Kertokaas joku fiksu, mitä kannatteis laittaa tulevana vuonna kasvamaan. Suuri osa täytys saada jollekki hömppäheinälle, täks vuodeks, ja että sais kuitenki täydehköt tuet.. Eli on inttiin lähtö heinäkuussa edessä ja en viitsis viljaa kylvää juuri mitään.. Paljonko voi olla esim yks vuotista viherkesantoa, tai onko jotain muita hyviä ideoita, ensi vuonna olis kuitenki halu saada kaikki melkein viljalle..

Kannattaa miettiä viherlannoitusvaihtoehtoa, jos seuraavana vuonna kuitenkin jotain muuta meinaa kylvää. Tosin yksivuotinen viherlannoitusnurmi on vähän sitä sun tätä.

Monimuotoisuuspellot kannattaa olla mukana. Eli esim. riistapelto. Vaatikohan se ainakin kahden vai kolmen kasvin siemenseosta. No kuitenkin, heinää ja viljaa esimerkiksi. Näitä saa olla 15 % tukikelpoisesta alasta. Ylimenevä ilmoitettu ala muuttuu viherkesannoksi, johon ei saa ympäristötukea.

Viherlannoitusnurmea saa olla 50 % tukikelpoisesta alasta, että saa ympin ja lfa:n.

Eli 50 % viherlannoitusnurmea, 15 % riistapeltoa, 35 % jotain viljelykasvia.

Jos joku elukkaukko haluaa heinää, niin perusta tuolle 35 %:lle säilönurmi tai muu vastaava. Ottaa se siitä vaikka yhden sadon tai sitten ei ollenkaan. Sopii sen sitten miten haluaa. Näin kaikki peltopinta-ala voi olla jonkinlaista heinää ja kaikki tuet tulee että kolisee.

Tai perusta kumina sille 35%.... ei kait tuo pahemmin syys hoitoa vaadi perustamisvuonna?

Nurmi on hyvä. Ainaki täälläpäin kelpaa kaikki nurmet, parhaat saaneet jopa siitäkin maksun. Eli kannattaa kysellä, sitä voi laittaa enemmänki.

Tai perusta kumina sille 35%.... ei kait tuo pahemmin syys hoitoa vaadi perustamisvuonna?

Kumina on ihan hyvä vaihtoehto (yleensäkin), vaikkapa vajaalle puolelle alasta - lopuille sitten viherlannoitusnurmea, riistapeltoa, yms.  Kumina tarvii pari ruiskutusta, joista toinen kyllä ajautuu heinäkuulle. 15-kaudella kunnolla perustetusta kasvustosta saat sitten ihan kohtuu tuotonkin 

Kylvä koko pinta-ala viherlannoitusseoksella, siis 20% siemenseoksesta apilaa tai vastaavaa. Sitten merkitset huonoimmat lohkot, korkeintaan 15% höppäheinälle. 50% alasta viherlannoitusnurmelle ja loppu 35 % niittonurmelle, jonka sadon lahjoitan ilmaiseksi jollekin lähiseudun nauta- tai lypsykarjatilalliselle. Jos ei sadon hyödyntäjää kirveelläkään löydy, niin sitten niitto ja kuskaat heinät vaikka metsään . Lohkot sitten hömppäheinää lukuunottamatta voit syksyllä kyntää ylös tai pitää vielä toisenkin vuoden nurmella, jossa vaihtoehdossa et taloudellisesti mitään häviä ja ainoa, jossa selkä tulee kipeäksi, on tukien nosto

Kiitoksia ideoista! Eikös viherlannoitusnurmi pidä olla kaks vuotinen, että sitä ei saa kyntää ensimmäisen vuoden jälkeen. Ei tässä muu mietitytä kuin se että saa sitten lopettaa sen syksyllä ja mustata pois ja kylvöön viljaa.. Että heinät joka voi olla yksvuotinen ja saa täydet tuet , se kiinnostaa  Viljaa voin laittaa vaikka tuon esim 35%..

Saahan se 50% olla vaikka avokesantoa.

Viherlannoitusnurmen voi lopettaa myös yhden vuoden jälkeen ja lohkon voi merikitä vain kaksi vuotta peräkkäin stauksella viherlannoitusnurmi. Asian voi kiertää sillä, että kolmantena vuonna merkitsee sen niittonurmeksi(siis joku hyödyntää sadon). Sen jälkeen taas voikin pitää pari vuotta viherlannoitusnurmena . Hömppäheinällä taas on pakko pitää vähintään kaksi vuotta, siis ei voi pitää yhden vuoden vain hömppäheinälohkona. Viherlannoitusnurmenkin sadon voi hyödyntää, jolloin pysyvät rikkaruohot paremmin kurissa.
Jos on pienekö pinta-ala(alle 30 ha), niin tuollaisella täysin nurmella pitämisellä(vuorottelee viherlannoitusnurmea ja niittonurmea) pääsee taatusti parhaaseen taloudelliseen tulokseen. Tila on kuitenkin niin pieni, että pakko jostain muualta on elanto hankkia, jos ei halua pelkällä vedellä ja leivällä elää.

