Yrität sinä nyt perustella asiaa miten tahansa, niin Suomi on ihan hyvää seutua viljanviljelyyn. Ja nuo kuljetukset... Laske joskus miten paljon ENERGIAA siirtyy viljarekassa verrattuna maitoautoon tai teurastamon eläinkuljetukseen.

Niin siis hyvää seutua tukipolitiikan osalta vai ilman suoria tukia tapahtuvan viljelyn osalta spekuloiden ? Eli jääkö suomalaisella tehotilalla pelkästä materiaalintuottamisesta katetta paremmin kuin globaalisti toimivalla viljafarmilla ? Eikä nyt ole pinta-alatehokkuudesta välttämättä kysymys. Voiko esimerkiksi viljankuivauksen välttämättömyys useimpina vuosina koskaan antaa etulyöntiasemaa globaalissa massan tuottamisessa ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.01.14 - klo:07:23

Yrität sinä nyt perustella asiaa miten tahansa, niin Suomi on ihan hyvää seutua viljanviljelyyn. Ja nuo kuljetukset... Laske joskus miten paljon ENERGIAA siirtyy viljarekassa verrattuna maitoautoon tai teurastamon eläinkuljetukseen.

Niin siis hyvää seutua tukipolitiikan osalta vai ilman suoria tukia tapahtuvan viljelyn osalta spekuloiden ? Eli jääkö suomalaisella tehotilalla pelkästä materiaalintuottamisesta katetta paremmin kuin globaalisti toimivalla viljafarmilla ? Eikä nyt ole pinta-alatehokkuudesta välttämättä kysymys. Voiko esimerkiksi viljankuivauksen välttämättömyys useimpina vuosina koskaan antaa etulyöntiasemaa globaalissa massan tuottamisessa ?

-SS-

Ehkä.... siis ehkä Suomessa säästetään sadetuksessa ja kasvinsuojelussa enemmän/viljatonni kuin mitä kuivauksessa menetetään ?

Kuivaaminen lämmitetyllä ilmalla on myös usein vain tuhlausta, jolla kuivurin kiertonopeutta lisätään... Öljylaskun voi puolittaa puintikautta pidentämällä. JOSKUS.

Tämä keskusteluhan todistaa tämän tukijärjestelmän mädännäisyyden. Jos kotieläintuotanto on näin kannattavaa, niin miksi sitä tuetaan enemmän kuin kasvintuotantoa?

Ja kun on lueskellut näitä nuorten henkselinpaukuttelijoiden kommentteja, niin kaikkia yhdistää sama tuotantosuunta; kotieläintuotanto. Puhtaan viljatila laajentaminen; se nyt vaan on aika haastavaa, jos tuotantokustannukset on suurempia kuin kaupasta saatava hinta. Tällä reilun sadan euron tukierolla tommonen sadan hehtaarin tila saa joka vuosi samasta työstä 10 000 € enemmän liksaa. Kymmenessä vuodessa se tekee 100000 €. Tähän päälle tulee se mitä tulee kotieläintuotoksesta.

Vuokraustilanteessa aina voi nokittaa sen reilut sata euroa lisää ja kiitos veronmaksajien kustantaman sosiaalituen, lopputulos on sama taloudellisesti hehtaaria kohden, niitä vain on enemmän. 
 

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 15.01.14 - klo:07:46

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.01.14 - klo:07:23

Yrität sinä nyt perustella asiaa miten tahansa, niin Suomi on ihan hyvää seutua viljanviljelyyn. Ja nuo kuljetukset... Laske joskus miten paljon ENERGIAA siirtyy viljarekassa verrattuna maitoautoon tai teurastamon eläinkuljetukseen.

