Parikymmentä kuusta, pikkutukkia ja siitä
pienempää kuivunut kokonaan ruskeaksi
vuoden aikana. Vuosi sitten samasta
rinteestä keräsin tuulenkaadot ja
kuivuneet. Loput jäi ihan vihreiksi.
Saako tätä elukkaa millään pois.

Kuulostaa hieman kirjanpainajalta. Google löytää ja täälläkin on puhuttu. Ei ole mitään kovin hyvää vippaskonstia karkoittaa. Toki voi olla joku muukin kun noin pieniin iski. Onko ympäristö muuttunu viimevuosina esim harvennuksien tai viereisten päätehakkuiden johdosta

Luultavimmin kirjanpainaja, ainut lääke on riittävän suuri aukko.
Itsekin löysin viime viikolla pari vuotta sitten harvennetusta kuusikosta muutamia kymmeniä pystykuivia. Nyt joutuu laittaan pikkutukkikokoisena aukoksi tai katsella kun loputkin kuivuu pystyyn muutaman vuoden sisällä.

sielä mistä tapani myrsky pisti sileeksi niin samat paikat ja reunat kuivaa oli puut minkä kokosia tahansa 

sielä mistä tapani myrsky pisti sileeksi niin samat paikat ja reunat kuivaa oli puut minkä kokosia tahansa

Valitettavan totta, aukkohakkuu odottaa omassakin metsässä.....

Niin, kasvupaikkana on hiekkakuopanreuna.
Täytyy enskesänä tarkkailla jatkuuko sama peli.

Niin, kasvupaikkana on hiekkakuopanreuna.
Täytyy enskesänä tarkkailla jatkuuko sama peli.

Kuusi on siinä mielessä "tyhmä" kasvi ettei se osaa kasvattaa juuriaan syvälle maahan vaikka lähes kaikkialla metsämaassa yrittää kasvaa. Hiekkakuopan reuna kuulostaa sen verran kuivalta paikalta, että se voi tässä tapauksessa olla tärkein syy ja ötökät tekevät nopean saattohoidon. Tarkkailla kannattaa jo keväällä ja kaataa mahdollisesti kellastuneet ja pihkaa vuotaneet kuuset pois ajoissa.

Kuusia kuivaa aina ja jokapuolella, iästä riippumatta. Kirjanpainaja on nykyään hittituote, jota tarjotaan syylliseksi. Minun mielestäni ilmasto on nykyään stressaava ja kuusi ei tahdo kestää kaikkia niitä ääri-ilmiöitä mitä vuoden aikana sille tarjotaan. Toinen syy on, että kuusta on jo pitempään istutettu liikaa ja sille soveltumattomille paikoille. Kolmas syy on puiden kasvuhistoria. Ihmisillä on kova halu säästää taimissa ja uutta metsää aletaan kasvattaa alikasvoskuusista. Sitten, kun puu on päällisin puolin vielä keskiluokkaista kasvatusmetsää, niin käytännössä ikää voi olla jo mitä vaan. Vanhoihin puihin iskee taudit ja tuholaiset helpommin. Tämä näkyy tietysti kuivamisena. Suurta huomiota pitäisi kiinnittää siihen, että ennen hakkuuta suoritetaan kunnollinen alustaraivaus ja vanha kuona hävitetään pohjalta pois. Terve, nopeasti kasvava metsä ei kovin helposti sairastu. Nämä uudet metsänhoitosuositukset nyt tietysti on ihan eri planeetalta, mutta minkäs teet.

Monelle metsänomistajalle tarvepuulla ei ole mitään käyttöä, talo lämpiää helpomminkin kuin työläällä polttopuulla ja saunaankaan ei tule klapien mukana roskia kun sähkökiukaan laittaa päälle.

Ja kuka jaksaa/osaa lähteä metsäänsä muutaman rungon takia, lahopuusta on muutenkin puutetta.

Oman metsälön lisääntynyt biodiversiteetti kova sana weeweeäffän rautatientorin feissarille kerrottuna.

kyllä täälä etelä suomessa ainakin joka kuiva ym haen pois naapuri tarttee haketta ja itellä lämpiää 6 tölliä puulla pinta-alaakin kertyny sen verran että huonokuntosella menee viikon kiertää rajat

kyllä täälä etelä suomessa ainakin joka kuiva ym haen pois naapuri tarttee haketta ja itellä lämpiää 6 tölliä puulla pinta-alaakin kertyny sen verran että huonokuntosella menee viikon kiertää rajat

Samaten, tarvetta löytyy kuusen oksillekin ja latvusmassaahan kuusella piisaa. Mutta näin on että monella kaupunkilaismetsänomistajalla ei ole "jumalan selän takana" muutamille tuulenkaadoille tai pystyynkuivanneille mitään käyttöä jos kesämökin liiterissäkin on jo vuosien saunapuutkin tehtynä.

Vaatii kalustoa, kiinnostusta, aikaa ja käyttökohteen jotta muutama perintöpalstan runko löytää tiensä pois kannolta. Muuten on hyönteisten, mikrobien, sienien jne. pöytä katettu vuosiksi eteenpäin.

Jos sieltä ojitetun  suopalstan  peränurkasta, noin 15: sta ojan tuolta puolen kaatuu kuusia, niin kyllä ne  hakematta jää, kun ei ole rumpujakaan raaskittu ojiin laittaa, ja vaikka olisi  laitettu, niin kyllä ne näillä keleillä jää silti ajamatta, kun traktori uppoaa pehmeään metsänpohjaan.
Jaa mutta kun  ei ole sitä puutavarakärryäkään, joten vinssin pankollahan ne on laahattava perässä ja siitä kuraantuvat, ja  sahurikaan  ei hyvää tykkää.

Joo, tiedän yhden kaverin jolta joskus jäi satakunta runkoa sammaleen syötäväksi. Sanoi että siellä olkoot metsähiirien pitkospuina, korjuukalustoa ei ole kuin lasten pulkka ja sähkösaha.

Jos kuoret ovat tippuneet puun juurelle, niin kirjanpainaja on kyseessä. Noita tuohoutuneita puita ehkä ei kannata kovalla kiireellä pois sieltä napsia, kirjanpainajalla nimittäin on luonnossa vihollisensa ja ne asustavat nyt noissa tuohotuneissa puissa. Aina metsässä on kirjanpainajia, vain runsas esiintyminen aiheuttaa tuhon ja kun myös nuo viholliset lisääntyvät pienellä viiveellä, niin metsän  tuhotuminen pysähtyy.

Jos sieltä ojitetun  suopalstan  peränurkasta, noin 15: sta ojan tuolta puolen kaatuu kuusia, niin kyllä ne  hakematta jää, kun ei ole rumpujakaan raaskittu ojiin laittaa, ja vaikka olisi  laitettu, niin kyllä ne näillä keleillä jää silti ajamatta, kun traktori uppoaa pehmeään metsänpohjaan.
Jaa mutta kun  ei ole sitä puutavarakärryäkään, joten vinssin pankollahan ne on laahattava perässä ja siitä kuraantuvat, ja  sahurikaan  ei hyvää tykkää.

ja rakkorista siinä tohinassa renkas puhki sekä sahasta ketju poikki. Kenttäsahurille vaan on saatava kuivakin puu, jottei tule tappiota...

kakkosnelosta ja 4" lautaa pitää aina olla omasta puusta sahattuna

eiX niin?