Lainaus käyttäjältä: Adam Smith - 20.12.13 - klo:11:57

Riippuu siitä, mitä on tehostettu. Onko tuloksenteko tehokasta vai joku muu?

Maataloudessa menee melko monesti tuottavuus ja tehokkuus sekaisin. Yrityspuolella on selvä, että molemmilla asioilla pyritään parantamaan viivan alle jäävää tulosta, maataloudessa ajatusmaailma on perinteistä johtuen vähän erilainen

Niin tuo tehostaminen aika usein käsitetään tehostamiseksi. Aikaisemmin kevätkylvöjä tehtiin pari kolme viikkoa. Nyt ne tehdään pidennetyssä viikonlopussa. Sitten pari viikkoa ajellaan autolla vainioita katsellen, joko näkyy. Samalla ihmetellään, että mikä maksaa kun joku vielä kylvää. Tuottavuus ei ole lisääntynyt mutta tehokkuus on.

Jos taas ei uusi kalustoa tehokkuus ei lisäännyt mutta tuottavuus paranee. Sittten jos taas aikoo lisätä molempia,  täytyis pinta-alaa lisätä samassa suhteessa, joka haalimalla lisää peltoa tai urakoimalla.

Mutta jos taas ei osaa laskea tuotantokustannuksia. On vaarana, kun tuotantokustannukset on suurempia kun markkinahinta, että vipuvaikutus meneekin väärään suuntaan. Tällöin "tehokkuuden" lisääminen vain lisää tappiota.
[/

Hyvä selventää maatalouden liiketalouskäsitteet: tuotos,tuotto ja tuottavuus.
Löytyvät teoksesta :Ryynänen-Pölkki Maanviljelystalouden perusteet. Suosittelen yleissivistäväksi luettavaksi joulunpyhien ratoksi kaikille joiden oppimäärään ei ole aikoinaan sisältynyt ja meille muille aika ajoin kertaukseksi ja ajattelemisen aihetta antavaksi.
Muutoin pyrkimyksesi ja analyysisi oli ihan kohdallaan. Pojot siitä.

Mikä siinä uudessa ympäristökorvauksesa muka mättää niin paljon , että ainakin MT:n propagandan mukaan monet aikovat jättäytyä siitä pois? Ei ne lannoiterajat näytä kovinkaan paljoa tiukkenevan, jos  muutama kilo fosforia per hehtaari   pitää vähentää, niin ei kai nyt pelkästään sen takia kannata jättäytyä pois tuosta korvaussysteemistä?  Tuskin kenenkään satotasot niin paljon tuon tiukennuksen takia putoaa, että on kannattavampaa jättäytyä pois.

Mikä siinä uudessa ympäristökorvauksesa muka mättää niin paljon , että ainakin MT:n propagandan mukaan monet aikovat jättäytyä siitä pois? Ei ne lannoiterajat näytä kovinkaan paljoa tiukkenevan, jos  muutama kilo fosforia per hehtaari   pitää vähentää, niin ei kai nyt pelkästään sen takia kannata jättäytyä pois tuosta korvaussysteemistä?  Tuskin kenenkään satotasot niin paljon tuon tiukennuksen takia putoaa, että on kannattavampaa jättäytyä pois.

Mikä siinä uudessa ympäristökorvauksesa muka mättää niin paljon , että ainakin MT:n propagandan mukaan monet aikovat jättäytyä siitä pois? Ei ne lannoiterajat näytä kovinkaan paljoa tiukkenevan, jos  muutama kilo fosforia per hehtaari   pitää vähentää, niin ei kai nyt pelkästään sen takia kannata jättäytyä pois tuosta korvaussysteemistä?  Tuskin kenenkään satotasot niin paljon tuon tiukennuksen takia putoaa, että on kannattavampaa jättäytyä pois.

Lainaus käyttäjältä: SNK - 22.12.13 - klo:20:47

Mikä siinä uudessa ympäristökorvauksesa muka mättää niin paljon , että ainakin MT:n propagandan mukaan monet aikovat jättäytyä siitä pois? Ei ne lannoiterajat näytä kovinkaan paljoa tiukkenevan, jos  muutama kilo fosforia per hehtaari   pitää vähentää, niin ei kai nyt pelkästään sen takia kannata jättäytyä pois tuosta korvaussysteemistä?  Tuskin kenenkään satotasot niin paljon tuon tiukennuksen takia putoaa, että on kannattavampaa jättäytyä pois.

