Eli miten toimitte hiehojen kanssa sen ajan esimerkisksi siemennyksestä siihen että niiden tuotanto on lähtenyt käyntiin. Missä vaiheessa siirrätte ne elukoiden sekaan ja miten toteutatte niin että ei synny tarpeetonta häslinkiä navetassa. Kuinka paljon hyysäätte niitä muuten. Itteäni tietenkin kiinnostaa eniten laiduntavat robotilliset pihatot mutta tietenkin robo pihatot ja muidenkin pihatoiden toimintatavoista voi oppia. Parsinavettalaiset älkää vaivautuko jos ei ole pihattoon soveltuvia oppeja.

hmmm.. voiskos tuohon keksiä jonku koneen? sais rengille lisätöitä sen koneen kans 

Meillä on hiehot parsinavetassa ja ainakin tähän asti kaikki on oppineet asemalle tosi nopeasti kun siirtää aamulla lypsyn jälkeen hiehon totuttelemaan elämää lehmien kanssa. Parin lypsykerran jälkeen ei yleensä ole ollut mitään ongelmaa. Ensimäistäkään hiehoa ei ole tarvinnut vetää asemalle lypsylle. Umpiset ja hiehot syövät samaa apetta ja vielä poikimisenkin jälkeen lypsy hoidetaan parsinavetassa ja siirretään toiseen navettaan kun kaikki on kondiksessa. Parhaillaankin yhtä (ei ole ensikko) lypsetään parressa, kun ilmeni poikimisen jälkeen aureus. Odotellaan että hoito auttaisi. Ensimmäistäkään ketoosia/halvausta ei ole ollut aperuokintaan siirtymisen jälkeen. Aluksi vähän pelotti että kuinka tuo eläinten siirtäminen ja ruokintajutut onnistuu, mutta yli odotusten on menny tähän asti. Yksi iso asia tuossa siirtämisen helppoudessa on se että eläin siirretään lypsävien navettaan lypsyaseman poistumisreitin kautta ja jos menee oikein hyvin niin muut lehmät ei edes huomaa hetkeen että on tullut uusi kaveri porukkaan.

Eli miten toimitte hiehojen kanssa sen ajan esimerkisksi siemennyksestä siihen että niiden tuotanto on lähtenyt käyntiin. Missä vaiheessa siirrätte ne elukoiden sekaan ja miten toteutatte niin että ei synny tarpeetonta häslinkiä navetassa. Kuinka paljon hyysäätte niitä muuten. Itteäni tietenkin kiinnostaa eniten laiduntavat robotilliset pihatot mutta tietenkin robo pihatot ja muidenkin pihatoiden toimintatavoista voi oppia. Parsinavettalaiset älkää vaivautuko jos ei ole pihattoon soveltuvia oppeja.

Noin 2viikkoo ennen poikimista lehmien sekaan.Lähes kaikki on uteliaisuuttaan tutustunu ropoon.Koulutusohjelmaa en ole katsonu tarpeelliseksi.
Ja ekat lypsyt niin hellästi kuin pystyy.

Toimivimmat käytännöt asiassa kiinnostaa kyllä täälläkin.

Meillä on 2 robolle 23 paikkainen umpi+hieho-osasto, jonne hiehot otetaan siinä vaiheessa kun mahtuvat, mielellään ovat siellä saman ajan kuin umpparitkin. Oma ape ape 6-20kk hiehoille ja eri ape umppareille, mutta tehdään vain 2-3 pvä välein talvella (paitsi silloin kun 2pvä annos ei millään mahdu visiiriin). Sieltä sitten tunnutukseen 2-3 vk ennen poikimista (9-paikkainen osasto) jossa sama ape jatkuu mutta sen päälle jaetaan käsin 1kg/eläin robotin väkirehua ja robotilta saavat toisen kilon tai vähän päälle  jos siellä suostuvat syömään. Poikimakarsinaan kun aika ja/tai utare alkaa siltä näyttää, siellä on heinää, lypsävien apetta ja sen lypsyappeen päällä mahdollisesti vielä jotain energialiuosta. Jos liuosta ei anneta rehun päälle, se annetaan poikimisen jälkeen parina eri kertana yhteensä 1-2 l. Aika sama käytäntö muuten kuin vanhempienkin kanssa poikimisen jälkeen. Pari päivää vierihoitoa ja sitten lypsyosastoon. Maitohormonia olisi kuulemma hyvä antaa tarvittaessa aika herkästi ettei tule turhaan ongelmia.

Toimivimmat käytännöt asiassa kiinnostaa kyllä täälläkin.

Meillä on 2 robolle 23 paikkainen umpi+hieho-osasto, jonne hiehot otetaan siinä vaiheessa kun mahtuvat, mielellään ovat siellä saman ajan kuin umpparitkin. Oma ape ape 6-20kk hiehoille ja eri ape umppareille, mutta tehdään vain 2-3 pvä välein talvella (paitsi silloin kun 2pvä annos ei millään mahdu visiiriin). Sieltä sitten tunnutukseen 2-3 vk ennen poikimista (9-paikkainen osasto) jossa sama ape jatkuu mutta sen päälle jaetaan käsin 1kg/eläin robotin väkirehua ja robotilta saavat toisen kilon tai vähän päälle  jos siellä suostuvat syömään. Poikimakarsinaan kun aika ja/tai utare alkaa siltä näyttää, siellä on heinää, lypsävien apetta ja sen lypsyappeen päällä mahdollisesti vielä jotain energialiuosta. Jos liuosta ei anneta rehun päälle, se annetaan poikimisen jälkeen parina eri kertana yhteensä 1-2 l. Aika sama käytäntö muuten kuin vanhempienkin kanssa poikimisen jälkeen. Pari päivää vierihoitoa ja sitten lypsyosastoon. Maitohormonia olisi kuulemma hyvä antaa tarvittaessa aika herkästi ettei tule turhaan ongelmia.

