Asuukos se Veeti C-alueen rajalla ja onko karjaa? Pystyis edes hieman tuota katkeruutta ymmärtämään?

Asuukos se Veeti C-alueen rajalla ja onko karjaa? Pystyis edes hieman tuota katkeruutta ymmärtämään?

veeti on viljapatruuna rooleksi veot ajaa koko syksyn veetin viljoja tarton myllyyn

Minua ei lakkaa ihmetyttämästä tämä C-alueen tuottajien kokema etuoikeutus parempiin tukiin  Tässäkin ketjussa on moneen kertaan perusteltu pohjoisten tukien oikeutusta syillä miksi tuotanto on kannattavampaa C-alueella, eikö pienempien tuotantokustannusten alueella pitäisi paremminkin tukien olla pienempiä?

mutta kuivuushan on helposti hoidettavissa sadettamalla, vettähän siellä kait on siinä missä pohjoisessakin?

                mutta mitä välii, onhan se hankalaa tehdä jotain asian muuttamiselle, toisin kuin vain turpeen laidalla itkeminen.          kiviähän siellä ei ole istumiseen.

Minä en ole 10-15 vuoteen nähnyt yhtään sadettajaa missään (paitsi erikoisviljelyssä), kyl se taitaa kertoa siitä että menetelmä on vaan liian kallis.

Eikä etelässä ole vettä välttämättä valtaojissakaan kesäisin..

kaivinkoneella tienaa  helposti triplat pääkaupunkiseudun työmailla pohjanmaan ojankaivuuseen verrattuna

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.11.13 - klo:10:08

miksi lopettaneet kun vain c- alueella saa joku parempaa tiliä?    kateusko sen aiheuttaa?      en voi tuottaa maitoa täällä kun lapissa joku aslak saa maidosta 5 senttiä enemmän kuin minä!    huhuhuh, eikö tehokkuus meinaa siellä etelässä mitään, kustannuksia paljon vähemmän esim. laidunkausi kuukauden jopa kaksi pitempi ja kaikenmaaliman markkinat lähellä tasaiset kivettömät isot pellot, suurilla koneilla tehokasta tehdä rehut kustannustehokkaasti ja ilmat lauhempia navetoiden rakenteet kevyemmät jne....

Tehollinen laidunkausi on etelässä lyhyempi, tilastoissa 30-40 päivää... syynä kuivuus.

Vai märkyys?
http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Pari edellistä vuotta on ollut poikkeus. Tuo minun lukuni perustuu johonkin vanhaan "karjantarkkailuaineiston" tietoon 10 vuoden takaa. Silloin laidunkausi lypsylehmillä oli 30-40 vrk lyhyempi etelässä. Sehän ei ole laiduntamista, että elukka seisoo pellolla. Se on ulkoiluttamista 

Minua ei lakkaa ihmetyttämästä tämä C-alueen tuottajien kokema etuoikeutus parempiin tukiin  Tässäkin ketjussa on moneen kertaan perusteltu pohjoisten tukien oikeutusta syillä miksi tuotanto on kannattavampaa C-alueella, eikö pienempien tuotantokustannusten alueella pitäisi paremminkin tukien olla pienempiä?

Näissä jutuissa on aina näitä ristiriitoja, suuntaan tai toiseen. Siksi tämä valittaminen onkin niin turhaa ...

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 24.11.13 - klo:10:32

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.11.13 - klo:10:08

miksi lopettaneet kun vain c- alueella saa joku parempaa tiliä?    kateusko sen aiheuttaa?      en voi tuottaa maitoa täällä kun lapissa joku aslak saa maidosta 5 senttiä enemmän kuin minä!    huhuhuh, eikö tehokkuus meinaa siellä etelässä mitään, kustannuksia paljon vähemmän esim. laidunkausi kuukauden jopa kaksi pitempi ja kaikenmaaliman markkinat lähellä tasaiset kivettömät isot pellot, suurilla koneilla tehokasta tehdä rehut kustannustehokkaasti ja ilmat lauhempia navetoiden rakenteet kevyemmät jne....

