Tämä ei nyt tähän topiciin kuulu mutta kirjoitan tästä vain nyt tämän kerran.
Juu kyll se näin on alemman tienhoitoverkon rahat supistuu koko ajan, koska hoito ja kunnostus potti on samassa korissa ja kun kunnostusten määrä kasvaa niin hoidon rahat vähenee, onko tämä fiksua sitä miettiköön jokainen itse.
Vaatimukset kalustosta ja tienlaadusta kovenee. Nykytalvet ovat erittäin hankalia soratien pitoon varsinkin eteläisessä suomessa. Varsinkin jos talvet tulevat viime syksyn tyyppisiksi, nii kusessa ovat soratienlaidassa asuvat.
Sen verta että itse urakoitsijat kyllä tekee, mutta motivoituneen ja hyvän jäljen tekevää työmiestä höyläys hommiin ei tahdo löytyä.
Kumma kun moni tiehöylä urakoitsija soittelee ja kyselee tuosta laitteesta. Vähän aikaa kun keskustelee niin poikkeuksetta vastaus on se että tiehöylä on kallis hankkia tai ylläpitää. Uudet ovat sika kalliita ja vanhoilla alkaa remontit lisääntyä jotta kautta varmuus /kannattavuus on huono.
Noita uudempia VRG höyliä on tällä hetkellä 5 tai 6 Suomessa. Kaksi Etelä-Savossa, Yksi meni viime kesänä Huittisiin
Yksi valmistajalla ja yksi tais mennä lappiin. Itsekkin ajan tuolla laitteella kolmessa alueurakassa. Tällä hetkellä kaikkiaan teitä hoidossa noin 600km. Valtion teitä noin 400 km ja yksityisiä loput. Rengas sarja tahtoo mennä, vähän kesästä riippuen että saapi nuo tiet pidettyä kunnossa. 30v on tuota hommaa tullu tehtyä enemmän ja vähemmän tosissaan, nyt on tienhoidosta tullu päätyö.
Aloittelin valtiontie hommia soukkiolla. Sillä pääsi noin 250-300km hoitomäärään, nyt Vrg.llä pystyy hoitamaan tuon 400km ja suurimmat yksityistiet. Loput pikkutiet menee soukkiolla. Yksinkertainen syy kasvaneeseen tiemäärään on se että höyläskerrat/tie ovat vähentyneet tien kulutuskerroksesta riippuen 40-70% soukkioon verrattuna valtionteillä. Paljon riippuu kevään ja alkukesän säistä kuinka työntäyteinen kesä tulee. Kesä höyläykset ovat vähentyneet eniten Vrg,n aikana, koska tiet pysyy kunnossa. Niin Destian kuin YIT,n mestareilta ja pohjois-savon elykeskusta saatu palaute on ollut erittäin positiivista.
Esim. reikä sarjoja itse vedän tuolla pelkästään emäterällä eli ensin keskelle tietä sorat karheelle kuoppien kohdalta, jos vielä näkyy kuoppia niin uudelleen ja viimeiseksi tavarat takaisin. Millään muulla laitteella ei tuohon pysty paitsi tiehöylä. Hyvin harvoin tarvitsee toista kertaa vetää tai sitten on jo todella syvä kuoppa joka on jo rungon sisällä tai yleensä ison maakiven vieressä. Tien reikiintymistä ei pysty estämään jos tiehen ei saa muotoa joka olisi oltava valtionteillä 5% keskilinjasta reunoille päin, jos siellä ei ole tavaraa josta tehdä niin tyhjästä on paha nyhjästä.
Tien hoidossa, nyt varsinkin kun kalliomursketta käytetään, olisi oltava aikaisin keväällä liikkeellä heti kun pintakelirikko antaa vähänkin myöten. Tällöin kalliomurskeen hienoaines ehtii nousta pintaan ja liikenne liippaa pinnan sileäksi, jos mennä vasta silloin kun tavara rullaa hyvin terillä ollaan auttamattomasti myöhässä. Yleensä tiet olisi ajettava kahteen kertaan. Suolaus on tehtävä tien ollessa pehmeä ja kostea pinnaltaan HETI pintakelirikon jälkeen, silloin suola sulaa ja painuu syvemmälle tien pintaan ja kestää pitempään kuin myöhemmin keväällä tehty suolaus. Käytännössä kalliomursketiet olisi oltava suolattu ja muotoiltu täällä vappuun mennessä tai ennen runkokelirikkoa.
Moreeni mursketiet eivät ihan niin hätäisiä ole suolauksen ja kevät muotoilun suhteen.
Runkokelirikon jälkeen käydään korjaamassa sadekelillä routa patit ja heitot pois. Eipä se tuon kummempaa hommaa ole. Eräs lumiurakoitsija kyseli kerran lanaus hommasta, niin tuumasin että yleensä pääsiäisen jälkeen alkaa 20 vrk jatkuva lumipyry.
Kevääntalven jatkoa kaikille toivottaen.
J.K. ken tekee niin se kokee.