Me lopetettiin vierihoito melko alkuvaihees,mukamas vasikat pysy parempina
Poikimakarsinas niin vähä aikaa kuin mahdollista,tulee vähemmän riitoja

Suunnilleen 2kk ennen poikimista lehmien sekaan ihmettelemään, tosin ei sielläkään paljon ihmettelemistä ole kun koko elämäsä syövät ruokintapöydän toisella puolella ja katselevat isompien toimia.

Ensimmäisenä alkaa kiinnostaa ruokintakioski ja vähän sen jälkeen kierretäänkin jo robolla maistelemassa palikoita.

Yleensä 2 ensimmäisen päivän aikana oppivat itse kiertämään sitten.

Suunnilleen 2kk ennen poikimista lehmien sekaan ihmettelemään, tosin ei sielläkään paljon ihmettelemistä ole kun koko elämäsä syövät ruokintapöydän toisella puolella ja katselevat isompien toimia.

Ensimmäisenä alkaa kiinnostaa ruokintakioski ja vähän sen jälkeen kierretäänkin jo robolla maistelemassa palikoita.

Yleensä 2 ensimmäisen päivän aikana oppivat itse kiertämään sitten.

Aperuokinnas ei oikein uskalla noin kauaa olla samalla ruokinnalla.

Meillä on tiineet hiehot lypsäviä vastapäätä pöydän toisella puolella ja niillä samanlainen kioski kuin lehmilläkin.
Parisen viikkoa ennen laskettua poikimista, otetaan yleensä pari hiehoa kerrallaan lehmien puolella olevaan erottelukarsinaan pariksi päiväksi, jossa pääsevät aidan läpi "turvalliseen kontaktiin" lehmien kanssa. Sitten portti auki ja muiden sekaan.  Lypsyasemalle pyritään saamaan heti muiden lehmien kanssa. Joskus on jätetty arempia kokoomatilaan lypsyn jälkeen odottelemaan ja aseman portit auki, jotta uskaltavat tulla läpi.

Poikimaan poikimakarsinaan, josta aseman paluukäytävää lypsylle esim. kerran päivässä (vasikka alla muutaman päivän). Sitten vierotus. Oksitosiinia on varalla, jos ei ala antamaan maitoa. Parin ekan lypsyn jälkeen.

En oikein tiedä että mikä meillä menee vikaan mutta hieman tuntuu että ryssitään tuossa vaiheessa hieman liikaa. Paljon tulee ylimääräistä kahinointia ja usein jää joku alakynteen josta vie aikansa että toipua kunnon lypsäjäksi. Tapana siis on päästä siirtämään useampia (3-6) hiehoa totuttelemaan lehmien sekaan ja sitten ne poikii aikanaan ja rupee lypsämään. Kalusteina on kioskit mutta nekin on hieman hassusti sijoitettu. Olisikohan vaan että nykyiset tilat ei anna mahdollisuutta parempaan eli näillä on elettävä. Hieman vaan harmittaa kun puolikautta menee ihan syömisen opetteluun ja sen jälkeen vasta päästän kunnon tuotokseen. Joidenkin mielestä ei pidä tavoitellakkaan huipputuotosta heti mutta mun hiehot saisi mielellään lypsää kohtalaisesti jo ekallakin kaudella. Lisäksi kun ei löydy  korrelaatiota ekan ja toisen tuotoskauden välillä vaan se ekalla kaudella 10000 lypsävä voi jatkaa samaa tahtia niin kuin se ekalla kaudella 5 tonnia lypsänyt joka toisella saavuttaa myös 10000.

No ootko ajatellut laittaa niitä aiemmin sinne lehmien sekaan?

Kyllä ne yksinkin pärjää, tietenkin on parempi jos saa edes 2 yhtäaikaa sinne totuttelemaan.
Aika nopeaa nuo lehmät oman paikkansa laumasta löytävät.

Meillä on vähän sama ongelma kuitenkin kun on vanha navetta ahtailla käytävillä. Ei edes kannata pitää jokaista parsipaikkaa täytettynä kun muutaman paikan vajauksella tankista lähtee ihan yhtä paljon maitoa ja tappelua ei esiinny niin paljoa.

Vähän sellainen nuukuus iskee kun kaikki paikat rupee olemaan täynnä että ei tule kovin mielellään tuotua sitä hiehoa etuajassa navettaan. Vanha ja usein raihnanen joutuu kuitenkin siirtymään pois hiehon tieltä niin ei tee mieli paljoa yli kuukautta "tyhjää" paikkaa pitää.

Voi olla että tässä navetassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä siihen että jotkut hiehot on hieman alakynnessä. Kaikki voisi korjaantua appeella mutta en ole ajatellut moiseen ryhtyä nyt tässä vaiheessa.
 

Oppivatko vasikkana laumakäyttäytymistä,pihatossa olemista?Nautaa on vaikea opettaa vanhempana uusille tavoille.

Oppivatko vasikkana laumakäyttäytymistä,pihatossa olemista?Nautaa on vaikea opettaa vanhempana uusille tavoille.

kyllä vasikat on koko ikänsä laumassa eli irti ja kavereiden kanssa.
Mulla on tosiaan sellanen käsitys että alistaminen on niin rajua pihatossa että luonnollinen syöminen jää liian vähälle. Tästä suurimpana syynä liian lähekkäin sijoitetut kioskit joita on ehkä liian vähän.

Takakierrossa 2-5 pv ja sitte isoon porukkaan    Umpiappeelta kerralla
lypsävien appeelle, ei ongelmia.