Niin siis hyvää seutua tukipolitiikan osalta vai ilman suoria tukia tapahtuvan viljelyn osalta spekuloiden ? Eli jääkö suomalaisella tehotilalla pelkästä materiaalintuottamisesta katetta paremmin kuin globaalisti toimivalla viljafarmilla ? Eikä nyt ole pinta-alatehokkuudesta välttämättä kysymys. Voiko esimerkiksi viljankuivauksen välttämättömyys useimpina vuosina koskaan antaa etulyöntiasemaa globaalissa massan tuottamisessa ?

-SS-

Ehkä.... siis ehkä Suomessa säästetään sadetuksessa ja kasvinsuojelussa enemmän/viljatonni kuin mitä kuivauksessa menetetään ?

Kuivaaminen lämmitetyllä ilmalla on myös usein vain tuhlausta, jolla kuivurin kiertonopeutta lisätään... Öljylaskun voi puolittaa puintikautta pidentämällä. JOSKUS.

Esimerkiksi Kansasissa keskisadot ovat olleet 2.5 - 3 tonnia hehtaarille, ei niin heikosti, kun vertaa suomen vehnänviljelyn toteutuneita keskisatoja, edes ISO-Vilja® - ammattilaiset eivät kovin kauas karkaa. Kansasin vehnäala on ollut siinä 4 miljoonaa ha vuosittain. Suomessa viljellään viljaa kokonaisalaltaan noin neljäsosalla verrattuna Kansasin vehnäpeltoon.

Massavehnän tuottajat eivät varmaankaan kyllä kastele kilometripelloillaan, eppäilen. Kuivimmilla alueilla kylvetään vain joka toinen vuosi, kerätään kosteutta välivuonna.

http://www.nass.usda.gov/Statistics_by_State/Kansas/Publications/Crops/whthist.pdf

-SS-

joo kyl ne vähissä on täälläkin kenellä 200 omaa peltoa olisi. vuokrataso on 550-700 € ja myyntihinnat 13000 - 17000 € tällä hetkellä. siis kilpaillutettaessa. peltopuolen laajentaminen on erittäin hankalaa ja kannattamatonta.

kyllä kassa on kunnossa lähinnä niillä tiloilla, jotka eivät ole riehuneet. monella heistä olisi rahaa ostaa peltoa ilman velanottoa, mutta heitä ei kiinnosta tällä hintatasolla.

Joosepin kanssa täysin samoilla linjoilla.     Mielestäni nyt elellään semmottia aikoja, että taitaa olla parempi
kun on vaan hiljaa kuin rotta kryynikopassa.    Meinaan tällä että tärkeintä tässä tilanteessa on säilyttää
tilan likviditeetti kunnossa ja eikä kannata lähteä mihinkään teurastamoiden itsemurhahankkeisiin mukaan.

Ja hiljaisuudella tarkoitan myös sitä, jos viljelijä onnistuu saamaan vaikka 8500 kilon vehnäsadon tai 3500
kilon rapsisadon, niin ei mentäisi heti ensimmäisenä takki auki joka lehden keskiaukeamalle retostelemaan
koska loppujen lopuksi kaikki tälläinen "positiivinen" huomio kääntyy itseään viljelijää vastaan vuosien
saatossa.
Jos joku tarjoaa vuokralle peltoja, niin varmasti ollaan oikeutettuja pyytämään se satku enemmän kuin
"hiljaiselta" viljelijältä, kun se saa kuitenkin lehtien mukaan huippusatoja.
Sama juttu kun menet ostamaan tuotantotarvikkeita, niin myyjä huomaa jo kaukaa, että tuolta tulee se
lehdistä tuttu kaveri, se nettoo viljelyllä enemmän...

Ja niistä etelän kotieläinhankkeista piisais juttua  vaikka hiukan enemmänkin.     Mutta näin tiivistettynä
vois vaan sanoo, että kylmää alkaa kyyti olemaan sellaisillakin "eturivin" kotieläintiloilla, joissa kaikki
näyttää olevan kunnossa kauempaa tieltä katsottuna. 

