Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Peurajussi - 14.11.13 - klo:06:50
-
Onko lämmenneessä turpeessa lisääntynyt riski utaretulehduksille? Sain erän sinänsä hyvää kuiviketta, mutta se lämpesi heti alkuunsa eikä lämpeämiselle näy loppua. Parsiin lisätään kerralla runsaasti turvetta, koska kyseessä kylmäpihatto. Lämpeäminen voi osittain jatkua siis myös kuivituksen jälkeen paksussa kuivikekerroksessa.
Vai onko kyseessä vain huono mäihä? Jotenkin tuntuu että uskomattomasti tulehdusneljänneksiä löytyy vaikka pitkään aikaan ei ole käytetty näin runsaasti kuiviketta. Löydökset pitkälle hiivaa ja stafylokokkeja.
-
On riski.
-
Samat pöpöt ne löytyy täältäkin,syy tuskin on turpeessa itsellä,ei ole koskaan ollut käytössä.Minusta vain tuntuu siltä,vuosi on kaikkinensa liian hyvä.
-
Itte ajattelisin, että lämmenneen turpeen ja varsinkin hiivan välille luulis löytyvän joku yhteys. Mulla ainakin turve joskus haiseekin jotenkin "käyneeltä". Tiedä sitte itte oon käyttänyt sekä kutteria että turvetta ja molemmilla oon saanu utaretulehduksia hoidella. Hiivakin on tuttu, mutta se on yleensä kadonnut parissa viikossa, mutta oksitosiiniä kannattaa silloin käyttää (mutu).
-
Huono laatunen turve on tuonu meille hiiva tulehduksia :-[ joita yleensä ei ollut koskaan , käytetty ennen pelkästään muuta kun turvetta.
-
Kostea turve aiheutti meillä joskus klebsiellaa.
-
Ja taas hiivaa ja klebsiellaa. >:( Taidan ajaa tuon paskan maanparannusaineeksi.
-
Ja taas hiivaa ja klebsiellaa. >:( Taidan ajaa tuon paskan maanparannusaineeksi.
Sulla on sentäs hyvä syyllinen tiedos, mutta niitä tulehduksia kun tahtoo olla ilman hyvää syyllistäkin. Kaks päivää meni muuten hoidettu Uberis lehmän maito meijeriin ja taas soluttaa. Mä en käsitä näitä uberiksia ja dysgalagtieta, näitä ei vissiin saa hoidettua koskaan ... toisin kuin aureusta ::)
-
Lämmennyttä turvetta ei saa käyttää parressa koska siinä elää sieni.Kannattaa tehdä reklamaatio turpeen toimittajalle.
Jos suuri kasa on sisätiloissa se saattaa syttyä itekseen ja sammuttaminen on työläs jollei ole jo palanut koko rakennus.
Turve on paras kuivike kun sen laatu on kohillaan.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.
Mä voisin sanoa jotakin aktivistien puolustukseksi mutta koska argumentointi on perinteistä hiekkalaatikkotasoa myös vastapuolelta niin tyydyn vain toteamaan että voi elämän kevät mitä tuubaa. Kerroin alussa millaisesta tilanteesta on kyse ja siihen vedoten voin todeta ettei kommentillasi ole mitään tekemistä aiheen tai ongelman kanssa.
Voisitko ystävällisesti olla trollamatta jokaista ketjua jos ei ole aiheeseen mitään sanottavaa?
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.
Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan. Siis sonnasa.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.
Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan. Siis sonnasa.
sinu nimi siis on kyösti. en saanut siski siis nimeäni kyöstiksi vaan köpiski. terve vaan etu nimi kaima.
-
mielestäni suomen navetoisa on ongelma kuivikeen puute ei laatu.
Ei liity aiheeseen millään tavalla.
siinä mielesä liityy etä kuivikesta puhutaan ja viimeisen tiedon mukaan eläimet uivat sonnasa.
Sonnasa uivat jos tippuvat lietesäiliöön, ihan viimeisimmän tiedon mukaan tällä hetkellä ei ui kukaan. Siis sonnasa.
sinu nimi siis on kyösti. en saanut siski siis nimeäni kyöstiksi vaan köpiski. terve vaan etu nimi kaima.
Ilo on kokonaan minun puolella!!! köPISKI. Meilläkin oli joskus sekarotuinen hauveli.