Viherlannoitusnurmi pitää kyl sit aina perustaa...vanha nurmi ei käy

Persianapila raiheinää olen laittanut jurttipellon reunojen pahimpiin louruihin ja merkinnyt viherlannoitusnurmeksi. Aika vahva kasvusto tulee, ainkin jos vähänkin sataa kesällä.

Viherlannoitusnurmi pitää kyl sit aina perustaa...vanha nurmi ei käy

Kyllä tuon perustamisen voi kiertää. Pitää vain myydä se 2 vuotinen naapurille ja ostaa siltä naapurilta 2:sen vuoden VLN nurmia.

Lainaus käyttäjältä: Agraaari - 12.01.14 - klo:11:53

Viherlannoitusnurmi pitää kyl sit aina perustaa...vanha nurmi ei käy

Kyllä tuon perustamisen voi kiertää. Pitää vain myydä se 2 vuotinen naapurille ja ostaa siltä naapurilta 2:sen vuoden VLN nurmia.

Nyt en ymmärtänyt , siis tota jälkimmäistä. Ensimmäinen ymmärretty ja ennalta tiedetty

Viherlannoitusnurmi: Perustettava typensitojakasveilla esim. apila, jonka siemenmäärä pitää olla 20 % kokonaissiemen määrästä. Pohjavesialueella typensitojakasvin siemenmäärä saa olla enintään 20 %, eli tarkkana saa olla . Loput siemenet voi olla esim pikalaidunseos tai joku muu. Eli 20 % apilaa ja 80 % pikalaidunseos tai joku muu heinä. Siemenmäärät ja lajit pitää ilmoittaa kasvulohkolomakkeella.

50 %:n ala määräytyy ihan vaan tukien vuoksi. Ympäristötukea ja luonnonhaittakorvausta ei makseta 50 %:n ylimenevältä viherlannoitusalalta.


Luonnonhoitopellot: Eli nää on niitä 15 %:n peltoja. Tarkoittaa sitä, että tästä 15 %:sta on mahdollista saada korkeampaa ympäristötukea. Näitä on kahdenlaisia.

Monivuotiset nurmipellot, eli hömppäheinää vuodesta toiseen.

Sitten monimuotoisuuspellot, joita ovat riista-, maisema- ja niittykasvipellot.

Monivuotiselle nurmipellolle ympäristötuki on 170 € ja monimuotoisuuspellolle 300 €. Vertailun vuoksi viherlannoituspellon ja muiden esim. vaikka perus viljapellon ymp.tuki perusosa on jotain 93 €. Tässä pitää kuitenkin muistaa se, että luonnonhoitopelloille ei makseta ymp.tuen lisätoimenpiteiden tukea, jota maksetaan juurikin noille "tavallisille pelloille" Myös viherlannoitukselle.

Vielä lisää byrokratiaa. Näissä luonnonhoitopelloissa on niitä eri rajoitus- ja velvoitejutskia.

Tavallinen monivuotinen hömppäheinänurmipelto pitää olla vähintää kaksi kasvukautta

Monimuotoisuuspelloissa riistapellon ja maisemapellon saa lopettaa vasta seuraavana keväänä. Niittykasvit pitää olla kaks vuotta.

Ite olen tehnyt niin, että kun on ollut sellaisia mettänreunoja ja muuten huonosti kasvavia, oon ilmoittanut ne ensimmäisenä vuotena riistapelloksi ja seuraavina vuosina tavallisena hömppäheinäpeltona. Eli ekana vuonna ymp.tuki on ollut 300 ja seuraavina 170 euroa.

Sun tapauksessa ite menettelisin seuraavasti: 50 % viherlannoitusnurmea, 35 % vaikka säilöheinää, jonka myy/antaa jollekin. Esim. ihan vaan paperilla . 15 % laittaisin riistapeltoa, jonka sitten muokkaisin vasta keväällä.

Tämmöstä mielenkiintoista byrokratiaa.

Tuolta voi kattella lisää: http://www.maaseutu.fi/attachments/5njOwmLQQ/Peltojen_kaytto_2901.pdf

Ja tuolta: http://www.maaseutu.fi/attachments/newfolder_25/654u9N4Ki/Maarit_Solla.pdf

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 12.01.14 - klo:12:43

Lainaus käyttäjältä: Agraaari - 12.01.14 - klo:11:53

Viherlannoitusnurmi pitää kyl sit aina perustaa...vanha nurmi ei käy

Kyllä tuon perustamisen voi kiertää. Pitää vain myydä se 2 vuotinen naapurille ja ostaa siltä naapurilta 2:sen vuoden VLN nurmia.

Nyt en ymmärtänyt , siis tota jälkimmäistä. Ensimmäinen ymmärretty ja ennalta tiedetty

No se lohkohan ei ole sulla ollut ennen viljelyksessä ja ethän sinä tiedä mikä nurmi naapurilla siinä on ollut. Niin sen voi merkitä ensimmäisenä viljelyvuonna VLN. Niin minu opastettiin proagrian roimestsa kun ostin appiukon pellot. Osa pistetiin kylmästi VLN.näksi.