Lueskelin uusinta Pellervoa ja siinä oli monta mielenkiintoista juttua. Peltoa raivattu EU aikana 120000 hehtaaria. Joku ympäristökaveri sanoi, että jo tämä yksistään tuo melkoisen lisärasituksen vesistöihin. Sitten oli kaavailuja ympäristötuen jatkosta. Tulossa on todella mielenkiintoisia ja ennalta arvaamattomia muutoksia tuloihin riippuen siitä minkälaisen vesistön rannalla asut vai asutko lainkaan. Käykö esim. niin, että jos sijaintisi tulkitaan hyvin vähän saastuttavaksi, niin lähteekö siinä käytännössä kolmasosa tuista mäelle. Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että vaikutuspiiriin kuuluu jonkun verran vesistöä, mutta myös saastuttamattomia alueita. Jonkun verran ympäristörahaa on siis tiedossa. Toisaalta oletan, että joillakin lohkoilla saa viljellä hiukan vapaamminkin, vähemmillä tuilla tosin.

Kokonaisuutena tuleva ympäristötuki tullee muuttamaan aika radikaalisti monia juttuja. Kannattaisi alkaa henkisesti valmistautumaan tulevaan.

tottakai kaikki tiukentiuu. mutta ei kannata valmistautua mihinkään kun se kuitenkin muuttuu vielä n.2875 kertaa ja tuen maksun jälkeen vielä muutaman.

Lueskelin uusinta Pellervoa ja siinä oli monta mielenkiintoista juttua. Peltoa raivattu EU aikana 120000 hehtaaria. Joku ympäristökaveri sanoi, että jo tämä yksistään tuo melkoisen lisärasituksen vesistöihin. Sitten oli kaavailuja ympäristötuen jatkosta. Tulossa on todella mielenkiintoisia ja ennalta arvaamattomia muutoksia tuloihin riippuen siitä minkälaisen vesistön rannalla asut vai asutko lainkaan. Käykö esim. niin, että jos sijaintisi tulkitaan hyvin vähän saastuttavaksi, niin lähteekö siinä käytännössä kolmasosa tuista mäelle. Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että vaikutuspiiriin kuuluu jonkun verran vesistöä, mutta myös saastuttamattomia alueita. Jonkun verran ympäristörahaa on siis tiedossa. Toisaalta oletan, että joillakin lohkoilla saa viljellä hiukan vapaamminkin, vähemmillä tuilla tosin.

Kokonaisuutena tuleva ympäristötuki tullee muuttamaan aika radikaalisti monia juttuja. Kannattaisi alkaa henkisesti valmistautumaan tulevaan.

  Viljelemättömyys on tänäkin vuonna ollut kannattavin tuotantosuunta.
Naapuri on viljellyt viljelemättömänä 10v. Hyvin pyyhkii hänellä

Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Hyvä ja kannatettava uudistus. Täytyykin tästä lähteä ostamaan isompaa matkavenettä laituriin, jotta saa kesän kulumaan tarkastelemalla järveltä käsin ympäristön tilaa...vene tietysti verotuksessa vähennyskelpoinen 

Hyvä ja kannatettava uudistus. Täytyykin tästä lähteä ostamaan isompaa matkavenettä laituriin, jotta saa kesän kulumaan tarkastelemalla järveltä käsin ympäristön tilaa...vene tietysti verotuksessa vähennyskelpoinen 

Niin. Vrt. ruohonleikkuri. Vene on samalla tavalla työväline jolla voidaan käydä arvioimassa suojelun vaikutuksia.

