Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.10.08 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 12.10.08 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:09:36

Pellolla on muutakin käyttöä kuin viljely.

Jotkut saattavat saada myytyä peltojaan vielä hyvään hintaan tonteiksi. Peltojen laajamittaiseen metsittämiseen tullaan kyllä puuttumaan, jos siitä tulee jonkinlainen trendi. Muuta tuottavaa käyttöä pellolle on laajassa mitassa vaikea keksiä. Nykymuotoinen tukien viljely paikkakunnan vallitsevan tason mukaan lienee jatkossakin päätuotantosuunta.

Peltojen metsittäminen on toimi, joka leikkaa pellon arvosta metsityshetkellä noin 90 %:tia pois, ainakin täällä meilläpäin saat 10 hehtaarin peltoalasta hinnan, millä voi ostaa noin 100 hehtaaria hakattua ja istutettua metsää.

Suomessa on tukipolitiikka pahasti vinksahtanut, tundraviljelyä suositaan. Itseasiassa tundrapelloilla ei pitäisi olla arvoa lainkaan.  EU:n ja valtiontalouden seurauksena tukipolitiikkaa joudutaan karsimaan ja älytön Lapin ja Oulun läänien "viljely" lopetetaan.

Pellon lisäraivaus pitäisi kieltää ja nopeasti ja EU:n aika raivatut pitää metsittää....sekä maatalouden että ympäristön edun nimissä.

Mikäli metsänkasvuun halutaan kunnon tuloksia, niin se pitäisi keskittää Suomessa sinne, missä lämpösumma on suurin, eli lounaissuomeen.
Kansantaloudellisesti vähempi merkityksinen maatalous pitäisi kokonaan siirtää sinne, missä ei metsät kasva tarpeeksi nopeasti.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.10.08 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 12.10.08 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:09:36

Pellolla on muutakin käyttöä kuin viljely.

Jotkut saattavat saada myytyä peltojaan vielä hyvään hintaan tonteiksi. Peltojen laajamittaiseen metsittämiseen tullaan kyllä puuttumaan, jos siitä tulee jonkinlainen trendi. Muuta tuottavaa käyttöä pellolle on laajassa mitassa vaikea keksiä. Nykymuotoinen tukien viljely paikkakunnan vallitsevan tason mukaan lienee jatkossakin päätuotantosuunta.

Peltojen metsittäminen on toimi, joka leikkaa pellon arvosta metsityshetkellä noin 90 %:tia pois, ainakin täällä meilläpäin saat 10 hehtaarin peltoalasta hinnan, millä voi ostaa noin 100 hehtaaria hakattua ja istutettua metsää.

Suomessa on tukipolitiikka pahasti vinksahtanut, tundraviljelyä suositaan. Itseasiassa tundrapelloilla ei pitäisi olla arvoa lainkaan.  EU:n ja valtiontalouden seurauksena tukipolitiikkaa joudutaan karsimaan ja älytön Lapin ja Oulun läänien "viljely" lopetetaan.

Pellon lisäraivaus pitäisi kieltää ja nopeasti ja EU:n aika raivatut pitää metsittää....sekä maatalouden että ympäristön edun nimissä.

TJ:n lääkitys tavallistakin pahemmin pielessä...

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:11:24

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.10.08 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 12.10.08 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:09:36

Pellolla on muutakin käyttöä kuin viljely.

Jotkut saattavat saada myytyä peltojaan vielä hyvään hintaan tonteiksi. Peltojen laajamittaiseen metsittämiseen tullaan kyllä puuttumaan, jos siitä tulee jonkinlainen trendi. Muuta tuottavaa käyttöä pellolle on laajassa mitassa vaikea keksiä. Nykymuotoinen tukien viljely paikkakunnan vallitsevan tason mukaan lienee jatkossakin päätuotantosuunta.

Peltojen metsittäminen on toimi, joka leikkaa pellon arvosta metsityshetkellä noin 90 %:tia pois, ainakin täällä meilläpäin saat 10 hehtaarin peltoalasta hinnan, millä voi ostaa noin 100 hehtaaria hakattua ja istutettua metsää.

Suomessa on tukipolitiikka pahasti vinksahtanut, tundraviljelyä suositaan. Itseasiassa tundrapelloilla ei pitäisi olla arvoa lainkaan.  EU:n ja valtiontalouden seurauksena tukipolitiikkaa joudutaan karsimaan ja älytön Lapin ja Oulun läänien "viljely" lopetetaan.