Tehollinen laidunkausi on etelässä lyhyempi, tilastoissa 30-40 päivää... syynä kuivuus.

Vai märkyys?
http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Pari edellistä vuotta on ollut poikkeus. Tuo minun lukuni perustuu johonkin vanhaan "karjantarkkailuaineiston" tietoon 10 vuoden takaa. Silloin laidunkausi lypsylehmillä oli 30-40 vrk lyhyempi etelässä. Sehän ei ole laiduntamista, että elukka seisoo pellolla. Se on ulkoiluttamista 

Mihin siis perustuu pohjoisen korkeammat ökytuet?


Miklsi MTK junttasi etelän tukia pois?

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:11:30

Lainaus käyttäjältä: Jätkä - 24.11.13 - klo:10:32

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.11.13 - klo:10:08

miksi lopettaneet kun vain c- alueella saa joku parempaa tiliä?    kateusko sen aiheuttaa?      en voi tuottaa maitoa täällä kun lapissa joku aslak saa maidosta 5 senttiä enemmän kuin minä!    huhuhuh, eikö tehokkuus meinaa siellä etelässä mitään, kustannuksia paljon vähemmän esim. laidunkausi kuukauden jopa kaksi pitempi ja kaikenmaaliman markkinat lähellä tasaiset kivettömät isot pellot, suurilla koneilla tehokasta tehdä rehut kustannustehokkaasti ja ilmat lauhempia navetoiden rakenteet kevyemmät jne....

Tehollinen laidunkausi on etelässä lyhyempi, tilastoissa 30-40 päivää... syynä kuivuus.

Vai märkyys?
http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot

Pari edellistä vuotta on ollut poikkeus. Tuo minun lukuni perustuu johonkin vanhaan "karjantarkkailuaineiston" tietoon 10 vuoden takaa. Silloin laidunkausi lypsylehmillä oli 30-40 vrk lyhyempi etelässä. Sehän ei ole laiduntamista, että elukka seisoo pellolla. Se on ulkoiluttamista 

Mihin siis perustuu pohjoisen korkeammat ökytuet?


Miklsi MTK junttasi etelän tukia pois?

Olen jo monta kertaa kysynyt veeti eemeliltä  – paljonko ne ökytuet on per ha ?

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 24.11.13 - klo:10:03

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:10:01

Olet sinä aina välillä oikeassakin.. Mulla on sellainen kuva, että pohjoisemmassa Suomessa ollaan "yhtä laajennusvaihetta edempänä" kuin etelässä. Täällä maa on edullista, ja suuri osa pienistä karjatiloista on lopettanut. Laajentumiseen on ollut tilausta ja mahdollisuuksia. Pienet tukipoliittiset erot tietysti vaikuttavat tilojen tuloksissa, mutta tuki ei ole ollut se laajentamiseen johtanut syy.

Etelässäkin olisi enemmän isoja karjatiloja JOS laajeneminen olisi taloudellisesti mahdollista. Se että maitoon tulisi muutama sentti lisää ei riitä kuitenkaan maksamaan kalliin pellon kustannuksia. Vuokrataso voi olla vaikka 400 € enemmän/ha. Tuon ylimäärän maksaminen vaatisi 5 senttiä lisähintaa/maitolitra  (jos hehtaari tuottaa 8000 litraa maitoa), eikä sellaisia rahoja ole mistään tulossa. Tässä se vika piilee, liian korkeassa maan arvossa.

Höpsistä, täällä on ollut isoja  maitotiloja, suuret pinta-alat. Ovat lopettaneet tukipolitiikan vääristymien takia.

