Vihervasemmisto vaikertaa yhä kovemmin kuinka maailmasta loppuu ruoka ja se on jaettu epätasaasesti kun tosiasia on että neukkulassa ja Afrikassa on reilusti potentiaalia samoin kuin etelä Amerikassa.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 18.01.14 - klo:21:40

Vihervasemmisto vaikertaa yhä kovemmin kuinka maailmasta loppuu ruoka ja se on jaettu epätasaasesti kun tosiasia on että neukkulassa ja Afrikassa on reilusti potentiaalia samoin kuin etelä Amerikassa.

Kait se ruuan loppumisen vaikerrus kuuluu enemmän sieltä Monsanto-osastolta (=kaikki keinot, erityisesti gmo, käyttöön), kun moni vähän laajemmin yhteiskunnan toimintoja pohtiva on huomannut tuon epätasaisen jakautumisen. Siihen kuuluu myös tämä jouten makaavan pellon ongelma. Sekin on näitä sosioekonomisia ongelmia, ei niinkään teknis-luonnontieteellisiä. Eikä näytä komentotalouden keinoin oikenevan.


Petri

mistähän johtuu että suurin osa aasiaa luetaan kehitysmaaksi,silti siellä ei kuvata ihmisten kuolevan kuin kärpästen kuten Afrikassa jossa luvataan väestöräjähdyksen tapahtuvan,Miten voi tappahtua väestöräjähdystä jos kaikki kuolee nälkään,Juu ja aasian ja afrikan erottaa halu viljellä maata.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 19.01.14 - klo:14:53

mistähän johtuu että suurin osa aasiaa luetaan kehitysmaaksi,silti siellä ei kuvata ihmisten kuolevan kuin kärpästen kuten Afrikassa jossa luvataan väestöräjähdyksen tapahtuvan,Miten voi tappahtua väestöräjähdystä jos kaikki kuolee nälkään,Juu ja aasian ja afrikan erottaa halu viljellä maata.

Aasia ei saa kehitysapua.

Lainaus käyttäjältä: apilas - 19.01.14 - klo:14:53

mistähän johtuu että suurin osa aasiaa luetaan kehitysmaaksi,silti siellä ei kuvata ihmisten kuolevan kuin kärpästen kuten Afrikassa jossa luvataan väestöräjähdyksen tapahtuvan,Miten voi tappahtua väestöräjähdystä jos kaikki kuolee nälkään,Juu ja aasian ja afrikan erottaa halu viljellä maata.

Aasia ei saa kehitysapua.
[/quot

kehitysapu on bisnes siinä missä muukin jos ei jatkuvasti paukutettaisi viidakkorumpua afrikan hädästä niin kehitysapufirmoilta tyrehtyisi bisnekset johan nätä kehitys apu petoksia paljastuu toistuvasti ja liioitellaan hätää että hyväuskoiset ihmiset antaisivat lisää rahaa upporikkaille kehitys apu huijareille.

Apilaksen aloitus oli sen verran moniulotteinen, että siihen olisi voinut tarttua monellakin lailla...

Kyllä monin paikoin nälän syy löytyy myös läheltä sieltä nälkäänäkevien omista valtiorakenteista, joita tämänhetkinen kansainvälin reaalikauppapolitiikka ohjaa mieleisekseen. Siksipä kaikki mahdolliset yleistävät ratkaisuehdoitukset (gmo, lannoitus, luomu, kehitysapu, reilu kauppa, vapaakauppa, vallankaappaus geneettiset erot jne.) tekevät suurimmalle osalle todellisuutta väkivaltaa; syitä on monia ja pitäisi tutkailla asiaa tapauskohtaisesti. Esimerkiksi (Agronetin kirjoittelun perusteella) sekä apilas että Adam Smith tuntuvat kumpikin pärjäävän omissa bisneksissään, mutta saattaa silti olla, että jos tiloja ja isäntiä vaihdettaisiin ristikkäin, niin saattaisi tulos notkahtaa, kummallakin tilalla. Sama pätee isommissakin kuvioissa.

Mutta ketjun aloitukseen: kunpa jollakulla olisikin se viisasten kivi, millä Venäjän (ja aiemmasta Neuvostoliitosta irtautuneiden alueiden) maatalous saataisiin järkiperäiselle tolalle, niin kysyntää kaverilla olisi! En ole itse pyörinyt kuin Pietarin ympäristössä, Baltiassa ja Krimin niemimaalla ja luonnonolojen puolesta potentiaalia kyllä olisi!

Petri

Minä en oikein ymmärrä puhetta tästä ruoan riittävyydestä maapallolla. Koko ikäni olen nähnyt uutisia kehitysmaiden nälkää näkevistä ihmisistä. Näitä uutisia näytettiin silloinkin kun meillä tuskailtiin ylituotannosta valtavien voivuorten varjossa. Nyt murehditaan miten ihmiset ruokitaan tulevaisuudessa. Kyllä maapallon ruokkimisessa on kysymys rahasta. Kyllä kärpästen ympäröimä afrikkalainen ruokaa saa, jos vain hänellä on rahaa maksaa siitä. Mutta kun näillä köyhillä ei ole rahaa. Kummaa hurskastelua ja hädän hyväksi käyttöä, kun propakanda väittää käyttämään kaiken maailman myrkkyjä jotta maapallon kansa ruokittaisiin.

Aloituksen jutussa on kysymys kansallisesta maataloudesta. Valtioiden välillä on rajat ja jokaisessa maassa oma maatalouspolitiikka. Kansainvälisiä markkinoita hyödynnetään markkinoinnissa ja puheissa silloin kun se edistää omaa intressiä.