Pellon lisäraivaus pitäisi kieltää ja nopeasti ja EU:n aika raivatut pitää metsittää....sekä maatalouden että ympäristön edun nimissä.

TJ:n lääkitys tavallistakin pahemmin pielessä...

Niin on, toisaalta se jotenkin sekoittaa metsätalouden ja maatalouden ...
Ei Lapissa metsillä ole mitään arvoa, eikä maatalouden leikkaukset nosta metsien arvoa.
Metsänkasvu on niin hidasta, että hakattua metsäpohjaa saa noin 50-100 € /hehtaarihinnalla, kun ostaa oikeasta paikasta.

kukaan agrolaisista ei tule näkemään sitä päivää että suomesta maatalous loppuu. jäljelle jäävien selviäminen on taasen kiinni ihan itsestä ja miten vaikeasti haluaa tuotteet saada tuotettua ja millä panostuksilla.


tuotannosta luopuvilla sen sijaan olisi loistavat mahdollisuudet hyötyä jäljelle jäävien tilojen kehittämisestä. mutta suomalaiset tuntien monet jäävät vain katkeriksi.

Lainaus käyttäjältä: peppo - 12.10.08 - klo:09:23

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:09:17

Lainaus käyttäjältä: Eemeli - 12.10.08 - klo:09:07

Aika vaikea maatalouden tulevaisudesta on puhua puuttumatta politiikkaan.
Siksi syvälle politiikka on sekoitettu maatalouteen ja sen "etujen" ajamiseen.

KESKUSTAPUOLUE ON SAATETTAVA OPPOSITIOON JA PIDETTÄVÄ SIELLÄ.

Aina kun meillä on kepulainen maatalousministeri menee kaikki päin p...ttä. Se on jo EU-jesenyyden aikana näty, kaksi kepulaista maatalousministeriä liikaa

Meillä oli 8 vuotta ei- kepulainen maatalousministeri, Hemilä. Miksei se sitte laittanu asioita kuntoon?

Hemilä + co hoitivat asioita kohtuuhyvin, MTK:n terrorismista huolimatta. Suuret ongelmat alkoivat heti kun Korkeaojasta tuli maatalousministeri (ja MTK lopetti terrorisminsa), Sika-Sirkka jatkaa samanlaista pohjamudassa ryömimistä.

Viljanviljelijän kannalta Korkeaoja toimi törkeästi kun sössi ministeri Koskisen EU:lta neuvotteleman oikeuden 50 e/ha LFA-korotusta AB-tukialueelle!!!!!!! MTK vaati, että viljalle saa maksaa ainoastaan 14 e/ha ja kotieläintiloille korotetaan 125 euroon/ha + nurmelle lisäksi 40 e/ha Myös C_alueelle!!!!!! . Tämän tämä pöpi Korkeaoja myös esitteli EU:n hyväksyttäväksi. EU hyväksyi viljan tuen pudottamisen 20 euroon/ha ja kotieläintilojen tuen korottamisen 100 euroon/ha, ei nurmilisää.

Kepu/MTK-edunvalvonnan seurauksena AB-alueen viljanviljelijät menettävät vuosittain vähintäin 30 e/ha tätä tukea, rahat menevät nyt lähes kokonaan C-alueen kotieläintiloille

Laskeppa samalla ku oot laskupäällä,
palijoko tekkee kakon leikkaama 750 000 000 mk/ vuosi
vaekka yksistään ab aluveelle yhtä maatillaa kohti.

kukaan agrolaisista ei tule näkemään sitä päivää että suomesta maatalous loppuu. jäljelle jäävien selviäminen on taasen kiinni ihan itsestä ja miten vaikeasti haluaa tuotteet saada tuotettua ja millä panostuksilla.


tuotannosta luopuvilla sen sijaan olisi loistavat mahdollisuudet hyötyä jäljelle jäävien tilojen kehittämisestä. mutta suomalaiset tuntien monet jäävät vain katkeriksi.

