Onko kanssaihmiset alkaneet miettiä käytännön toimia vastustuskyvyn kohentamiseksi nautojen tarttuvia tauteja vastaan? 

Asia nostaa taas päätään talvipöpöjen saattelemana. Jo pelkästään virusripulin vastustamiseksi tehtävillä toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa myös muiden tautien leviämiseen. Tarkoitus ei ole tulla vainoharhaiseksi uusien taudinaiheuttajien edessä, mutta mielestäni ammattitaitoon kuuluu se että asioita suunnitellaan etukäteen ja mukaudutaan muuttuviin tekijöihin toimintaympäristössä. Kauttaaltaan kasvava tautipaine aiheuttaa mielestäni muutostarvetta omassa toiminnassa, koska asia on vahvasti myös taloudellinen.

Vanhoissa navetoissa on omat haasteensa tautisulkujen suhteen, moneen muuhun asiaan voikin vaikuttaa. Taajaan rakennetut maatilat ja muu kuin suljettu yhteistyö ovat riskitekijöitä sinänsä. Entäpä vierailuryhmät tulevaisuudessa? Kuinka niihin suhtaudutaan nimenomaan tautiriskin kannalta?

huh!   onpa taas kevyt olo, kun miettii miten vähän ulkopuolisia käy tällä tilalla.                       tautipainetta ei onneksi lähistöllä joten eiköhän tästäkin selvitä jotenkin.                                             joskus käynyt mielessä noita isoja yksiköitä katellessa että onpa muuten aika kiva jobi, kun aattelee kuin paljon sitä pipoa siellä yleensä jo päivittäin ramppaa.                                           

Mikä on iso yksikkö, jossa ramppaa paljon ulkopuolisia pipoja? Maitoauto käy yhtä usein kuin pienemmillä ja siementäminenkin hoituu melko monella isolla aivan sisäpiirissä.

Nuo eläinkuljetukset ovat pahimmasta päästä. Niille kuskeille ei vaan tunnu menevän jakeluun, että navettaan ei ole asiaa. Vasikkakuskien kanssa sujuu paremmin, mutta teuraskuskit tulevat niissä samoissa paskasissa saappaissa hytistä ulos ja pyrkivät navettaan lastaamaan lehmiä.. Onneks ei kovin usein tarvitse niitä kutsua tontille. Autoihin pitäis saada jotkin desinfiointisuihkut ja sellanen esto, että takaovi ei aukea ennen kuin kengät on pesty

Paras olisi karsina heti nosto-oven takana mistä teuraat ja välitys eläimet haettaan. Isäntä väki siirtäisi elukat karsinaan ja kuskit ottaa ne siitä.

Meillä teuraat ja vasikat noudetaan vanhan puolen navetasta, mistä itse lykkäämme ne navetan ovesta ulos ja sieltä teuraskuski hätistää kyytiin. Navetassa ei käy muut kuin talonväki. Seminologillekin ja eläinlääkärille elukat odottaa navetassa, pihattoon menevät vain poikkeustapauksessa. Seminologi ei koskaan.
Lomittajissakin on valitettavasti näitä, joille se kengänpesu ei aivan ole sisäistetty, jotenka,kun lomittaja tulee odottaa häntä aivan tuore virkonvesi oven pielessä, missä niitä lantapiikkareita voi huoletta huljutella. Ja ne rukkaset. Niillä on jo rapsuteltu luojaties monetko lehmät, mutta meillä ne jää ulos ja talosta saa oikein nimikoidut rukkaset, mitkä mukavasti lämmittävät kätösiä pakkasella. Muuten yleensä homma toimii, mutta nämä rukkaset ovat poikkeus melkein kaikilla.

Onko lomittajien työvaatteet järjestetty henkilökohtaisesti vai onko tarjolla vain riittävästi kampetta, josta jokainen saa valita omansa? Täälläpäin suojauskulttuuri on niin nuorta ettei toimivia käytäntöjä ole monellakaan. Ja jos esim. saappaat järjestetään, niin aivan varrma on että esim. hanskoja lomittajat eivät edes hoksaa pyytää vaan käyttävät niitä mitkä on kiertäneet jo kymmenessä navetassa..