-
Mites jos lisää parsiin vaikkapa kalkkia, tekeekö vain huonommaksi tässä tapauksessa? Jotkut muut basillit saattaa saada jalansijaa mutta voisko saada sieniä vähemmäksi..?
-
Tavallisiin matollisiin parsiin tuntuu toimivan kuiva desifiointiaine paremmin kuin kalkki,tuo kalkki näyttää häviävän helpommin,on kumminkin hyvä liukkauden estäjä.
-
Mites jos lisää parsiin vaikkapa kalkkia, tekeekö vain huonommaksi tässä tapauksessa? Jotkut muut basillit saattaa saada jalansijaa mutta voisko saada sieniä vähemmäksi..?
Mä lähtisin liikkeelle ihan vaan vaihtamalla vedinkaston johonkin hyvään.. jos on oikeita pöpöjä, niin laadukas jodipitoinen on tietysti tehokkain. Tai hintaluokkan 140-180 € dipit muutenkin.
Se että yrittäisit oikeasti desinfioida turvetta parsissa kuulostaa todella oudolta.. siis ajattele nyt itsekkin ;D
Mix sää edes viet sitä navettaan jos se tekee siellä vain tuhoa.. koko kuorma maksaa vähemmän kuin pari tulehdusta
-
Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.
Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. :P
-
Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.
Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. :P
Jodipitoisissa on se vika, että jodi kuivattaa ihoa.. lisäksi jodi "painuu purkin pohjalle" ja hapettuu/pilaantuu saadessaan happea tehottomaksi.. Pahin ongelma on siis se, että sitä "pohjalle painunutta" eli hyvin väkevää jodilientä laitetaan vetimiin -> iho suorastaan palaa kuivaksi ja se on paha juttu.
On olemassa jodipitoisia tuotteita, joissa jodi on "suojattua". Tällöin tuotteen todellinen teho säilyy pidempään -> jodipitoisuutta on voitu laskea ja purkkiin on saatu mahtumaan enemmän ihoa hoitavia aineita. Halvoissa jodipitoisissa jodia on ikään kuin "liikaa", koska valmistaja olettaa osan pilaantuvan jo purkissa :) Jos se ei sitten kutenkaan pilaannu, niin iho kuivuu :)
Jodi on siis tehokkain. On noissa muissakin tietysti tehoa tarpeeksi... pääasia on, että dippi/spray menee sinne minne pitääkin ja mahdollinen kalvo ehtii kovettumaan. Oleellista on tietysti sekin, että tissi ei ole ihan litimärkä kun kasto laitetaan. Mönjä joko peseytyy pois, tai vaihtoehtoisesti se koteloi likaveden vedinkanavaan- joka on tietysti pahin mahdollinen homma..
-
Turve laskee parren pH:ta, mikä taas on otollista mykobakteerille.
Investigators have found a much higher prevalence of mycobacteria in swamps as they have the desired environmental conditions of low levels of dissolved oxygen, low pH, high organic loads and warm water.
Montako hiekkaparren kokeilijaa löytyy koko maasta ? Taitaa vaatia kuivalantamenetelmän.
-
Vedinkasto on nykyisellään klooriheksidiinipohjainen. Edellinen oli maitohapolla. Lavalin dippejä oli ennen mutta nekään ei ole enää vissiin jodipohjaisia. Nykyisessä on hyvää korkea glyserolipitoisuus, vedinten iho on alkanut parantua selvästi lavalin aineen jäljiltä. Jos sulla on HYVÄ tiedossa, laita vaikka yv.
Paskan ja turpeen desinfiointi kuulostaakin typerälle. Ajattelin vain että pH:n muuttaminen noin yleensä saattaisi ehkä vaikuttaa noihin ongelmiin. Navettaan kannan turvetta sen vuoksi että kulutus on huima kun kaikki nesteet imeytetään ja uutta rekkaa on odotettu muutama viikko. Pelkästään kutteripaaleilla menemällä saa kääntää maitotilin suoraan kutteritehtaalle.. :P
Jodipitoisissa on se vika, että jodi kuivattaa ihoa.. lisäksi jodi "painuu purkin pohjalle" ja hapettuu/pilaantuu saadessaan happea tehottomaksi.. Pahin ongelma on siis se, että sitä "pohjalle painunutta" eli hyvin väkevää jodilientä laitetaan vetimiin -> iho suorastaan palaa kuivaksi ja se on paha juttu.