Tässä olen samaa mieltä, ei se maatalous Suomessa lopu, eikä muuallakaan maailmassa.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 12.10.08 - klo:11:35

"maajussit saisivat tehdä biodiesseliä omalla tilalla" Täppäri opit rules jälleen kerran!  Voi vattu teitä "tee se itse" punikkeja!
http://www.punikkila.fi/
 

Energiantuotanto on tulevaisuuden ala, Australiassa on tälläinen biodiesel tuotanto tiloilla ilman veroseuraamuksia mahdollista, Tanskassa tuulivoimaloita on melkein jokaisella suuremmalla tilalla ja sähköyhtiöt ostaa sähkön takuuhintaan, kyllä Suomalaistenkin pitäisi miettiä sitä, miten kilpailukykyä parannetaan maatalouden osalta, miksei se olisi hyvä idea että osa erikoistuisi biodieselin tuotantoon pienimuotoisesti.

Viimeksi tulleessa kV:ssä juttua Itävaltalaisesta projektista jossa säilörehusta (apilasr. ja maissi) tekivät biokaasua oman sähkövoimalan käyttöön ja samalla saivat lannoitetta pellolle.. Tuollainen systeemihän sopisi mainiosti Etelä-Suomen vilja-alueille ; samalla saisivat nurmen kiertoon jolloin "viljaa viljanperään" peltojen kunto paranisi..

Hyväähän tuossa on myös se ettei tarvii mitään nautaelukoita pitää
 

"Perheviljelmä" mittakaava on yleisesti tehotonta. Kyll ensin pitää lyödä täppäriä päähän ja lujaa, että saadaan tilarakenne kondikseen. Sen jälkeen voidaan palata asiaan... 

"Perheviljelmä" mittakaava on yleisesti tehotonta. Kyll ensin pitää lyödä täppäriä päähän ja lujaa, että saadaan tilarakenne kondikseen. Sen jälkeen voidaan palata asiaan... 

juu,näinhän tehtiin ryssänmaalläkin,täppärit nurkan taakse.haetko maareformillasi kollektiivijärjestelmää,se kun on ainut ,mitä et ole tuominnut

Suuri ja mahtava kolhoosin pelko.... se sekoittaa täppärin pään. Olen jo aikoja sitten todennut, että 10000 tai vähempikin maatilaa riittää. Yksityisomistus kuuluu luonnollisena osana pakettiin... 

Maatalouden tulevaisuudessa on muutama ihan kotikutoinen kompastuskivi. Ensimmäinen on tukipolitiikka. Hehtaarituet nostaa pellon hintaa nyt jo selkeästi ja kaikki uudet suunnitelmat tähän tukiryhmään pitäis osata torpedoida. Sillä keinoin ruuan hinnan alentamiseen ja tuotannon ohjaamiseen tarkoitetut verorahat valuvat ulos entisille viljelijöille, yhteiskunnan kultaisena kädenpuristuksena.

Toinen on nää alan ihmiset ja niitten kolhoosinpelko. Tulevaisuuden perheviljelmä on jotain ihan muuta kuin nyt. Perheviljelmäksi sen määrittää omistuspohja.Myös koolla on väliä. Maataloustuotannon vaatima pääomakuorma ei toimi tällä elinkeinon/ammatinharjoittajan pohjalla, työstä on saatava tulosta ja pääomankiertoa nopeammaksi samalla kun tukia vähennetään. Olennaista on ainakin maaseudulle ja myös tuottavuudelle, että ne ovat pk-yrityksiä muutamasta muutamaan kymmeneen työntekijään työllistävinä. Tähän ongelmaan on osaratkaisuna alan ulkopuolelta tulevat yrittäjät. Maataloustuotannon sisältä on aivovuoto ollut viime vuosikymmenninä rajua ja noita aivoja pitäis saada takaisin.

On vaikea käsittää, miksei useammalla taholla nähdä alenevien tukien tuomaa haastetta. Oy Suomi Ab:lla ei ole varaa sponsoroida pankollamakoilijoiden pellonomistuksia pitkälle 2010-luvun puolivälin jälkeen. Rahaa kuluu vanhustenhoitoon, perusterveydenhuoltoon ym. yhteiskunnan kannalta olennaisempiin asioihin suhteessa enemmän. Tämänhetkisen taantuman ja laman aiheuttamat budjettileikkaukset on vielä näkemättä.

Itse näkisin, että sopivilla tukipolitiikan muutoksilla maatalous kykenisi tuottamaan yritystuloa jo ensi vuosikymmenen puolivälissä enemmän kuin mitä tukina saa ja elintarvikkeet olisivat myös merkittävä vientitulojen lähde....