Se, että etelässä on ollut isoja maitotiloja, on totta. Mutta väitän, että tukipolitiikka on kuitenkin pienemmässä osassa ja tuo perätilan kertoma syy se suurempi. Pohjoisempana peltoalan tuplaaminen on merkittävästi halvempaa kuin etelässä, missä se usein on käytännössä mahdotonta. Eli kun etelän suuri tila tulee laajennusvaiheen eteen, niin suhteellisesti (=toimintaympäristöön nähden) samankokoisena pysyäkseen laajentamisen kustannus on merkittävästi suurempi kuin täällä halvempien hehtaarien alueella. Ja jos kasvinviljelylläkin pärjää - siis merkittävästi pienemmät pääomakulut sekä mahdollisuus sivubisneksiin - niin ratkaisu on saattanut olla aika helppo. Jossain Pohjois-Pohjanmaan sivukylillä tällainen jäähdyttelyviljely (mikä kyllä väistämättä johtaa siihen, että ollaan viimeinen aktiiviviljelijäsukupolvi tilalla) ei toimi, käytännössä on sitten lopetettava kokonaan.

En kiistä, etteikö nykyinen tukiero ole ylikompensoiva, mutta tuskin syy kaikkeen tuotannon siirtymiskehitykseen.  Ja kun yksittäinen maatalousyrittäjä tekee minkä tilallaan pystyy, niin en voi moittia niitä pohjoisen viljeljöitä, jotka haluavat jatkaa. Ja poliittiseen lobbaukseen lienee tehokkaampiakin kanavia kun tämä Agronet.

Petri

Yksi merkittävä syy on se, että lehmänpito ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. En taida tuntea yhtäkään maanviljelijäperheen tenavaa, joka olisi työttömänä. Kaikki ovat keksineet itselleen jotakin hommaa. Päätoimisia viljelijöitä on aika vähän. Heillä on pääsääntöisesti yli 100ha peltoa, ei tartte enää tehdä mitään ylimääräisiä. Tila elättää.

Mutta se on totta, että ne harvat, jotka lehmiä pitää, kokevat joka päivä jonkinlaisen oikeusmurhan alempien tukitasojen tähden. Tämä on ihan sama juttu kuin takavuosien pinta-alalisät ja muuta vastaavat tasoitukset. Toiset saa tehdä töitä leipänsä eteen ja toisille maksetaan sama raha pirttiin.

Vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
vali
 

kaivinkoneella tienaa  helposti triplat pääkaupunkiseudun työmailla pohjanmaan ojankaivuuseen verrattuna

mahtasko johtuu ku joka ladon nurkal on joku koneenrähjä
ja intopiukkana kuokan puikkoi,löytyy aina joku kesseli mikä saa puomin heiluu vähä sinnepäin.
koneet lavetille ja polkee hintaa,teretulemast
onhaa ne kyl hyvii koneit tunti hommii,ku voi sikaarin vetästä ennen ku puomi on ylhääl.
älkää ny sentää ihan jokaikistä vaijjerikonetta tuoko,ompi piean siimat sekasin ku tääl päin kulkee toi sähkö ilman et säkillä kannetaan
kiitos ja anteeksi
ps.ne ojakauhat oli sitte pelto tahi mettämalli,ni voip jättää sinne ladon nurkkaa.

kaivinkoneella tienaa  helposti triplat pääkaupunkiseudun työmailla pohjanmaan ojankaivuuseen verrattuna

Onhan tuossa hommassa vähän suuremmat vastuut ja vakuutuksetkin 

Se on kuule äkkiä 200-600 tuhannen lasku nokan edessä, kun kuokkii vahingossa jonkun viemärin lyttyyn ja kerrostalon kellarissa on 50 senttiä paskaa lattialla 

Lainaus käyttäjältä: icefarmer - 24.11.13 - klo:11:29

kaivinkoneella tienaa  helposti triplat pääkaupunkiseudun työmailla pohjanmaan ojankaivuuseen verrattuna

Onhan tuossa hommassa vähän suuremmat vastuut ja vakuutuksetkin 

Se on kuule äkkiä 200-600 tuhannen lasku nokan edessä, kun kuokkii vahingossa jonkun viemärin lyttyyn ja kerrostalon kellarissa on 50 senttiä paskaa lattialla 

noi on kans pahoi noi ku on yhistetty "valo"ja"kuitu".ei tuet riitä jos niit alkaa leikkaa