On olemassa jodipitoisia tuotteita, joissa jodi on "suojattua". Tällöin tuotteen todellinen teho säilyy pidempään -> jodipitoisuutta on voitu laskea ja purkkiin on saatu mahtumaan enemmän ihoa hoitavia aineita. Halvoissa jodipitoisissa jodia on ikään kuin "liikaa", koska valmistaja olettaa osan pilaantuvan jo purkissa :) Jos se ei sitten kutenkaan pilaannu, niin iho kuivuu :)
Jodi on siis tehokkain. On noissa muissakin tietysti tehoa tarpeeksi... pääasia on, että dippi/spray menee sinne minne pitääkin ja mahdollinen kalvo ehtii kovettumaan. Oleellista on tietysti sekin, että tissi ei ole ihan litimärkä kun kasto laitetaan. Mönjä joko peseytyy pois, tai vaihtoehtoisesti se koteloi likaveden vedinkanavaan- joka on tietysti pahin mahdollinen homma..
Näin juuri, jodilla ja jodillakin on jo tänäpäivänä eroa. Ollaankas käytelty kaikenlaisia aineita; niitä klooriheksidi-, maitohappopohjasia ja perinteisiä jodipohjaisia ja nyt käytetään tätä suojattua jodia. Niin tai näin vedinkastoaineita kantsis vaihella välillä ettei pöpöt totu siihen yhteen ja ainoaan.
-
Meilä on 3 eri vejinkastua käytösä kokoajan. Vaihtelua siis tullee satunnaisesti.. Turve oli osin märkää, mutta sekotin sen kuivaan kutteriin, ja haybusterila jauhettuun ruokohelepeen. Ei onkelmia.
-
Mul on ollu pelkkää turvetta kuivikkeena, jo vuosia, niin märkää kuin vähän kuivempaakin. Lämmintä ja viileämpää. Jonkun verranhan se aina lämpiää. Eikä siis merkitystä kuivuudella, vaan että sitä on riittävästi parsissa. Varsinkin kun aikasemmin oli kovat matot, pehmitysvaikutus oli se paras vaikutus. Kun kintereet on karvaset, nii kaikki ookoo. Eikä klebsiella tule turpeesta, ei ainakaan karjalaisesta, on se sen verran hapanta. Tänä vuonna ei ole tarvinnu tuotantokaudella olevia lehmiä hoirella. Ollenkaan. Mielestäni paras olla hoitamatta turhaan. Antaa karjan kehittää vastustuskykynsä kaikille bakteereille. Jos joku neljännes tulehtuu, niin se sitten umpeen. Jos joku lehmä kuolee tulehdukseen niin se kuolee. Jos alkaa hoitamaan kaikki pikku kitinöitä niin muuta ei tarvia tehäkkään. Jos ruokinta ja olosuhteet on kohallaan, niin noi tulehdukset ei pitäs olla minkäänmoinen ongelma, ainakaan jos karja on pysynyt samoissa oloissa pidempään, eikä muuttoa muualta ole tarvinnut sietää. Desinfiointi on mainio tapa saada aikaan mahtavia ongelmia. Tässä nyt siis hyvin henkilökohtainen näkemys, ja nyörästi taas tarviaa navettaan kampeutua. Eli ensin kopsuttelen taas vähän puuta.
-
Mul on ollu pelkkää turvetta kuivikkeena, jo vuosia, niin märkää kuin vähän kuivempaakin. Lämmintä ja viileämpää. Jonkun verranhan se aina lämpiää. Eikä siis merkitystä kuivuudella, vaan että sitä on riittävästi parsissa. Varsinkin kun aikasemmin oli kovat matot, pehmitysvaikutus oli se paras vaikutus. Kun kintereet on karvaset, nii kaikki ookoo. Eikä klebsiella tule turpeesta, ei ainakaan karjalaisesta, on se sen verran hapanta. Tänä vuonna ei ole tarvinnu tuotantokaudella olevia lehmiä hoirella. Ollenkaan. Mielestäni paras olla hoitamatta turhaan. Antaa karjan kehittää vastustuskykynsä kaikille bakteereille. Jos joku neljännes tulehtuu, niin se sitten umpeen. Jos joku lehmä kuolee tulehdukseen niin se kuolee. Jos alkaa hoitamaan kaikki pikku kitinöitä niin muuta ei tarvia tehäkkään. Jos ruokinta ja olosuhteet on kohallaan, niin noi tulehdukset ei pitäs olla minkäänmoinen ongelma, ainakaan jos karja on pysynyt samoissa oloissa pidempään, eikä muuttoa muualta ole tarvinnut sietää. Desinfiointi on mainio tapa saada aikaan mahtavia ongelmia. Tässä nyt siis hyvin henkilökohtainen näkemys, ja nyörästi taas tarviaa navettaan kampeutua. Eli ensin kopsuttelen taas vähän puuta.