Maapallon väkimäärä kasvaa päivässä 250 000.
Eli yks pienempi kaopunki joka päevä.

Ja joku temari ennusti vasta että maatallous on aorinkonlaskun ammatti.

Minäki uskon että maatallouvelle aurinko paestaa.
Tahtoo pörssipelurit vaen välillä sotkija hommija.

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:11:24

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 12.10.08 - klo:10:51

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 12.10.08 - klo:10:42

Lainaus käyttäjältä: Talojussi - 12.10.08 - klo:09:36

Pellolla on muutakin käyttöä kuin viljely.

Jotkut saattavat saada myytyä peltojaan vielä hyvään hintaan tonteiksi. Peltojen laajamittaiseen metsittämiseen tullaan kyllä puuttumaan, jos siitä tulee jonkinlainen trendi. Muuta tuottavaa käyttöä pellolle on laajassa mitassa vaikea keksiä. Nykymuotoinen tukien viljely paikkakunnan vallitsevan tason mukaan lienee jatkossakin päätuotantosuunta.

Peltojen metsittäminen on toimi, joka leikkaa pellon arvosta metsityshetkellä noin 90 %:tia pois, ainakin täällä meilläpäin saat 10 hehtaarin peltoalasta hinnan, millä voi ostaa noin 100 hehtaaria hakattua ja istutettua metsää.

Suomessa on tukipolitiikka pahasti vinksahtanut, tundraviljelyä suositaan. Itseasiassa tundrapelloilla ei pitäisi olla arvoa lainkaan.  EU:n ja valtiontalouden seurauksena tukipolitiikkaa joudutaan karsimaan ja älytön Lapin ja Oulun läänien "viljely" lopetetaan.

Pellon lisäraivaus pitäisi kieltää ja nopeasti ja EU:n aika raivatut pitää metsittää....sekä maatalouden että ympäristön edun nimissä.

Mikäli metsänkasvuun halutaan kunnon tuloksia, niin se pitäisi keskittää Suomessa sinne, missä lämpösumma on suurin, eli lounaissuomeen.
Kansantaloudellisesti vähempi merkityksinen maatalous pitäisi kokonaan siirtää sinne, missä ei metsät kasva tarpeeksi nopeasti.

Metsän kasvu ei ole nopinta Lounais-Suomessa. Lappi ja oulun lääni pitäisi rauhoittaa oroelinkeinolle ja matkailulle, turhanpäiväinen  "maatalous"puuhastelu siellä tulee liian kalliiksi veronmaksajille

Maatalouden tulevaisuus (ei lehti...) näyttää aivan hyvältä. Mikäli oikein kova inflaatio lähtee liikkeelle, yleensä ruoka on ollut se joka määrittelee muidenkin totteiden/asioiden hinnan. Toisaalta maataloustuottamisessa on vakava varjopuoli: poliitikot määrittelevät todellisuudessa tuotteen hinnan. Markkinat eivät sitä tee. Tämähän johtuu pelkästään siitä, että kun eletään "ei darwinistisessa" yhteisössä (maailmassa), eli yhteisössä, jossa kaikki pärjäävät/elävät, rotuun, sukupuoleen, uskontoon, tai edes elämisen haluun katsomatta. Toisinsanoen luonnon ei anneta korjata heikkoja pois. Tämä epäluonnollinen toiminta pidetään yllä poliitikkojen toimesta, eli keinotekoisesti pidetään ruoan hintaa alhaalla (--> jolloin kaikki pärjäävät).

Kuitenkin ruokaa aina tarvitaan. Ja niin kauvan kuin sitä tarvitaan viljellään, tai pidetään elukoita. Kaikkein paras tilanne olisi, kun ruoka saataisiin samaan asemaan kuin öljy...

"Perheviljelmä" mittakaava on yleisesti tehotonta. Kyll ensin pitää lyödä täppäriä päähän ja lujaa, että saadaan tilarakenne kondikseen. Sen jälkeen voidaan palata asiaan... 

Tehokasta viljelyä löytyy vaikka Etelä-Amerikasta ja siellä on vapaata tilaa yrittää erittäin vapaata kapitalismia jos Suomen  perheviljelmä systeemit kyllästyttää, mutta taitaa suunsoittajilla puuttua uskallusta lähteä kokeilemaan teorioita maanviljelyksestä seuduille jossa 1000ha ei ole vielä isontilan tunnusmerkki.