyvä niin . Olen epäillyt että osaksi sorkkavaivat johtuisivat happamestapötsistä etenkin ajotulehdus,kantasyöpymä ja ihoalueen ja välitulehdus . Mitä mieltä olette ?

Ammattilaiset asialla , hyvä niin . Olen epäillyt että osaksi sorkkavaivat johtuisivat happamestapötsistä etenkin ajotulehdus,kantasyöpymä ja ihoalueen ja välitulehdus . Mitä mieltä olette ?

***Eikös se ole ihan tieteellisesti todistettu, että nämä ovat pitkälti bakteeriperäisiä tartuntoja. Ei siis suoraan ole johdu happanpötsistä. Välillisesti kylläkin, koska anturahaavaumat yms. sorkkasairaudet heikentävät sorkan pintaa ja sitä kautta antavat bakteereille otollisen kasvualustan.

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 18.10.08 - klo:22:55

Ammattilaiset asialla , hyvä niin . Olen epäillyt että osaksi sorkkavaivat johtuisivat happamestapötsistä etenkin ajotulehdus,kantasyöpymä ja ihoalueen ja välitulehdus . Mitä mieltä olette ?

***Eikös se ole ihan tieteellisesti todistettu, että nämä ovat pitkälti bakteeriperäisiä tartuntoja. Ei siis suoraan ole johdu happanpötsistä. Välillisesti kylläkin, koska anturahaavaumat yms. sorkkasairaudet heikentävät sorkan pintaa ja sitä kautta antavat bakteereille otollisen kasvualustan.

Onhan se. Mut mikä saa vastustuskyvyn alenemaan niin, et noi periaatteessa normaalit maaperäbakteerit pääsee niskan päälle? Oma sorkkahoitaja sanoi samaa, että ruokinta- ja ympäristöperäiset paineet saa tarttuvat sorkkasairaudet puhkeamaan. Kerran puhjettuaan se sitten leviää, vaikka stressinaiheuttajia poistettaisiinkin. Bakteeria vaan on niin paljon siinä ympäristössä.

Ruokinta vaikuttaa sonnan laatuun ja sonnan laatu taas vaikuttaa sorkkasairauksien tarttumiseen.

Lainaus käyttäjältä: apemies - 19.10.08 - klo:14:12

Lainaus käyttäjältä: sorkkahessu - 18.10.08 - klo:22:55

Ammattilaiset asialla , hyvä niin . Olen epäillyt että osaksi sorkkavaivat johtuisivat happamestapötsistä etenkin ajotulehdus,kantasyöpymä ja ihoalueen ja välitulehdus . Mitä mieltä olette ?

***Eikös se ole ihan tieteellisesti todistettu, että nämä ovat pitkälti bakteeriperäisiä tartuntoja. Ei siis suoraan ole johdu happanpötsistä. Välillisesti kylläkin, koska anturahaavaumat yms. sorkkasairaudet heikentävät sorkan pintaa ja sitä kautta antavat bakteereille otollisen kasvualustan.

Onhan se. Mut mikä saa vastustuskyvyn alenemaan niin, et noi periaatteessa normaalit maaperäbakteerit pääsee niskan päälle? Oma sorkkahoitaja sanoi samaa, että ruokinta- ja ympäristöperäiset paineet saa tarttuvat sorkkasairaudet puhkeamaan. Kerran puhjettuaan se sitten leviää, vaikka stressinaiheuttajia poistettaisiinkin. Bakteeria vaan on niin paljon siinä ympäristössä.

***Terveessä sorkassa on niin kova pinta ettei nämä bakteerit pääse vedenkiertoon. Varsinkin parsinavetan sorkat ovat toki kovapintaisia, joten näitä bakteeritauteja ei parsinavetoissa esiinny. Pihatoissa (myös parhaissa sellaisissa) sorkan pinta on pehmeämpi. Sitten kun tähän yhdistetään mekaaninen tai ruokinnallinen ongelma, niin bakteereille muodostuu tartuntapintaa.

Tämän vuoksi uusissa pihatoissa on iso riski saada tartunta ilman ruokintaongelmaa, kun eläimiä on jokatapauksessa paljon. Uudet pinnat (esim. liian karhea avokouru tai huonosti siistityt ritilät) saattavat tehdä vaurioita sorkkiin ja....

Ruokinta vaikuttaa sonnan laatuun ja sonnan laatu taas vaikuttaa sorkkasairauksien tarttumiseen.

Noinki, muttei noin yksinkertaisesti. Paljon sonnanlaatua enemmän vaikuttaa ainakin pötsin piilevä pieni happamuus, ammoniakin ja kosteuden määrä lattiatasolla yms yms.

Kosteuden määrään vaikuttaa tietysti lannanpoisto ja ammoniakin määrään se, kuinka paljon kusta sekottuu paskaan eläintilassa.
Ritiläpalkilla sekottuminen on tietysti totaalista, mutta metrin-pari lattiatasoa alempana. Ammoniakin vetämiseen kuilujen ilmatilasta ulos saa olla melkoset imurit, se kun on ilmaa kevyempää, mut varmasti osan saa. Tältä kannalta ajateltuna kuilussa pitäis olla kuorettumaa mieluiten koko ajan.

Avokourussa, jossa neste pääsee virtaamaan pois on sekottuminen pienempää. Raapan kulkiessa koko ajan se kuitenkin tapahtuu ja ammoniakkia tulee. Kaupan päälle saadaan raapan eteen sontasorkkakylpy.  

***Terveessä sorkassa on niin kova pinta ettei nämä bakteerit pääse vedenkiertoon. Varsinkin parsinavetan sorkat ovat toki kovapintaisia, joten näitä bakteeritauteja ei parsinavetoissa esiinny. Pihatoissa (myös parhaissa sellaisissa) sorkan pinta on pehmeämpi. Sitten kun tähän yhdistetään mekaaninen tai ruokinnallinen ongelma, niin bakteereille muodostuu tartuntapintaa.

Tämän vuoksi uusissa pihatoissa on iso riski saada tartunta ilman ruokintaongelmaa, kun eläimiä on jokatapauksessa paljon. Uudet pinnat (esim. liian karhea avokouru tai huonosti siistityt ritilät) saattavat tehdä vaurioita sorkkiin ja....

Niin, eli siis ruokinta- tai ympäristöperäinen.

Raapan kulkiessa koko ajan se kuitenkin tapahtuu ja ammoniakkia tulee. Kaupan päälle saadaan raapan eteen sontasorkkakylpy.  

***Tähän on ihan pakko laittaa ISO kysymysmerkki? Kun virtsa menee kouruun ja raappa kulkee kokoajan, niin raapan edessä kulkee pelkästään lantaa, jonka määrä on huomattavasti pienempi kuin harvemmin ajettuna.