Lainaus käyttäjältä: roadman - 15.01.14 - klo:07:15

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 14.01.14 - klo:13:26

Lainaus käyttäjältä: roadman - 14.01.14 - klo:13:22

Globaali raha ei tunne sanaa epäsuotuisat olosuhteet. Tuotanto siirtyy sinne missä on epäsuotuisia olosuhteita ei ole.


Tästäkin on oivia esimerkkejä  eikä kaukaa tarvii hakea ihan täältä "omasta lintukodostakin" niitä löytyy

Oisko " entinen nokia" siitä ihan ensimmäinen esimerkki.

Vähissä on ne maailmankolkat jossa ei epäsuotuisia olosuhteita ole. Ruuantuotanto on kuin osakesijoittaminen, hajauttaminen on järkevää. Aussit voi jonain vuonna vetää ihan uskomattomia satoja, mutta seuraavana vuonna ei sada ja sitten kun sataa, niin puolimannerta tulvii...

Aivan mutta pysytäämpä ihan kotimanteerella.,

Mietitäämpä kuinka paljon esim Viron Latvian Liettuan Ja Puolan tarvitsee nostaa keskisatojaan kun he tuottavat viljan joka viljellään Vaasa, Tampere, Lahti Kouvola Linjan etelä puolella? Nämä maat ovat mielestäni kehittyviä maita maatalous tuotannossa ja huomattavasti suotuisammat olosuhteet asiakkaiden ja ilmaston suhteen.. Siihen kun lisää vielä Tanskan Ja Ruotsin.
Viljan siirtäminen on huomattavasti edullismpaa kuin kylmä ketjussa olevien raaka-aineiden. ja kun kuljetuksiin käytettävä energia ei halpene. Mitä maksaa Suomessa yllä pidettävä infra jolla tuota kuitenkin pientä viljamäärää käsiteltäisiin.

Yrität sinä nyt perustella asiaa miten tahansa, niin Suomi on ihan hyvää seutua viljanviljelyyn. Ja nuo kuljetukset... Laske joskus miten paljon ENERGIAA siirtyy viljarekassa verrattuna maitoautoon tai teurastamon eläinkuljetukseen.

Me puhutaan pikkasen eri luokassa tästä asiasta.
Minä en tarkoita globaalissa tuotannossa enää maan sisäistä liikennettä, vaan vähän isompia siirtoja.
esim, kylmä tuotteiden tuottamista esim Puolasta verrattuna laivalastiin viljaan.

Viljan siirtäminen on huomattavasti edullismpaa kuin kylmä ketjussa olevien raaka-aineiden. ja kun kuljetuksiin käytettävä energia ei halpene. Mitä maksaa Suomessa yllä pidettävä infra jolla tuota kuitenkin pientä viljamäärää käsiteltäisiin.

Tästä toimintatavasta löytyy jo esimerkkejä. Jos ajatuksena on, että kotieläimet ruokitaan tuontiviljalla. Mihin sijoitetaan se lanta? Kannaksella löytyy näitä kanankakkavuoria. Vilja on Suomessa niin halpaa, että sitä ei kannata alkaa korvaamaan tuonnilla. Hinta nousee hintaero 40 50 + rahti => 70 €/tn.

Miksi sitten Kiinalaiset ei noudata tätä toimintatapaa. Osavat pellot  ja viljelevät tehokkaasti. Miksi ne eivät vie viljaa laivoilla Kiinaan vaan peltojen viereen rakennetaan jättisikalat ja teurastamo. Sitten ruhot viedään Kiinaan.

Monet kartanot ovat jääneet jälkeen kehityksestä kun ovat laskeneet liian tarkkaan. Pellon hinta on aina ollut yli tuottoarvon, niin sitä ei oo voinut ostaa. Vuokramaassa maksetaan rahaa tilalta ulos, niin ei sitäkään ole voinut hankkia. Nyt ovat useat entiset pikkutilat kasvaneet paljon kartanoita suuremmiksi. Useammman kartanon pellot on täälläpäin menneet muille lisämaiksi.

