katson että mikäli halutaan päästä erityisen hyvään kokonaistehokkuuteen, pitää nurmiketju suunnitella ehjäksi, eli minulla on elhon perhonen, jonka karhtuspeltejä muokattu, jotta karhotin nielee reilusti ne kolme karhetta. kuuden metrin karhotin riittäisi minun tapauksessa edelleen, vaikka karhotin olisi paalaimen ja traktorin välissä.
aiheeseen liipaten:
Olen kovasti ihmetellyt kun puhutaan tehostamisesta, niin silloin mennään usein isoihin koneisiin ja ns. voimalla tekemiseen? kuitenkin jos esim. yhdistetään kohtuullisen tehokas karhotus ja kombipaalaus esim. yllä olevan linkin mukaisesti päästään erittäin hyvään rehuhygieniaan alhaisen karhotusnopeuden ja hyvän karhotustekniikan ansiosta sekä vähintään yhtä hyvään kustannustehokkuuteen kuin minne ammattimainen ajosilppuri- tai noukinvaunuketju kykenee (huomioiden myös muovi, verkko (sidontamuovi), sekä kaikki muutkin kustannukset, mikäli tila on optimoinut paalilogistiikan paskaksi asti)... Ja tämä ajatus ei oo hetken mielijohde, vaan oikeasti läpi laskettu ja vertailtu useasta eri kulmasta!! Siis pointtini: Jos noukinvaunu / ajosilppuriketju mielletty yleisesti kustannustehokkaimmaksi ketjuksi, ja olen todentanut (itselleni ja yhteityökumppaneiden kanssa) todellisten kustannusten perusteella paalaus/karhotusyhdistelmän tehokkaammaksi, niin yllättävää ettei vieläkään ole maailmalla enempää noita paalaimeen liitettäviä karhottimia. (Siltä varalta että joku epäilisi yhdistelmän tulevaisuuden menestystä, niin kysyisin kuinka moni kivipekalla/kivikarhulla kerääjää haluaisi karhottaa erikseen 
, sama homma tulevaisuudessa paalaajillakin ei juurikaan kukaan)
Näinhän tämä asia juurikin on. On vaan muutamia kompastuskiviä joiden jälkeen ketju olisi täydellinen. (skännä nauraa partaansa näille asioille)
1. Paalaaja ei niele kunnolla kuin noin 6 metrin karhetta jos viljelykset on kunnossa
2. Maksimi karhotettu leveys niiton jälkeen on luokkaa reilu 3 etriä jotta karho viellä kuivuu edes nimeksi.
3. Niitto on tehokkainta noin 3 metrin koneella/koneilla)
4. Paalaajaan liitetty karhotin voi kerätä maksimissaan kahta karhoa jolloin vetokone kulkee käytännössä jatkuvasti karhojen päällä koska kolmesta karhosta tulisi liikaa rehua.
5.Etukarhotin on hankala käyttää mutkittelevilla ulkokierroksilla.
6. Kombipaalaimien kestävyys ei ole sitä luokkaa mitä pitäisi olla. (ihme että ei saada 2 tonnin möllykkä pyörimään kammioon niin että kaikki paikat kestäisi. Tiellä kumminkin liikkuu menestyksekkäästi 70 tonnin yhdistelmiä.)
7. Muovin hävitys on todella kallista.
Tulevaisuuden edukkain rehuketju lienee.
reilun 3 metrin niittokone tarvittaessa perhosena
paalainkäärijä jossa pieni karhotin raktorin edessä mikä siirtää rehut pois renkaiden edestä ja perässä isoa möllykkää tekevä paalainkäärin integroidulla karhottimella joka kerää rehut kuudesta metristä. Tämän voi korvata itsekulkevalla paalainkäärijällä jos sellainen tulee markkinoille.
Raktorivetoinen kärry jolla näppärästi kerää möllykät pellosta ja kuljettaa ne hyvien tieyhteyksien varteen.
"kantorekka" tai vastaavaa mikä kelkkoo paalit isolta alalta navetalle
Koneellinen paalin halkasu pihalla joka halkasee niin että ensiksi on muovit ja verkot nostettavissa pois paalin päältä ja sitten rehu kauhottavissa apevaunuun.
Muoviprässi mikä muistuttaa lihamyllyä ja tekee noin metrin mittaisia pötköjä muovista.
Lämpökattila missä muovit polttaa lämmityskaudella ja jotka tuottaa ilmaista energiaa.
Ylivoimaisesti kokonaistaloudellisesti edullisin tapa tehdä rehut