Tiärä vaikka tuas äskööses olis jotain perääkin ;) Mua ainakin kummastuttaa omas karjas nuo tämän syksy uberikset. Yks ei näyttänyt mitään parantumisen merkkejä hoidosta huolimatta, joten kuurin päätteeksi kerralla lohko umpeen. Seuraava hoidettiin ja kaks päivää varoajan jälkeen lättypannus kiisseliä ja kokoajan solut vaan lisääntyy, täytyy yrittää umpeuttaa . kolmanteen "paloi käämit" ja kuolinilmoitus on tullut A-tuottajilta 8)
-
Vajaat pari viikkoa on nyt menty kutterilla eikä ainuttakaan soluttelijaa ole ilmennyt. Eiköpähän syyllinen ole siis selvillä. Eikä ole ollut tavaran vähyydestäkään kiinni.
-
Vajaat pari viikkoa on nyt menty kutterilla eikä ainuttakaan soluttelijaa ole ilmennyt. Eiköpähän syyllinen ole siis selvillä. Eikä ole ollut tavaran vähyydestäkään kiinni.
Saitko sä muuten noita sairastuneita paranemaan? Hoidettiinko niitä , paraniko itte, laitoitko umpeen? Mä en ikinä tiedä mitä noille pitäis tehdä. Teki mitä vaan niin aina tekee väärin :(
-
Ensimmäistä hiivapommia lypsettiin 3 viikkoa erilleen ja joka pytyssä järjetön solutus. Lypsi silti yli 40 kiloa päivässä akuutin vaiheen jälkeen. Ei näyttänyt mitään selviämisen merkkejä joten päätettiin poistaa kun oli muutenkin poistolistalla. Tätä piti nesteyttää ja antaa kalkkia, kävi aika heikkona akuutissa.
Myöhemmät akuutit ovat olleet tosi nopeita ja pienellä tukihoidolla on päästy pahimman ohi. Tällä hetkellä kolme mastiitin saanutta tapausta ovat täysin terveitä ja tankissa. Kahta neljännestä lypsetään erilleen, vaikuttaa siltä että maito vähenee mutta vaikea sanoa onnistuisiko umpeutus. Kokemusta on siis siitä että neljännes paranee täysin tai maidontuotto loppuu kokonaan.
Yksikään hiivaa sairastanut (yleensä mukana myös klebsiellaa ja streptokokkeja yms. paskaa) ei saanut antibioottia vaan tarkalla erilleen lypsyllä ja tukihoidolla lehmät selvittelivät pöpöt aika pitkälle itse. Jos olis jotain muuta kuin hiivaa niin hoitoja käytettäisiin herkemmin. Ylipäänsä sellainen linja käytössä, että antibioottihoito vain täysin perustelluissa tapauksissa ja sitten sellainen latinki (tuubi + piikki) että pitäis parantua. Vaste penisiliiniin tuntuu olevan ehkä juuri siksi varsin hyvä.
p.s. arvaukset menee joskus kuitenkin metsään. Umpeutettava neljännes alkaa tursua jne. :P
-
Tuli yksi hoidokki vielä mieleen, 60 tonnia lypsänyt järjetön seula joka ottaa varsinkin alkulypsykaudella hyvin herkästi pöpön tissiinsä. On sairastanut elämänsä aikana varmaan 20 akuuttia mastiittia mutta viime kesänä hoidettiin uberis ekaa kertaa piikillä. Muita merkintöjä ei lehmäkortissa tosiaan ole, ei myöskään tästä turve-episodista. Tällä kävi myös hiiva kahdessa neljänneksessä mutta muutamassa päivässä selvitteli itsensä tankkikelpoiseksi.