Lueskelin uusinta Pellervoa ja siinä oli monta mielenkiintoista juttua. Peltoa raivattu EU aikana 120000 hehtaaria. Joku ympäristökaveri sanoi, että jo tämä yksistään tuo melkoisen lisärasituksen vesistöihin. Sitten oli kaavailuja ympäristötuen jatkosta. Tulossa on todella mielenkiintoisia ja ennalta arvaamattomia muutoksia tuloihin riippuen siitä minkälaisen vesistön rannalla asut vai asutko lainkaan. Käykö esim. niin, että jos sijaintisi tulkitaan hyvin vähän saastuttavaksi, niin lähteekö siinä käytännössä kolmasosa tuista mäelle. Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että vaikutuspiiriin kuuluu jonkun verran vesistöä, mutta myös saastuttamattomia alueita. Jonkun verran ympäristörahaa on siis tiedossa. Toisaalta oletan, että joillakin lohkoilla saa viljellä hiukan vapaamminkin, vähemmillä tuilla tosin.

Kokonaisuutena tuleva ympäristötuki tullee muuttamaan aika radikaalisti monia juttuja. Kannattaisi alkaa henkisesti valmistautumaan tulevaan.

Niin, minä sain kyllä sellaisen tiedon, ettei tälläisiä raivioita saa millään konstilla ympäristötukien piiriin.
Eli ne on silloin pelkillä tilatuilla, tai muilla erityistuilla, joita on siellä eteläsuomessa.
Toisaalta, peltojen hinnat on nousseet niin korkealle, että kannattaa tehdä omaa uutta peltoa, vaikkei kaikkia tukia saisikaan niille.

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.10.08 - klo:22:47

Lueskelin uusinta Pellervoa ja siinä oli monta mielenkiintoista juttua. Peltoa raivattu EU aikana 120000 hehtaaria. Joku ympäristökaveri sanoi, että jo tämä yksistään tuo melkoisen lisärasituksen vesistöihin. Sitten oli kaavailuja ympäristötuen jatkosta. Tulossa on todella mielenkiintoisia ja ennalta arvaamattomia muutoksia tuloihin riippuen siitä minkälaisen vesistön rannalla asut vai asutko lainkaan. Käykö esim. niin, että jos sijaintisi tulkitaan hyvin vähän saastuttavaksi, niin lähteekö siinä käytännössä kolmasosa tuista mäelle. Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että vaikutuspiiriin kuuluu jonkun verran vesistöä, mutta myös saastuttamattomia alueita. Jonkun verran ympäristörahaa on siis tiedossa. Toisaalta oletan, että joillakin lohkoilla saa viljellä hiukan vapaamminkin, vähemmillä tuilla tosin.

Kokonaisuutena tuleva ympäristötuki tullee muuttamaan aika radikaalisti monia juttuja. Kannattaisi alkaa henkisesti valmistautumaan tulevaan.

Niin, minä sain kyllä sellaisen tiedon, ettei tälläisiä raivioita saa millään konstilla ympäristötukien piiriin.
Eli ne on silloin pelkillä tilatuilla, tai muilla erityistuilla, joita on siellä eteläsuomessa.
Toisaalta, peltojen hinnat on nousseet niin korkealle, että kannattaa tehdä omaa uutta peltoa, vaikkei kaikkia tukia saisikaan niille.

Kun EU-iin mentiin, ilmoitettiin meille, että uusia peltoja ei ikinä enää oteta tukien piiriin...tässäkin MTK/kepu petti, merkitsi leikkauksia vanhojen peltojen tukiin. 

Tuliko lueskeltua lannoittamisen kannattavuudesta?
Esim. viljalle fosforin antamisen kannattavuus kyseenalaista.
Lehden taulukossa käy selvästi ilmi esim. rehuviljan lannoittamisen kannattavuus tai paremminkin kannattamattomuus. Taulukossa esitetyt sadonlisät jotka tulisi vähintään saada lannoittamattomaan verrattuna eivät välttämättä toteudu aina. Esim. tänä kesänä jäi varmaan monella toteutumatta. Ja jos toteutuu niin sitä myötä kasvaa myös sadonkorjuu-, varastointi-, ja rahtikustannukset. Eli lannoittamisen hyöty viljakiloina pitäisi olla taulukon lukemia huomattavasti suuremmat että myös muut suurentuneet kustannukset tulisi kuitatuksi. Tai sitten viljan hinta tulisi olla vähintään kaksinkertainen nykyiseen verraten.

