Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe KV: Valtra petti  (Luettu 44514 kertaa)

nissan

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 806
Vs: KV: Valtra petti
Elkää moittiko valtran kulutusta kyllä valtra mies saa vehkeen kulkemaan melkein hiellä ::)alkaa 3.53
http://www.youtube.com/watch?v=QLQHNXjC0oo

Ala-Pertti

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10735
Vs: KV: Valtra petti
tässä koko tienhoitokeississähän on kyse vain ja ainoastaan rahasta. siis maksajasta. kyllä me urakoitsijat laitetaan vaikka joka linjalle oma karhu ja ajetaan vaikka ympäripyöreetä, jos sille löytyy maksaja. totuus vaan on se, että ne tienhoitoon tarkoitetut määrärahat koko ajan vähenee ja nekin vähät painottuu tuonne eteläiseen suomeen. tieverkoston kunto vaan huononee, eikä sitä voida estää muulla kuin riittävällä rahoituksella. en vielä usko, jotta se tekijöistä on kiinni.
Hirveetä, jos on puoletkaan totta...

Klapikauppias

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1349
Vs: KV: Valtra petti
Kyllä mä sen ymmärrän, että rahasta se kiinni on, mutta kyse oli siitä millä tie laitetaan kuntoon, niin ei traktoria voi verrata karhuun, hiekkalaatikko vehkeitä nämä traktorilla vedettävät on karhuun verrattuna, sepelikasaa tasaa vaikka millä, mutta tien runkoon ne ei pysty. Ennen oli ennen ja nyt jatketaan tällä rahoituksella ja kuoppien naamioinneilla, eihän ennen tunnettu sanaa urapaikkaustakaan...se on tätäpäivää, jos tehdään sitäkään, kunhan kaverit käy heittämäs mustaa sepeliä syntyneisiin koloihin pakunlavalta  ;D

Viimeksi muokattu: 06.02.14 - klo:22:39 kirjoittanut Klapikauppias

metsajussi

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4397
  • En tiedä mistä on kysymys, mutta vastustan!
Vs: KV: Valtra petti

niin ei traktoria voi verrata karhuun, hiekkalaatikko vehkeitä nämä traktorilla vedettävät on karhuun verrattuna, sepelikasaa tasaa vaikka millä, mutta tien runkoon ne ei pysty.


Ainakin täällä etelämmässä päin on ogelma se, että siinä rungossa ei ole paljoa mitä lanata. Siinä ei paljon karhut auta kun ylös tulee savea ja/tai kiviä :-(

Eli lanauskerros on huvennnut olemattomaksi ja rahaa sen lisäämiseen ei hirveästi ole.

Klapikauppias

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1349
Vs: KV: Valtra petti
Täällä tuohon paikallistiehen on ajettu sepeliä vasta 80 luvun lopulta, kun ne karhutkin upposivat tiehen toisiaan kiskoessa upoksista, siihen saakka sekoittivat vähäisiä hietoja saven seassa, mutta ne oli matkassa 5päivää viikossa, eli melkein joka viikko ympäri vuoden meni karhu, talvella kierteli polanteet kesäisin piti pinnat sileänä, mutta rahat on loppu ja nyt mennään tällä, keväällä karhu kiertää kertaalleen sitten tulee suola-auto, sen perässä saattaa mennä karhu, tai traktori, sitten loppukesäsästä alkaa se kuoppien naamiointi. Syksyllä traktori, koittaa löytää sen viimeisen plussapäivän ennen pakkasia, joskus onnistuu, yleensä ei  :( jos se velli ei jäädy heti lanan perässä urat on todella "ohjaavat"

roadman

  • Vieras
Vs: KV: Valtra petti
 Tämä ei nyt tähän topiciin kuulu mutta kirjoitan tästä vain nyt tämän kerran.

