Lainaus käyttäjältä: Kyösti - 15.11.13 - klo:20:12

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 15.11.13 - klo:20:06

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 15.11.13 - klo:20:05

Lainaus käyttäjältä: Köpi - 15.11.13 - klo:19:58

mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.

Ei liity aiheeseen millään tavalla.

siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.

Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan.  Siis sonnasa.

sinu nimi siis on kyösti. en saanut siski siis nimeäni kyöstiksi vaan köpiski.  terve vaan etu nimi kaima.

Ilo on kokonaan minun puolella!!! köPISKI. Meilläkin oli joskus sekarotuinen hauveli.

Mites jos lisää parsiin vaikkapa kalkkia, tekeekö vain huonommaksi tässä tapauksessa? Jotkut muut basillit saattaa saada jalansijaa mutta voisko saada sieniä vähemmäksi..?

Tavallisiin matollisiin parsiin tuntuu toimivan kuiva desifiointiaine paremmin kuin kalkki,tuo kalkki näyttää häviävän helpommin,on kumminkin hyvä liukkauden estäjä.

Mites jos lisää parsiin vaikkapa kalkkia, tekeekö vain huonommaksi tässä tapauksessa? Jotkut muut basillit saattaa saada jalansijaa mutta voisko saada sieniä vähemmäksi..?

Mä lähtisin liikkeelle ihan vaan vaihtamalla vedinkaston johonkin hyvään.. jos on oikeita pöpöjä, niin laadukas jodipitoinen on tietysti  tehokkain. Tai hintaluokkan 140-180 € dipit muutenkin.

Se että yrittäisit oikeasti desinfioida turvetta parsissa kuulostaa todella oudolta.. siis ajattele nyt itsekkin 
Mix sää edes viet sitä navettaan jos se tekee siellä vain tuhoa.. koko kuorma maksaa vähemmän kuin pari tulehdusta

Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.

Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. 

Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.

Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. 

Jodipitoisissa on se vika, että jodi kuivattaa ihoa.. lisäksi jodi "painuu purkin pohjalle" ja hapettuu/pilaantuu saadessaan happea tehottomaksi.. Pahin ongelma on siis se, että sitä "pohjalle painunutta" eli hyvin väkevää jodilientä laitetaan vetimiin -> iho suorastaan palaa kuivaksi ja se on paha juttu.

On olemassa jodipitoisia tuotteita, joissa jodi on "suojattua". Tällöin tuotteen todellinen teho säilyy pidempään -> jodipitoisuutta on voitu laskea ja purkkiin on saatu mahtumaan enemmän ihoa hoitavia aineita. Halvoissa jodipitoisissa jodia on ikään kuin "liikaa", koska valmistaja olettaa osan pilaantuvan jo purkissa  Jos se ei sitten kutenkaan pilaannu, niin iho kuivuu 

Jodi on siis tehokkain. On noissa muissakin tietysti tehoa tarpeeksi... pääasia on, että dippi/spray menee sinne minne pitääkin ja mahdollinen kalvo ehtii kovettumaan. Oleellista on tietysti sekin, että tissi ei ole ihan litimärkä kun kasto laitetaan. Mönjä joko peseytyy pois, tai vaihtoehtoisesti se koteloi likaveden vedinkanavaan- joka on tietysti pahin mahdollinen homma..

Turve laskee parren pH:ta, mikä taas on otollista mykobakteerille.

Investigators have found a much higher prevalence of mycobacteria in swamps as they have the desired environmental conditions of low levels of dissolved oxygen, low pH, high organic loads and warm water.

Montako hiekkaparren kokeilijaa löytyy koko maasta ? Taitaa vaatia kuivalantamenetelmän.

Lainaus käyttäjältä: Peurajussi - 16.11.13 - klo:08:16

Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.

Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. 

Jodipitoisissa on se vika, että jodi kuivattaa ihoa.. lisäksi jodi "painuu purkin pohjalle" ja hapettuu/pilaantuu saadessaan happea tehottomaksi.. Pahin ongelma on siis se, että sitä "pohjalle painunutta" eli hyvin väkevää jodilientä laitetaan vetimiin -> iho suorastaan palaa kuivaksi ja se on paha juttu.