Mjoo, mutta näin laajemmasta yhteiskunnallisesta perspektiivistä katsottuna tätä ei voi oikein pitää minään tragediana kartanoillekaan. Peltojen myymiseen tuntuu olevan kartanoissa ja vanhoilla suurtilolla tavallistakin suurempi kynnys, joten suurin osa näistä lopettamisista on tapahtunut vuokraamisen kautta. Vuokramarkkinoilla nämä pellot luultavasti edustavat suurelta osin sitä ylintä desiiliä vuokratasoissa mm. lohkojen koosta ja sijainnista johtuen.

Potentiaaliset jatkajat taas tuntuvat olevan yliedustettuina opiskelu- ja ammattialoilla, jotka takaavat hyvän tulotason. Jatkossa, jos kiinnostusta alaan löytyy, niin ihan ok lähtökohdat lähteä tilaa edelleen kehittämään. Useimmissa kartanoissa myös vaikuttaisi olevan mahdollisuuksia peltopinta-alan nostoon omien rajojen sisällä. Ja tämä siis ihan ilman mitään sukurälssi-hypetystä, kunhan totean.

Tämä keskusteluhan todistaa tämän tukijärjestelmän mädännäisyyden. Jos kotieläintuotanto on näin kannattavaa, niin miksi sitä tuetaan enemmän kuin kasvintuotantoa?

Ja kun on lueskellut näitä nuorten henkselinpaukuttelijoiden kommentteja, niin kaikkia yhdistää sama tuotantosuunta; kotieläintuotanto. Puhtaan viljatila laajentaminen; se nyt vaan on aika haastavaa, jos tuotantokustannukset on suurempia kuin kaupasta saatava hinta. Tällä reilun sadan euron tukierolla tommonen sadan hehtaarin tila saa joka vuosi samasta työstä 10 000 € enemmän liksaa. Kymmenessä vuodessa se tekee 100000 €. Tähän päälle tulee se mitä tulee kotieläintuotoksesta.

Vuokraustilanteessa aina voi nokittaa sen reilut sata euroa lisää ja kiitos veronmaksajien kustantaman sosiaalituen, lopputulos on sama taloudellisesti hehtaaria kohden, niitä vain on enemmän.

Vastaus kysymykseen on se sama, mitä olen sanonut ainakin viisi vuotta. Kasvinviljelyn tukeminen hehtaarien kautta nostaa suoraan kotieläintilojen kustannuksia. Tästä on yhtenä pienenä todisteena tuettoman pellon raivaus kotieläintiloilla ja myös viljelysopimukset ovat merkki samasta asiasta. Hehtaarituki menee maanomistajalle tai joissain tapauksissa haltijalle ja on tukea maan hallintaan, ei maataloustuotantoon sinällään.

Närästä huolimatta tällä on positiivinen vaikutus: peltoa ei ainakaan vielä ole ilmaantunut ostamaan mikään globaali toimija, kuten jossain afrikassa. Hajautettu maanomistus on siinä mielessä turvallisempaa, enkä uskaltaisi tuomita järjestelmää sen aiheuttamista haitoista ja kustannuksista huolimatta.

Vastaus kysymykseen on se sama, mitä olen sanonut ainakin viisi vuotta. Kasvinviljelyn tukeminen hehtaarien kautta nostaa suoraan kotieläintilojen kustannuksia. Tästä on yhtenä pienenä todisteena tuettoman pellon raivaus kotieläintiloilla ja myös viljelysopimukset ovat merkki samasta asiasta. Hehtaarituki menee maanomistajalle tai joissain tapauksissa haltijalle ja on tukea maan hallintaan, ei maataloustuotantoon sinällään.

Närästä huolimatta tällä on positiivinen vaikutus: peltoa ei ainakaan vielä ole ilmaantunut ostamaan mikään globaali toimija, kuten jossain afrikassa. Hajautettu maanomistus on siinä mielessä turvallisempaa, enkä uskaltaisi tuomita järjestelmää sen aiheuttamista haitoista ja kustannuksista huolimatta.

