Mitä tää lysti maksaa (noin) eli kalkki / levitys?

Viiskymppii tonni.

Riippuu aika paljon mitä kalkkia ja kuinka kaukaa. Rahti on merkittävä tekijä nääs.

Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.

nii varmaan😂😂

Lainaus käyttäjältä: Räkkyjooseppi - 20.10.13 - klo:10:50

Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.

nii varmaan😂😂

Matti sano et vedätys on hauskaa.

Riippuu vähän kalkista mitä levittää, mutta säännöllinen kalkitus pitäisi olla jokaisen peltohomon todo-listalla.

urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..

urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..

Ei varmasti oo kalkin levitys urakoitsijan puutteesta kiinni, vähemmän levittävät per urakoitsija vaikka tekijöitäkin vähemmän.

Tänään nuppikuorma levälleen ku jäi syksyllä vähän vajaaksi, tarve ois ollut vain reilu kymppitonni mutta nupissakin näkyy olevan nykyään 26.5tn.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 17.05.17 - klo:20:40

urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..

Ei varmasti oo kalkin levitys urakoitsijan puutteesta kiinni, vähemmän levittävät per urakoitsija vaikka tekijöitäkin vähemmän.

Tänään nuppikuorma levälleen ku jäi syksyllä vähän vajaaksi, tarve ois ollut vain reilu kymppitonni mutta nupissakin näkyy olevan nykyään 26.5tn.

Kuski tästä osoitteesta ainakin kysyi,laitetaanko täyteen vai tosi täyteen.

urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..

Eikö se ole sama lopettaa viljelyharrastus kokonaan, jos perusasioista lähtee tinkimään.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 17.05.17 - klo:20:40

urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..

Eikö se ole sama lopettaa viljelyharrastus kokonaan, jos perusasioista lähtee tinkimään.

Oksalla nyt taitaa ne perusasiat olla muutenkin aika hakusessa. Salpietaria peltoon ja ravinteet kaikki punaisella.

Tutkimustieto  itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.

Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.

Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus.  2003

-SS-

Tutkimustieto  itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.

Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.

Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus.  2003

-SS-

No, maataloudessa on näitä myyttejä ja itsestäänselvyyksiksi luultuja asioita, joita hoetaan tautologisesti vuodesta toiseen, vaikka maailma ympärillä ja asiat muuttuvat.

Enemmän pitäisi kyseenalaistaa, mutta kaupallinen, panosten myyntiin tarkoitettu neuvonta jyrää kaiken alleen

Tutkimustieto  itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.

Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.

Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus.  2003

-SS-

mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu

Jos ajatellaan, että omalla lyhyellä vuokrasopimuksen aikaisella viljelyllä voidaan ottaa vielä maasta ravinteita ja samalla happamoittaa maata, jonka sitten joku muu kalkitsee ja palauttaa taas kasvukuntoon? Onko muiden kuin viljelyn (lannoitus ja kasvu) vaikutus pH:n laskuun enää merkittävää, hapan sade taitaa olla jo menneen talven lumia?

Jos oletetaan, että korkealla pH-tasolla saadaan ravinteet paremmin käyttöön ja maan rakenne pysymään hyvänä.... niin eikö ole sama asia pidetäänkö pH tasolla 6 tai 7? Sama määrä kalkkia tarvitaan kuitenkin. Vähän sama kuin luistava remmi, energiaa menee kumin lämmittämiseen eikä voimaa riitä varsinaiseen työhön... tai eräs muodikas viljelymenetelmä jossa tuki on 160€/ha

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.05.17 - klo:23:14

Tutkimustieto  itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.

Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.

Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus.  2003

-SS-

mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu

Jos ajatellaan, että omalla lyhyellä vuokrasopimuksen aikaisella viljelyllä voidaan ottaa vielä maasta ravinteita ja samalla happamoittaa maata, jonka sitten joku muu kalkitsee ja palauttaa taas kasvukuntoon? Onko muiden kuin viljelyn (lannoitus ja kasvu) vaikutus pH:n laskuun enää merkittävää, hapan sade taitaa olla jo menneen talven lumia?

Jos oletetaan, että korkealla pH-tasolla saadaan ravinteet paremmin käyttöön ja maan rakenne pysymään hyvänä.... niin eikö ole sama asia pidetäänkö pH tasolla 6 tai 7? Sama määrä kalkkia tarvitaan kuitenkin. Vähän sama kuin luistava remmi, energiaa menee kumin lämmittämiseen eikä voimaa riitä varsinaiseen työhön... tai eräs muodikas viljelymenetelmä jossa tuki on 160€/ha

Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?

Lainaus käyttäjältä: alpo10 - 19.05.17 - klo:00:21

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.05.17 - klo:23:14

Tutkimustieto  itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.

mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu

Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?

mun mielestä yhtälöstä tekee pähkähullun juuri se, että kyseessä on vuokrapelto. Onko sitä joku pakko vuokrata lyhyellä sopimuksella, jos kannattavuus on niin huono, ettei kärsi edes kalkita. Jos vielä tämän tiedostaa ja silti jatkaa.... omien kanssa on joskus väkisinkin koitettava.