On olemassa jodipitoisia tuotteita, joissa jodi on "suojattua". Tällöin tuotteen todellinen teho säilyy pidempään -> jodipitoisuutta on voitu laskea ja purkkiin on saatu mahtumaan enemmän ihoa hoitavia aineita. Halvoissa jodipitoisissa jodia on ikään kuin "liikaa", koska valmistaja olettaa osan pilaantuvan jo purkissa  Jos se ei sitten kutenkaan pilaannu, niin iho kuivuu 

Jodi on siis tehokkain. On noissa muissakin tietysti tehoa tarpeeksi... pääasia on, että dippi/spray menee sinne minne pitääkin ja mahdollinen kalvo ehtii kovettumaan. Oleellista on tietysti sekin, että tissi ei ole ihan litimärkä kun kasto laitetaan. Mönjä joko peseytyy pois, tai vaihtoehtoisesti se koteloi likaveden vedinkanavaan- joka on tietysti pahin mahdollinen homma..

Näin juuri, jodilla ja jodillakin on jo tänäpäivänä eroa. Ollaankas käytelty kaikenlaisia aineita; niitä klooriheksidi-, maitohappopohjasia ja perinteisiä jodipohjaisia ja nyt käytetään tätä suojattua jodia. Niin tai näin vedinkastoaineita kantsis vaihella välillä ettei pöpöt totu siihen yhteen ja ainoaan.

Meilä on 3 eri vejinkastua käytösä kokoajan. Vaihtelua siis tullee satunnaisesti.. Turve oli osin märkää, mutta sekotin sen kuivaan kutteriin, ja haybusterila jauhettuun ruokohelepeen. Ei onkelmia.

Mul on ollu pelkkää turvetta kuivikkeena, jo vuosia, niin märkää kuin vähän kuivempaakin. Lämmintä ja viileämpää. Jonkun verranhan se aina lämpiää.  Eikä siis merkitystä kuivuudella, vaan että sitä on riittävästi parsissa. Varsinkin kun aikasemmin oli kovat matot, pehmitysvaikutus oli se paras vaikutus. Kun kintereet on karvaset, nii kaikki ookoo. Eikä klebsiella tule turpeesta, ei ainakaan karjalaisesta, on se sen verran hapanta. Tänä vuonna ei ole tarvinnu tuotantokaudella olevia lehmiä hoirella. Ollenkaan. Mielestäni paras olla hoitamatta turhaan. Antaa karjan kehittää vastustuskykynsä kaikille bakteereille. Jos joku neljännes tulehtuu, niin se sitten umpeen. Jos joku lehmä kuolee tulehdukseen niin se kuolee. Jos alkaa hoitamaan kaikki pikku kitinöitä niin muuta ei tarvia tehäkkään. Jos ruokinta ja olosuhteet on kohallaan, niin noi tulehdukset ei pitäs olla minkäänmoinen ongelma, ainakaan jos karja on pysynyt samoissa oloissa pidempään, eikä muuttoa muualta ole tarvinnut sietää. Desinfiointi on mainio tapa saada aikaan mahtavia ongelmia. Tässä nyt siis hyvin henkilökohtainen näkemys, ja nyörästi taas tarviaa navettaan kampeutua. Eli ensin kopsuttelen taas vähän puuta.

Mul on ollu pelkkää turvetta kuivikkeena, jo vuosia, niin märkää kuin vähän kuivempaakin. Lämmintä ja viileämpää. Jonkun verranhan se aina lämpiää.  Eikä siis merkitystä kuivuudella, vaan että sitä on riittävästi parsissa. Varsinkin kun aikasemmin oli kovat matot, pehmitysvaikutus oli se paras vaikutus. Kun kintereet on karvaset, nii kaikki ookoo. Eikä klebsiella tule turpeesta, ei ainakaan karjalaisesta, on se sen verran hapanta. Tänä vuonna ei ole tarvinnu tuotantokaudella olevia lehmiä hoirella. Ollenkaan. Mielestäni paras olla hoitamatta turhaan. Antaa karjan kehittää vastustuskykynsä kaikille bakteereille. Jos joku neljännes tulehtuu, niin se sitten umpeen. Jos joku lehmä kuolee tulehdukseen niin se kuolee. Jos alkaa hoitamaan kaikki pikku kitinöitä niin muuta ei tarvia tehäkkään. Jos ruokinta ja olosuhteet on kohallaan, niin noi tulehdukset ei pitäs olla minkäänmoinen ongelma, ainakaan jos karja on pysynyt samoissa oloissa pidempään, eikä muuttoa muualta ole tarvinnut sietää. Desinfiointi on mainio tapa saada aikaan mahtavia ongelmia. Tässä nyt siis hyvin henkilökohtainen näkemys, ja nyörästi taas tarviaa navettaan kampeutua. Eli ensin kopsuttelen taas vähän puuta.