Jos kasvitilaa ei saa tukea hehtaarien mukaan. Ja EU kieltää tuotantoon sidotun tukemisen. Jäljelle jää investointien tukeminen. Voi kuvitella millainen älämölö siitä syntyisi jos VAIN kasvitila saisi tukea pellon hankintaan samassa suhteessa, mitä navetoita tuetaan. Tai jos saisi avustusta traktorin tai puimurin hankintaan. Ja mitä tapahtuisi markkinoille?

Osin viljatilatkin on alkaneet raivata peltoa, koska eläintilat ovat nostaneet hinnat tavoittamattomiin ja peltoa ei vain ole laajentamiseen. Kokemukset tästä sopimustuotannosta on vähän kaksijakoiset. Toisten kanssa se toimii toisten kanssa ei. Nurmessa kun tuotantokustannuksena tuntuu olevan korjuukustannus. Samoin kokoviljasäiliksessäkin. Kuitenkin jos sen laskee viljan ehdoin tulisi siitä semmonen 500 -700 € saada hehtaarilta. Ja sitten siinä on se tukiero. Kotieläintila laskee jutun omalla tukitasolla ja ihmettelee mikä on kun ei kiinnosta.

Voisi ihan piruuttaan joskus pistää maakuntalehteen ilmoituksen englanniksi, että ostetaan maata kiinalaiselle firmalle. Päivytys torilla silloin ja silloin. Yhteystietona prepaid kännykkä.

Jos kasvitilaa ei saa tukea hehtaarien mukaan. Ja EU kieltää tuotantoon sidotun tukemisen. Jäljelle jää investointien tukeminen. Voi kuvitella millainen älämölö siitä syntyisi jos VAIN kasvitila saisi tukea pellon hankintaan samassa suhteessa, mitä navetoita tuetaan. Tai jos saisi avustusta traktorin tai puimurin hankintaan. Ja mitä tapahtuisi markkinoille?

Osin viljatilatkin on alkaneet raivata peltoa, koska eläintilat ovat nostaneet hinnat tavoittamattomiin ja peltoa ei vain ole laajentamiseen. Kokemukset tästä sopimustuotannosta on vähän kaksijakoiset. Toisten kanssa se toimii toisten kanssa ei. Nurmessa kun tuotantokustannuksena tuntuu olevan korjuukustannus. Samoin kokoviljasäiliksessäkin. Kuitenkin jos sen laskee viljan ehdoin tulisi siitä semmonen 500 -700 € saada hehtaarilta. Ja sitten siinä on se tukiero. Kotieläintila laskee jutun omalla tukitasolla ja ihmettelee mikä on kun ei kiinnosta.

Voisi ihan piruuttaan joskus pistää maakuntalehteen ilmoituksen englanniksi, että ostetaan maata kiinalaiselle firmalle. Päivytys torilla silloin ja silloin. Yhteystietona prepaid kännykkä.

""Timoteitä 400 kg/ha * 1.80 €/kg => 720 €/ha
Kauraa sertifioitua 3500 kg/ha * 200 €/tn =>700€/ha

Myyntihinnat (1,8 * 2 )-10%=>3,25Timoteillä
                     (200 * 2)-10% =>360 Kauralla

Eikö tämä ole linjassa?""

Niin että tarttis saada siementuotannon tulot tekemättä mitään 
Ei ihme ettei soodavaari ole yhteistyökumppaneita löytäny 

Se ero tossa navetoiden ja peltomaan tukemisessa on, että molemmat tarttee peltoa, mutta navetoita ei tartte kohta enää kukaan 

Pistä vaan ilmoitus, empä usko ketään tulevan torille, no skännä saattaa tulla 
Noi valtiot ei osta mitään rupisia hehtaarin peltoheittoja, vaan kymmeniä tuhansia hehtaareita kerralla.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 15.01.14 - klo:07:23

Voiko esimerkiksi viljankuivauksen välttämättömyys useimpina vuosina koskaan antaa etulyöntiasemaa globaalissa massan tuottamisessa ?