Periaatteessa mun ainakin tekis mieli jättäytyä siitä pois, mutta .... Mitenkäs se edes on mahdollista, kun voimassa olevia vuokrasopimuksia löytyy laatikosta. Kaikissa niissä rasti kohdassa " sitoutuu ympäristötukeen"  Aina sitä vähintään yhdessä hirressä roikkuu, joskus useammassakin

Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen 

Väliin väistämättä tulee mieleen kuinka hyviä peltoja noin keskimäärin tehokiimamiehillä on käytössään, eikö heillä ole yhtään niitä kaukana tilasta tai metsän keskellä olevia tai sellaisia jotka kivisiä tai huonolla kuivatuksella tai huonon muotoisia tai jostain muusta syystä vähemmän panostusta sietäviä peltoja vaikkapa vuokrasopimuksen lyhyyden takia?
Itte en jonkun lannoitusrajojen takia pois jäisi ympäristötuesta, voihan sitä niitä huippukuntoisia lähipeltoja lääkitä järkyttävästi jo normisäännöillä puhumattakaan siitä, että noiden huonompien lohkojen kustannuksella lisää vielä panostusta niihin teholohkoihin..
Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen 

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.12.13 - klo:10:58

Väliin väistämättä tulee mieleen kuinka hyviä peltoja noin keskimäärin tehokiimamiehillä on käytössään, eikö heillä ole yhtään niitä kaukana tilasta tai metsän keskellä olevia tai sellaisia jotka kivisiä tai huonolla kuivatuksella tai huonon muotoisia tai jostain muusta syystä vähemmän panostusta sietäviä peltoja vaikkapa vuokrasopimuksen lyhyyden takia?
Itte en jonkun lannoitusrajojen takia pois jäisi ympäristötuesta, voihan sitä niitä huippukuntoisia lähipeltoja lääkitä järkyttävästi jo normisäännöillä puhumattakaan siitä, että noiden huonompien lohkojen kustannuksella lisää vielä panostusta niihin teholohkoihin..
Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen 

Mun haluttomuus liittyä uuteen ymppiin ei mitenkään liity lannoitusrajoihin. Lähinnä kait laiskuus houkuttaa ja jatkuvasti lisääntyvä uppiniskaisuus. Mun pienillä pinta-aloilla ei rikkaaksi tuu vaikka yrittäis ruksia kaikki mahdolliset tuet, mutta silti siinä on se sama v*tutu*. Kun ei aina ymmärrä miten joku voi / viittii viljellä vain niin kun tukiherrat koskakin haluavat

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.12.13 - klo:10:58

Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen 

Voithan sä väittää mutta pihalla olet kuin lumiukko. On eri satotavoitteet toisilla verrattuna kenkäheinän kasvattajiin... 

Lainaus käyttäjältä: krest yanin - 23.12.13 - klo:11:24

Lainaus käyttäjältä: Paalinpyörittäjä - 23.12.13 - klo:10:58

Väitän, että lannoitusrajojen paukkuessa se rehunkorjuusopimuskin naapurin kanssa alkaa olla edullinen verrattuna hirmuiseen lannoittamiseen yhdistettynä ympäristökorvauksesta luopumiseen 

Voithan sä väittää mutta pihalla olet kuin lumiukko. On eri satotavoitteet toisilla verrattuna kenkäheinän kasvattajiin... 

Uskon sen 
Ihmetyttää vaan, jos siis nurmen kasvattelusta puhutaan kuinka huimia ne satotavotteet sitten on ku mullakin tulee(ilman tavoitteita) noin 30 esikuivattua mäkkäripaalia hehtaarilta per 2 satoa ihan ilman väkilannoitusta ja lantaaki mun pellot saa keskimäärin harvemmin kuin kerran viidessä vuodessa 
Onko tavoitteena siis vaikka 100 paalia perha/3 satoa ?