Juu kyll se näin on alemman tienhoitoverkon rahat supistuu koko ajan, koska hoito ja kunnostus potti on samassa korissa ja kun kunnostusten määrä kasvaa niin hoidon rahat vähenee, onko tämä fiksua sitä miettiköön jokainen itse.
Vaatimukset kalustosta ja tienlaadusta kovenee.  Nykytalvet ovat erittäin hankalia soratien pitoon varsinkin eteläisessä suomessa. Varsinkin jos talvet tulevat viime syksyn tyyppisiksi, nii kusessa ovat soratienlaidassa asuvat.
Sen verta että  itse urakoitsijat kyllä tekee, mutta motivoituneen ja hyvän jäljen tekevää työmiestä höyläys hommiin ei tahdo löytyä.

Kumma kun moni tiehöylä urakoitsija soittelee ja kyselee tuosta laitteesta. Vähän aikaa kun keskustelee niin poikkeuksetta vastaus on se että tiehöylä on kallis hankkia tai  ylläpitää. Uudet ovat sika kalliita ja vanhoilla alkaa remontit lisääntyä jotta kautta varmuus /kannattavuus on huono.
Noita uudempia VRG höyliä on tällä hetkellä 5 tai 6 Suomessa. Kaksi Etelä-Savossa, Yksi meni viime kesänä Huittisiin
Yksi valmistajalla ja yksi tais mennä lappiin. Itsekkin ajan tuolla laitteella kolmessa alueurakassa. Tällä hetkellä kaikkiaan teitä hoidossa noin 600km. Valtion teitä  noin 400 km ja yksityisiä loput. Rengas sarja tahtoo mennä, vähän kesästä riippuen että saapi nuo tiet pidettyä kunnossa. 30v on tuota hommaa tullu tehtyä enemmän ja vähemmän tosissaan, nyt on tienhoidosta tullu päätyö.
Aloittelin valtiontie hommia soukkiolla. Sillä pääsi noin 250-300km hoitomäärään, nyt Vrg.llä pystyy hoitamaan tuon 400km ja suurimmat yksityistiet. Loput pikkutiet menee soukkiolla. Yksinkertainen syy kasvaneeseen tiemäärään on se että höyläskerrat/tie ovat vähentyneet tien kulutuskerroksesta riippuen 40-70% soukkioon verrattuna valtionteillä.  Paljon riippuu kevään ja alkukesän säistä kuinka työntäyteinen kesä tulee. Kesä höyläykset ovat vähentyneet eniten Vrg,n aikana, koska tiet pysyy kunnossa. Niin Destian kuin YIT,n mestareilta ja pohjois-savon elykeskusta saatu palaute on ollut erittäin positiivista.

Esim. reikä sarjoja itse vedän tuolla pelkästään emäterällä eli ensin keskelle tietä sorat karheelle kuoppien kohdalta, jos vielä näkyy kuoppia niin uudelleen ja viimeiseksi tavarat takaisin. Millään muulla laitteella ei tuohon pysty paitsi tiehöylä. Hyvin harvoin tarvitsee toista kertaa vetää tai sitten on jo todella syvä kuoppa joka on jo rungon sisällä tai yleensä ison maakiven vieressä. Tien reikiintymistä ei pysty estämään jos tiehen ei saa muotoa joka olisi oltava valtionteillä 5% keskilinjasta reunoille päin, jos siellä ei ole tavaraa josta tehdä niin tyhjästä on paha nyhjästä.

Tien hoidossa, nyt varsinkin kun kalliomursketta käytetään, olisi oltava aikaisin keväällä liikkeellä heti kun pintakelirikko antaa vähänkin myöten. Tällöin kalliomurskeen hienoaines ehtii nousta pintaan ja liikenne liippaa pinnan sileäksi, jos mennä vasta silloin kun tavara rullaa hyvin terillä ollaan auttamattomasti myöhässä. Yleensä tiet olisi ajettava kahteen kertaan. Suolaus on tehtävä tien ollessa pehmeä ja kostea pinnaltaan HETI pintakelirikon jälkeen, silloin suola sulaa ja painuu syvemmälle tien pintaan ja kestää pitempään kuin myöhemmin keväällä tehty suolaus. Käytännössä kalliomursketiet olisi oltava suolattu ja muotoiltu täällä vappuun mennessä tai ennen runkokelirikkoa.
Moreeni mursketiet eivät ihan niin hätäisiä ole suolauksen ja kevät muotoilun suhteen.