Niin ja Maastullissa lausui Yara Suomen kaupallinen johtaja seuraavasti lannoitteiden kallistumisesta muualla maailmassa: "Tämä ei tietenkään suomalaista viljelijää lohduta, sillä meillä samalla panosmäärällä saadaan pienempi sato kuin etelämpänä. Lannoitteiden osuus kustannuksista on suurempi."
Että näin. Joko nyt aletaan uskoa kun ite johtaja tämän toteaa. Aikaisemmin kirjoittelin asiasta ja silloin ei oikein uskottu, tai haluttu uskoa.

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 03.10.08 - klo:17:20

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 02.10.08 - klo:22:47

Lueskelin uusinta Pellervoa ja siinä oli monta mielenkiintoista juttua. Peltoa raivattu EU aikana 120000 hehtaaria. Joku ympäristökaveri sanoi, että jo tämä yksistään tuo melkoisen lisärasituksen vesistöihin. Sitten oli kaavailuja ympäristötuen jatkosta. Tulossa on todella mielenkiintoisia ja ennalta arvaamattomia muutoksia tuloihin riippuen siitä minkälaisen vesistön rannalla asut vai asutko lainkaan. Käykö esim. niin, että jos sijaintisi tulkitaan hyvin vähän saastuttavaksi, niin lähteekö siinä käytännössä kolmasosa tuista mäelle. Vesistön vieressä olevien ei tarvitse enää viljellä maata vaan voivat keskittyä ympäristötoimenpiteistä huolehtimiseen.

Itse olen siitä onnellisessa asemassa, että vaikutuspiiriin kuuluu jonkun verran vesistöä, mutta myös saastuttamattomia alueita. Jonkun verran ympäristörahaa on siis tiedossa. Toisaalta oletan, että joillakin lohkoilla saa viljellä hiukan vapaamminkin, vähemmillä tuilla tosin.

Kokonaisuutena tuleva ympäristötuki tullee muuttamaan aika radikaalisti monia juttuja. Kannattaisi alkaa henkisesti valmistautumaan tulevaan.

Niin, minä sain kyllä sellaisen tiedon, ettei tälläisiä raivioita saa millään konstilla ympäristötukien piiriin.
Eli ne on silloin pelkillä tilatuilla, tai muilla erityistuilla, joita on siellä eteläsuomessa.
Toisaalta, peltojen hinnat on nousseet niin korkealle, että kannattaa tehdä omaa uutta peltoa, vaikkei kaikkia tukia saisikaan niille.

Kun EU-iin mentiin, ilmoitettiin meille, että uusia peltoja ei ikinä enää oteta tukien piiriin...tässäkin MTK/kepu petti, merkitsi leikkauksia vanhojen peltojen tukiin. 

Niin, ehkäpä kerrot seuravaksi minulle sen, miten saisin nuo tuettomat lohkot myös ympäristötukien piiriin.
Taitaa jäädä tekemättä tältä mieheltä, melua syntyy muttei asiaa löydy ...

Nyt mää menin vähän ulalle. Onko niin, että EU:hun liittymisen jälkeen raivatut pellot eivät ole lainkaan ympäristötuen piirissä. Elikkä silloin pari vuotta sitten kun tukien piiriin pääsy torpattiin, niin se koski ainoastaan cap-tukea.

Niin ja Maastullissa lausui Yara Suomen kaupallinen johtaja seuraavasti lannoitteiden kallistumisesta muualla maailmassa: "Tämä ei tietenkään suomalaista viljelijää lohduta, sillä meillä samalla panosmäärällä saadaan pienempi sato kuin etelämpänä. Lannoitteiden osuus kustannuksista on suurempi."
Että näin. Joko nyt aletaan uskoa kun ite johtaja tämän toteaa. Aikaisemmin kirjoittelin asiasta ja silloin ei oikein uskottu, tai haluttu uskoa.