-
Yleensähän toi hiiva kyllä katoaakin pelkällä lypsyllä. Itte yrittänyt jouduttaa oksitosiini piikityksellä, mutta tierä sitten onko siitä hyötyä. Mutta näitä tämän syksyn hoitoja
1. Aureus ... 400ml penovet + 6 careben =parani
2. aureus ... 300ml penovet+ 6 careben = parani
3. Uberis 250ml penovet+5 careben = umpeutui helposti hoidon loputtua 8)
4. Uberis 250mlpenovet+ 5 carebenia= kaksi päivää tankkiin ja sitten solutti jo enemmän kuin ennen hoitoa >:(
-
En tiedä onko tuosta antibiottien käytöstä mitään haittaa hiivan kasvun kannalta.Hiiva näkyy pyörivän samoissa ympyröissä jonkun pahemman pöpön kanssa tai sen jälkeen,minusta no.tämä toinen tulehdus houkuttelee hiivan esiin.En ole itse hiivasta välittänyt juuri ollenkaan,ei ole ollut suurempaa haittaakaan kylläkään.
-
Näiden kokemusten valossa vaikuttais siltä, että hiiva voi olla kumppanina eikä aiheuta ihmeitä ongelmia. Mutta jos pääsee mellestämään utareessa niin varsin nopeasti kehittyy korkea kuume ja eläin alkaa taistella tulehdusta vastaan.
Onkohan tuo hiivamaito millaista vasikoille? Bakteerimaitoja ei olla juotettu enkä juottanut tuota pahinta hiivamaitoakaan, maito suunnilleen alkoi käydä erilliskoneessa.. :P
-
En tiedä onko tuosta antibiottien käytöstä mitään haittaa hiivan kasvun kannalta.Hiiva näkyy pyörivän samoissa ympyröissä jonkun pahemman pöpön kanssa tai sen jälkeen,minusta no.tämä toinen tulehdus houkuttelee hiivan esiin.En ole itse hiivasta välittänyt juuri ollenkaan,ei ole ollut suurempaa haittaakaan kylläkään.
Eikös hiiva ole oikeastaan elimistön omaa puollustusta taudinaiheuttajaa vastaan. Mutta itte en antibioottia silloin käyttäisi. Ihan vaan sillä mututuntumalla mitä naisväeltä olen kuullut ;) Antibioottikuuri ja kutina alapäässä ei vaan kuulosta hyvältä yhdistelmältä ;D
-
Turve laskee parren pH:ta, mikä taas on otollista mykobakteerille.
Investigators have found a much higher prevalence of mycobacteria in swamps as they have the desired environmental conditions of low levels of dissolved oxygen, low pH, high organic loads and warm water.
Montako hiekkaparren kokeilijaa löytyy koko maasta ? Taitaa vaatia kuivalantamenetelmän.
Meillä kokeiltiin ja kokeiluksi jäi. Kuivikkeena käytettiin olkea ja kylmäpihatto. Voi sitä paskan määrää ja tulehduksia tuli koko ajan. Aureus ja uberus iski oikein urakalla.
Tuota kalkkia olen käyttänyt paljon ja kerralla isoja määriä, sillä saa ainakin kylmissä oloissa hyvän vasteen.
Nyt käytössä kuivikepuru, säkitetty versio, kallista ja haluan ainakin uskoa, että toimii. Vedinkastona keltaista litkua meijeriltä. Kohti parempaa ollaan menossa ja koli saatu hallintaan.
Aureukseen ei oikein auta kuin kirves. Nyt kokeiltu umpituubien laittoa kuivuneeseen utareeseen, tulokset ainakin paremmat kuin normikäytöllä.
-
En tiedä onko tuosta antibiottien käytöstä mitään haittaa hiivan kasvun kannalta.Hiiva näkyy pyörivän samoissa ympyröissä jonkun pahemman pöpön kanssa tai sen jälkeen,minusta no.tämä toinen tulehdus houkuttelee hiivan esiin.En ole itse hiivasta välittänyt juuri ollenkaan,ei ole ollut suurempaa haittaakaan kylläkään.