Tiärä vaikka tuas äskööses olis jotain perääkin Mua ainakin kummastuttaa omas karjas nuo tämän syksy uberikset. Yks ei näyttänyt mitään parantumisen merkkejä hoidosta huolimatta, joten kuurin päätteeksi kerralla lohko umpeen. Seuraava hoidettiin ja kaks päivää varoajan jälkeen lättypannus kiisseliä ja kokoajan solut vaan  lisääntyy, täytyy yrittää umpeuttaa . kolmanteen "paloi käämit" ja kuolinilmoitus on tullut A-tuottajilta 

Vajaat pari viikkoa on nyt menty kutterilla eikä ainuttakaan soluttelijaa ole ilmennyt. Eiköpähän syyllinen ole siis selvillä. Eikä ole ollut tavaran vähyydestäkään kiinni.

Vajaat pari viikkoa on nyt menty kutterilla eikä ainuttakaan soluttelijaa ole ilmennyt. Eiköpähän syyllinen ole siis selvillä. Eikä ole ollut tavaran vähyydestäkään kiinni.

Saitko sä muuten noita sairastuneita paranemaan? Hoidettiinko niitä , paraniko itte, laitoitko umpeen?  Mä en ikinä tiedä mitä noille pitäis tehdä. Teki mitä vaan niin aina tekee väärin

Ensimmäistä hiivapommia lypsettiin 3 viikkoa erilleen ja joka pytyssä järjetön solutus. Lypsi silti yli 40 kiloa päivässä akuutin vaiheen jälkeen. Ei näyttänyt mitään selviämisen merkkejä joten päätettiin poistaa kun oli muutenkin poistolistalla. Tätä piti nesteyttää ja antaa kalkkia, kävi aika heikkona akuutissa.

Myöhemmät akuutit ovat olleet tosi nopeita ja pienellä tukihoidolla on päästy pahimman ohi. Tällä hetkellä kolme mastiitin saanutta tapausta ovat täysin terveitä ja tankissa. Kahta neljännestä lypsetään erilleen, vaikuttaa siltä että maito vähenee mutta vaikea sanoa onnistuisiko umpeutus. Kokemusta on siis siitä että neljännes paranee täysin tai maidontuotto loppuu kokonaan.

Yksikään hiivaa sairastanut (yleensä mukana myös klebsiellaa ja streptokokkeja yms. paskaa) ei saanut antibioottia vaan tarkalla erilleen lypsyllä ja tukihoidolla lehmät selvittelivät pöpöt aika pitkälle itse. Jos olis jotain muuta kuin hiivaa niin hoitoja käytettäisiin herkemmin. Ylipäänsä sellainen linja käytössä, että antibioottihoito vain täysin perustelluissa tapauksissa ja sitten sellainen latinki (tuubi + piikki) että pitäis parantua. Vaste penisiliiniin tuntuu olevan ehkä juuri siksi varsin hyvä.

p.s. arvaukset menee joskus kuitenkin metsään. Umpeutettava neljännes alkaa tursua jne. 

Tuli yksi hoidokki vielä mieleen, 60 tonnia lypsänyt järjetön seula joka ottaa varsinkin alkulypsykaudella hyvin herkästi pöpön tissiinsä. On sairastanut elämänsä aikana varmaan 20 akuuttia mastiittia mutta viime kesänä hoidettiin uberis ekaa kertaa piikillä. Muita merkintöjä ei lehmäkortissa tosiaan ole, ei myöskään tästä turve-episodista. Tällä kävi myös hiiva kahdessa neljänneksessä mutta muutamassa päivässä selvitteli itsensä tankkikelpoiseksi.