-SS-

Kuinkakohan suuri osuus maailman vilja-alasta on sellaista ettei kuivausta tarvita lainkaan?

Esimerkiksi maailman suurimpiin kuuluvat vehnän tuottajat Kiina ja Intia, minkä kosteuksista tavaraa niissä päästään normaalisti korjaamaan?

Äkkiä kuvittelisin että globaalisti viljasadosta joudutaan tavalla tai toisella kuivaamaan suurempi osuus mitä me ehkä kuvitellaan?

Se ero tossa navetoiden ja peltomaan tukemisessa on, että molemmat tarttee peltoa, mutta navetoita ei tartte kohta enää kukaan 

Pistä vaan ilmoitus, empä usko ketään tulevan torille, no skännä saattaa tulla 
Noi valtiot ei osta mitään rupisia hehtaarin peltoheittoja, vaan kymmeniä tuhansia hehtaareita kerralla.

Väärä tukialue, kyllä noita nousee.
http://yle.fi/uutiset/ylistaroon_nousee_tana_vuonna_suomen_suurin_navetta/7032803

Mä nyt ajattelen vähä samoin kuin tuo sikamies. Että tää bisnestä eikä hyväntekeväisyyttä. Miksi myydä alehintaan?

Ei vaan kyllä siihen täytyis saada semmonen systeemi, että molemmat pärjäisi. Ihan hinnotellut siten, että sadon arvo ilman puinti- ja kuivauskustannuksia. Samat työt tehdään ja lannoitetaan, sun muut kuin puitavalla vehnällä. Hintana siis viljan hinta -(puinti ja kuivaus). Lannoitteena käytetään ihan normaalia belorin tavaraa, koska sopparitilalta ei saa lantaa tarvii kaiken itse.

Niin mikä tuossa hinnassa on väärin?  Munhan kannataa puida se muuten. Sadon arvo puituna 1000€. Mitä järkeä  on lahjoittaa sen ilman?

Väärä tukialue, kyllä noita nousee.
http://yle.fi/uutiset/ylistaroon_nousee_tana_vuonna_suomen_suurin_navetta/7032803

Mä nyt ajattelen vähä samoin kuin tuo sikamies. Että tää bisnestä eikä hyväntekeväisyyttä. Miksi myydä alehintaan?

Ei vaan kyllä siihen täytyis saada semmonen systeemi, että molemmat pärjäisi. Ihan hinnotellut siten, että sadon arvo ilman puinti- ja kuivauskustannuksia. Samat työt tehdään ja lannoitetaan, sun muut kuin puitavalla vehnällä. Hintana siis viljan hinta -(puinti ja kuivaus). Lannoitteena käytetään ihan normaalia belorin tavaraa, koska sopparitilalta ei saa lantaa tarvii kaiken itse.

Niin mikä tuossa hinnassa on väärin?  Munhan kannataa puida se muuten.

Punasella tärkeimmät pointit. Rahan takiahan tätä tekee itte kukin poislukien ne tietyt harrastelijat, jotka rahottaa harrastusta muualta 
Täällä etelässä tarttee saada vähä rahaa kylkeen, muuten ei mullitilan kannata ottaa nurmea vastaan, noi lypsytilat on sitten oma juttunsa ja tietty noi C-tilat. Ihan tossa kymmenen kilsan päässäkin tila saa jo senverran enempi tukea, että se vois ostaa rehut valmiina sillä erotuksella 

Suomessa viljanviljelyn panos-tuotos suhde on kokonaisuudessaan heikko verrattuna melkein mihin tahansa muuhun maapallon viljelyalueeseen, eli samalla panostuksella saadaan muualla isompia satoja.  Johtuen tietysti lyhyestä kasvukaudesta ja vaikeista maalajeista.