Runkokelirikon jälkeen käydään korjaamassa sadekelillä routa patit ja heitot pois. Eipä se tuon kummempaa hommaa ole. Eräs lumiurakoitsija kyseli kerran lanaus hommasta, niin tuumasin että yleensä pääsiäisen jälkeen alkaa 20 vrk jatkuva lumipyry.

Kevääntalven jatkoa kaikille toivottaen.

J.K. ken tekee niin se kokee.

Pro

  • Aktiivi
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 208
Vs: KV: Valtra petti
Talvella valitetaan lumesta ja kesällä sorateistä. Ihmisten tietämättömyys aiheuttaa yleensä tuon tiestöstä valittamisen, "ennen oli paremmin ja tehtiin toiseen tyyliin".

Esimerkkinä kesä lanaukset kun tullaan ihan suu vaahdossa ihmettelemään miksi ei koko tietä voi lanata kerralla päästä päähän? Joutuu vaan nätisti toteamaan että "aatteleppa kun aukastaan koko tie tähän parhaimpaan tulevaan pouta jaksoon, niin mitä se tie tekee?" -No se pölisee niin perkeleesti ettei siellä pysty kukaan ajamaan.. Näitä sankareita on paljon..  ;D

Toinen on sitten se että jos työnjohto käskyttää ajamaan vaan nopean lanauksen, eli kuoppiin vaan vähän täytettä niin hankala siinä on hyvää jälkeä tehdä.
Tästä tähän.

Ylermi

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 67
Vs: KV: Valtra petti
Aika kultaa muistot.. Ennen oli mukamas kaikki paremmin... Niinhän se menee..
Jos oikein muistan niin ei se niin kaksista oo ollu ennenkään. TVL:n autot ajeli kärki aura keulassa ja sen takia oli pakko olla höyliä, ettei talven aikana kerinny kertyä kovin paksut polanteet.. isommilaakaan teillä ei asfaltti paistanu läpi talaven, niinku nykyään..
Autoissa vaan oli lehti jouset, korkeampi maavara ja mikä tärkeää, paksumpi ilmatilaiset renkaat..
Niin ja ihimiset ei ollu niin ranttuja niinku nykyään...

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: KV: Valtra petti
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)

jylperö

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1255
Vs: KV: Valtra petti
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)

Jontikka olisi hajonnut fendt ei olisi saapunut ajoissa. ;D

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1603
Vs: KV: Valtra petti
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)

Jontikka olisi hajonnut fendt ei olisi saapunut ajoissa. ;D

 ;D

zetor8045

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5568
Vs: KV: Valtra petti
Mitenköhän 5100R jontikka ja 211 fendt olisivat pärjänneet testissä ::)
Niin ja 5-sarjan deutsi olis putsannut pöydän  ;)

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: KV: Valtra petti
Deutz nyt on nykyään jo niin marginaalimerkki että ei sitä kukaan ainakaan täällä pohjoisessa uskalla edes ostaa.

zetor8045

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5568
Vs: KV: Valtra petti
Deutz nyt on nykyään jo niin marginaalimerkki että ei sitä kukaan ainakaan täällä pohjoisessa uskalla edes ostaa.
Miksei uskalla?? Eikös niitä varaosiakin kohta saa jo agrimarketin tiskiltä...

JD6630

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5502
Vs: KV: Valtra petti
Mulla ei oo ainakaan mitään käsitystä kuka vaikkapa tällä alueella huoltaa deutsia, tai edes myy...