Eikös hiiva ole oikeastaan elimistön omaa puollustusta taudinaiheuttajaa vastaan. Mutta itte en antibioottia silloin käyttäisi. Ihan vaan sillä mututuntumalla mitä naisväeltä olen kuullut ;) Antibioottikuuri ja kutina alapäässä ei vaan kuulosta hyvältä yhdistelmältä ;D
Hiiva on peräisin ympäristöstä eli joku altistaa vetimen lehmän päästämään sen vedinkammioon.On mennyt antibiottia hiivallekkin,toisen tulehduksenaiheuttajan takia,samanlailla on hiiva lähtenyt kuin normaalistikkin.Joskus aikanaa tuli poikineista lehmistä tulos home,oli silloin tulehduslabranjohtajan kanssa puhetta tuosta harvinaisesta löydöksestä,hän sanoi suurimmaksi syyksi tähän olkikuivituksen,näyte saastuu tai sitten yksinkertaisesti hometta on päässyt vedinkanavaan.Homeen suurin ongelma tuolloin oli virheellinen tulos utaretulehduksen kannalta,perinteisellä menetelmällä ei maljalla kasvanut muuta kuin hometta.En tiedä onko tämä mahdollista PCR:n kanssa tai pystyykö toinen tulehdus peittämään toisen lehmässä ilman ettei PCR löydä sitä.
-
En tiedä onko tuosta antibiottien käytöstä mitään haittaa hiivan kasvun kannalta.Hiiva näkyy pyörivän samoissa ympyröissä jonkun pahemman pöpön kanssa tai sen jälkeen,minusta no.tämä toinen tulehdus houkuttelee hiivan esiin.En ole itse hiivasta välittänyt juuri ollenkaan,ei ole ollut suurempaa haittaakaan kylläkään.
Eikös hiiva ole oikeastaan elimistön omaa puollustusta taudinaiheuttajaa vastaan. Mutta itte en antibioottia silloin käyttäisi. Ihan vaan sillä mututuntumalla mitä naisväeltä olen kuullut ;) Antibioottikuuri ja kutina alapäässä ei vaan kuulosta hyvältä yhdistelmältä ;D
Hiiva on peräisin ympäristöstä eli joku altistaa vetimen lehmän päästämään sen vedinkammioon.On mennyt antibiottia hiivallekkin,toisen tulehduksenaiheuttajan takia,samanlailla on hiiva lähtenyt kuin normaalistikkin.Joskus aikanaa tuli poikineista lehmistä tulos home,oli silloin tulehduslabranjohtajan kanssa puhetta tuosta harvinaisesta löydöksestä,hän sanoi suurimmaksi syyksi tähän olkikuivituksen,näyte saastuu tai sitten yksinkertaisesti hometta on päässyt vedinkanavaan.Homeen suurin ongelma tuolloin oli virheellinen tulos utaretulehduksen kannalta,perinteisellä menetelmällä ei maljalla kasvanut muuta kuin hometta.En tiedä onko tämä mahdollista PCR:n kanssa tai pystyykö toinen tulehdus peittämään toisen lehmässä ilman ettei PCR löydä sitä.
Eikös PCR löydä nimenomaan kaikki mahdolliset pöpöt, ongelmana lienee arpoa se oikea taudinaiheuttaja.
-
Lainaan tuon elukkalekurin sanomaa,on noiden prosenttien kanssa parempi"13prosenttia jättää PCR:kin löytämättä tulehduksenaiheuttajista,joko on tulehdus ilman tulehdusta,siis utaretulehdusta tai sitten tulehduksen aiheutajaa ei vaan löydy."
-
Lainaan tuon elukkalekurin sanomaa,on noiden prosenttien kanssa parempi"13prosenttia jättää PCR:kin löytämättä tulehduksenaiheuttajista,joko on tulehdus ilman tulehdusta,siis utaretulehdusta tai sitten tulehduksen aiheutajaa ei vaan löydy."
Tänään oli elukkalääkärin kans juttua tuosta. Meinas jotta jos huitaiset utareen lappioon pesäpallomailalla niin solut nousee, mutta ut-bakteeria ei sieltä löydy. Ja meinas jotta jos ei näytteestä sitä löydy, sitä ei siellä ole. Ja kyse oli piiloutuvasta Aureuksesta, ei kuulemma millään voi jäädä nykytesteillä löytymättä. ::)
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
Aureus on pirullinen, koska lymyää siellä kudoksessa, mikä tekee sen hoitamisen vaikeaksi, koska lääkettäkään siihen ei oikein ole. Meillä eläinlääkäriltä saa niitä isoja tuubeja, mutta tulokset ovat olleet aika mitättömiä. Nyt löysin yksityisen eläinlääkärin ja häneltä saa kefamastiini-tuubeja, ennen käytettiin useinkin. Niillä saa tilannetta rauhotettua, mutta eivät nekään paranna.
