Joskus kauan aikaa sitten toppasin kans ulosajopaikalle. Siihen aikaan oli ainakin omasta mielestä kovaa statusta kun oli autopuhelin autossa, niin aattelin, että jospa vaikka siitä hyötyä olisi tilanteessa. Auto oli pyörillään ja kosseja parveili ulkopuolella niin aattelin, että ehkä hinuria vaan ovat vailla ja huutelin vähän etäämmältä että onko homma hoidossa. Mitä paskaa eivät kyl olleet multa mitään vailla, sen verran oili virtaa väessä, että uhiteltiin ja haistateltiin. Päättelin siitä, että luultavasti olivat joko kaikki päihtyneitä tai varastetulla ajoneuvolla liikkeellä. Joten poistuin pikaisesti paikalta.
Toissa vuonna ajelin läheiseen kaupunkiin ja yksin oleva, ei_ihan_perinteisen_suomalaisen_näköinen pukumies huitoi linja-autopysäkillä uudehkon ajoneuvon vieressä puhelin korvallaan. Mulla oli lapset kyydissä enkä pysähtynyt siihen, sillä paikka oli sellainen, jossa olisi voinut olla väijytys.
Koska poliisille ei voi suoraan soittaa kuin virka-aikana illmoitin hätäkeskukseen, vaikka ei niin hätää ollutkaan. Eli aiheutin turhan hätäpuhelun. Ohjehan lienee, että hätäkeskukseen saa soittaa, jos on hengen tai terveyden tai omaisuuden vahingoittumisen vaara. Hätäkeskus kertoi, ettei oo poliiseja sielläpäin, joten homma jäi luultavasti siihen.
Yksin tai pienten lasten kanssa liikkeellä ollessa harkitsen tilanteen tarkkaan, pydähdynkö ollenkaan. Jos on aikuisia joukossa useampi, on vähän paremmat mahdollisuudet. Katollaanolevat on sitten eri juttu. Samoin jos on jo parikin autoa pysähtynyt, teen nopeasti tilaa etten aiheuttaisi lisää ongelmia. Monethan jää kuvaamaan ym. noissa tilanteissa ja haittaavat pelastusliikennettä.
Melkoista rämpimistä välillä, mutta parhaansa tehden ja kovasti yrittäen. Onnistuminen palkitsee. 1966 - 2016 and counting...