Niin, täällä ei lopun viimein kannata mikään maatalouteen liittyvä asia. Ensi vuoden tilastot ovat ihan mielenkiintoista luettavaa, kun kuullaan paljonko Yaran myynti Suomessa laskee. Tilanne on nyt tällä hetkellä tämä ja mitään sille ei voi. Tilanteet kuitenkin muuttuu tosi nopeasti. Esimerkiksi viime keväänä isännät voivotteli tukikoulutuksessa tyhmyyttään kun olivat valinneet viljelyn monipuolistamisen lisätoimenpiteeksi. ProAgrian neuvojaakin syytettiin epäsuorasti, mikä meni jo vähän mauttomaksi. Nyt tilanne on taas ihan erilainen, elikkä peltoa kannattaa kuitenkin pitää viherkesannolla. Se on vaan tällä porukalla (siis osalla porukasta) pitkäjänteisyys luokkaa 0, elikkä tosi tempoilevaa poukkoilua. Tässä viiden vuoden sitoutumisaikana ehtii tapahtua vielä vaikka mitä. Katsotaan nyt.

Mutta on oikeesti kiusallinen tilanne kun pitäisi ruveta ensi vuoden lannoitteita laskemaan, että mitä ottaa. Kyllä mä nyt toistaiseksi otan fosforiakin mukaan sanoo laskelmat mitä sanoo. 

Lainaus käyttäjältä: articla - 03.10.08 - klo:18:04

Niin ja Maastullissa lausui Yara Suomen kaupallinen johtaja seuraavasti lannoitteiden kallistumisesta muualla maailmassa: "Tämä ei tietenkään suomalaista viljelijää lohduta, sillä meillä samalla panosmäärällä saadaan pienempi sato kuin etelämpänä. Lannoitteiden osuus kustannuksista on suurempi."
Että näin. Joko nyt aletaan uskoa kun ite johtaja tämän toteaa. Aikaisemmin kirjoittelin asiasta ja silloin ei oikein uskottu, tai haluttu uskoa.

Niin, täällä ei lopun viimein kannata mikään maatalouteen liittyvä asia. Ensi vuoden tilastot ovat ihan mielenkiintoista luettavaa, kun kuullaan paljonko Yaran myynti Suomessa laskee. Tilanne on nyt tällä hetkellä tämä ja mitään sille ei voi. Tilanteet kuitenkin muuttuu tosi nopeasti. Esimerkiksi viime keväänä isännät voivotteli tukikoulutuksessa tyhmyyttään kun olivat valinneet viljelyn monipuolistamisen lisätoimenpiteeksi. ProAgrian neuvojaakin syytettiin epäsuorasti, mikä meni jo vähän mauttomaksi. Nyt tilanne on taas ihan erilainen, elikkä peltoa kannattaa kuitenkin pitää viherkesannolla. Se on vaan tällä porukalla (siis osalla porukasta) pitkäjänteisyys luokkaa 0, elikkä tosi tempoilevaa poukkoilua. Tässä viiden vuoden sitoutumisaikana ehtii tapahtua vielä vaikka mitä. Katsotaan nyt.

Mutta on oikeesti kiusallinen tilanne kun pitäisi ruveta ensi vuoden lannoitteita laskemaan, että mitä ottaa. Kyllä mä nyt toistaiseksi otan fosforiakin mukaan sanoo laskelmat mitä sanoo. 

Tukilankettien täyttely kannattaa vielä kohtuu hyvin.
Tulot-panostus=kohtuu hyvä yrittäjätulo
Kannattavuuskerroin=kohtuu hyvä yrittäjätulo/kohtuullinen palkkavaatimus työlle(lankettien täytölle)=todella hyvä. Pitkästi yli 100 itsellä.