Meillä aureus yksinään ei ole eläintä kovin huonoon jamaan vienyt, mutta uberis on melkein ollut pahempi kuin koli.
Meilläkin nyt yksi, minkä näytteestä ei löydy kasvua. Kaksi näytettä otettu, nyt vain lypsänyt, ja vuohi kait siitä tulee loppukaudeksi.
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
Just aureukseenhan voi luottaa.. siis siihen että se ei IKINÄ kuole pois utareesta jonne se on päässyt pesimään.
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
Just aureukseenhan voi luottaa.. siis siihen että se ei IKINÄ kuole pois utareesta jonne se on päässyt pesimään.
Ei se kyllä noinkaan ole. Tiedän lehmän joka on lypsänyt 100 000 kg jälkeen aureus ja muutamia muitakin mittavia suorituksia. Loppu koitti ihan muista syistä kuin aureus.
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
Just aureukseenhan voi luottaa.. siis siihen että se ei IKINÄ kuole pois utareesta jonne se on päässyt pesimään.
Ei se kyllä noinkaan ole. Tiedän lehmän joka on lypsänyt 100 000 kg jälkeen aureus ja muutamia muitakin mittavia suorituksia. Loppu koitti ihan muista syistä kuin aureus.
Siis se pöpö on siellä hamaan tappiin saakka, vaikka ei häiriöitä aiheuttaisikaan. Eli leviää salakavalasti muihin, jos unohtaa oikean lypsyjärjestyksen.
-
Lehmällä nousi solut jo soluttelevaan neljännekseen,tulos ei kasvustoa,umpeen,meni jonkun aikaa lehmästä melkein henki pois,tulos toksiininen aureus neljännes alkoi mätimään ja oli jo silloin umpeuttaessa,koska mikään muu ei ole nostanut noin paljon soluja.Toinen hoidon jälkeen ei kasvustoa,mutta soluja,meni pari viikkoa sama homma kahdessa neljänneksessä.Tämä on ainakin opettanut sen ettei koskaan kannata luottaa aureukseen.
Just aureukseenhan voi luottaa.. siis siihen että se ei IKINÄ kuole pois utareesta jonne se on päässyt pesimään.
Ei se kyllä noinkaan ole. Tiedän lehmän joka on lypsänyt 100 000 kg jälkeen aureus ja muutamia muitakin mittavia suorituksia. Loppu koitti ihan muista syistä kuin aureus.
Siis se pöpö on siellä hamaan tappiin saakka, vaikka ei häiriöitä aiheuttaisikaan. Eli leviää salakavalasti muihin, jos unohtaa oikean lypsyjärjestyksen.
Kyllä jos meidän karjan hoitokortteja katselee jostain 90luvun alun / puolivälin vaiheilta, niin luulis että ei yhtään aureuksesta vapaata elukkaa voi karjassa olla - siis enää nykyään. Silloin niitä oli karja puolillaan, silti osa 8-10 kertaa poikineita. Nykyään poikimakerrat vähenneet ja aureuksetkin olleet monta vuotta pois. Tosin en muista edes että olisin aureuksen takia elukkaa poistanut , dysgalagtien ja uberiksen kylläkin, vaikka ne on mukamas "helppoja" ja helposti hoidettavissa. Jostain syystä mun elukat eivät vaan ole tuota sisäistäneet ;D
-
Hiekkaparressa on vain hiekkaa. Suitia (HY) kokeili Ruduksen säkkitavaralla kylmäpihaton puolella ;D
http://www.omafra.gov.on.ca/english/livestock/dairy/facts/info_sandbed.htm
-
Aureuksesta yleisesti sen verran,voi parantua hoitamalla,aureuksia taitaa olla erilaisia yhtä monta kuin on vastaanottajiakin.Yli 200kantaa on tunnistettu.Aureusta vastustetaan sen takia voimakkaasti,ei ole pelkkä utaretulehdusbakteeri,kelpaa muukin elävä kudos,mukaan lukien ihmiset.
Uberiksesta streptokokeista en tiedä juuri mitään,ei juuri koskaan ole ollut,lähtee kumminkin hoitamalla pois,tänä vuonnakin.