Lainaus käyttäjältä: Petri - 24.11.13 - klo:10:14

Lainaus käyttäjältä: Veeti - 24.11.13 - klo:10:03

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 24.11.13 - klo:10:01

Olet sinä aina välillä oikeassakin.. Mulla on sellainen kuva, että pohjoisemmassa Suomessa ollaan "yhtä laajennusvaihetta edempänä" kuin etelässä. Täällä maa on edullista, ja suuri osa pienistä karjatiloista on lopettanut. Laajentumiseen on ollut tilausta ja mahdollisuuksia. Pienet tukipoliittiset erot tietysti vaikuttavat tilojen tuloksissa, mutta tuki ei ole ollut se laajentamiseen johtanut syy.

Etelässäkin olisi enemmän isoja karjatiloja JOS laajeneminen olisi taloudellisesti mahdollista. Se että maitoon tulisi muutama sentti lisää ei riitä kuitenkaan maksamaan kalliin pellon kustannuksia. Vuokrataso voi olla vaikka 400 € enemmän/ha. Tuon ylimäärän maksaminen vaatisi 5 senttiä lisähintaa/maitolitra  (jos hehtaari tuottaa 8000 litraa maitoa), eikä sellaisia rahoja ole mistään tulossa. Tässä se vika piilee, liian korkeassa maan arvossa.

Höpsistä, täällä on ollut isoja  maitotiloja, suuret pinta-alat. Ovat lopettaneet tukipolitiikan vääristymien takia.

Se, että etelässä on ollut isoja maitotiloja, on totta. Mutta väitän, että tukipolitiikka on kuitenkin pienemmässä osassa ja tuo perätilan kertoma syy se suurempi. Pohjoisempana peltoalan tuplaaminen on merkittävästi halvempaa kuin etelässä, missä se usein on käytännössä mahdotonta. Eli kun etelän suuri tila tulee laajennusvaiheen eteen, niin suhteellisesti (=toimintaympäristöön nähden) samankokoisena pysyäkseen laajentamisen kustannus on merkittävästi suurempi kuin täällä halvempien hehtaarien alueella. Ja jos kasvinviljelylläkin pärjää - siis merkittävästi pienemmät pääomakulut sekä mahdollisuus sivubisneksiin - niin ratkaisu on saattanut olla aika helppo. Jossain Pohjois-Pohjanmaan sivukylillä tällainen jäähdyttelyviljely (mikä kyllä väistämättä johtaa siihen, että ollaan viimeinen aktiiviviljelijäsukupolvi tilalla) ei toimi, käytännössä on sitten lopetettava kokonaan.

En kiistä, etteikö nykyinen tukiero ole ylikompensoiva, mutta tuskin syy kaikkeen tuotannon siirtymiskehitykseen.  Ja kun yksittäinen maatalousyrittäjä tekee minkä tilallaan pystyy, niin en voi moittia niitä pohjoisen viljeljöitä, jotka haluavat jatkaa. Ja poliittiseen lobbaukseen lienee tehokkaampiakin kanavia kun tämä Agronet.

Petri

Yksi merkittävä syy on se, että lehmänpito ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta. En taida tuntea yhtäkään maanviljelijäperheen tenavaa, joka olisi työttömänä. Kaikki ovat keksineet itselleen jotakin hommaa. Päätoimisia viljelijöitä on aika vähän. Heillä on pääsääntöisesti yli 100ha peltoa, ei tartte enää tehdä mitään ylimääräisiä. Tila elättää.

Mutta se on totta, että ne harvat, jotka lehmiä pitää, kokevat joka päivä jonkinlaisen oikeusmurhan alempien tukitasojen tähden. Tämä on ihan sama juttu kuin takavuosien pinta-alalisät ja muuta vastaavat tasoitukset. Toiset saa tehdä töitä leipänsä eteen ja toisille maksetaan sama raha pirttiin.

Kylmiksenki kannattaa ottaa asioista ja tilanteista selvää,ennenkuin totuuksia kauheasti laukoo