Olen yksittäisille lomittajille jo jutellutkin ja hyvällä ovat ottaneet vastaan ajatuksen siitä että talo järjestää työkamppeet. Jotenkin pitää vaan varmistua siitä että navettaan ei sitten edes tuoda muuta kuin puhtaat "siviilit".

Tuollainen hoito/siemennystila täysin erillään on tietysti yksi vaihtoehto, mutta onko tautiriskiä kuitenkaan jos tautisulku on kunnolla järjestetty? Täälläpäin elukkalääkäri ottais varmaan väärän tulkinnan asiaan jos ei päästettäis pihattoon elukoiden sekaan.. 

Meillä teuraat ja vasikat noudetaan vanhan puolen navetasta, mistä itse lykkäämme ne navetan ovesta ulos ja sieltä teuraskuski hätistää kyytiin. Navetassa ei käy muut kuin talonväki. Seminologillekin ja eläinlääkärille elukat odottaa navetassa, pihattoon menevät vain poikkeustapauksessa. Seminologi ei koskaan.
Lomittajissakin on valitettavasti näitä, joille se kengänpesu ei aivan ole sisäistetty, jotenka,kun lomittaja tulee odottaa häntä aivan tuore virkonvesi oven pielessä, missä niitä lantapiikkareita voi huoletta huljutella. Ja ne rukkaset. Niillä on jo rapsuteltu luojaties monetko lehmät, mutta meillä ne jää ulos ja talosta saa oikein nimikoidut rukkaset, mitkä mukavasti lämmittävät kätösiä pakkasella. Muuten yleensä homma toimii, mutta nämä rukkaset ovat poikkeus melkein kaikilla.

Mitenkäs homma toimi , kun olit itse lomittajana?

Lainaus käyttäjältä: navettapiika - 13.02.14 - klo:06:25

Meillä teuraat ja vasikat noudetaan vanhan puolen navetasta, mistä itse lykkäämme ne navetan ovesta ulos ja sieltä teuraskuski hätistää kyytiin. Navetassa ei käy muut kuin talonväki. Seminologillekin ja eläinlääkärille elukat odottaa navetassa, pihattoon menevät vain poikkeustapauksessa. Seminologi ei koskaan.
Lomittajissakin on valitettavasti näitä, joille se kengänpesu ei aivan ole sisäistetty, jotenka,kun lomittaja tulee odottaa häntä aivan tuore virkonvesi oven pielessä, missä niitä lantapiikkareita voi huoletta huljutella. Ja ne rukkaset. Niillä on jo rapsuteltu luojaties monetko lehmät, mutta meillä ne jää ulos ja talosta saa oikein nimikoidut rukkaset, mitkä mukavasti lämmittävät kätösiä pakkasella. Muuten yleensä homma toimii, mutta nämä rukkaset ovat poikkeus melkein kaikilla.

Mitenkäs homma toimi , kun olit itse lomittajana?

Haalarit pesin 90 asteessa, käsineet pistin desifiointijauheeseen talojen välillä stalosan ja hajua piisasi. Lypsyhansikkaat yleensä meni vaihtoon joka talon välissä ja jos jäi ehyet jätin taloon odottamaan saapumistani uudestaan.  Ja saappaat viettivät talon vaihdon ajan virkon-saavissa. Minulla oli nämä rutiinit aika tiukat, koska oli se omakin navetta suojeltavana. Meille ei edes yskää saatu kuin vasta kolmannessa aallossa ja sekin paljon lievempänä kuin muualla. Niin saappaissa oli tiiliskivet painona, kun en aivan koko aikaa itse joutanut siellä saavissa olla. Väri lähti saappaista yleensä jo parin viikon jälkeen, ja onneksi tuon jalkavian takia  työnantaja joutui kustantamaan minulle monta ylimääräistä paria.
Muutenkin kaikki navettavaatteet pesin ja pesen niin kuumassa kuin ohjelmia löytyy,ja saattaa sinne koneen huuhtelulokeroon eksyä desifiointitablettikin. Minulla on eri kone navettapyykille ja on ollut aika kauan. Niin navetalla oma räteille ja tuvalla oma haalareille.