Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: Tuumaaja - 19.10.13 - klo:10:25
-
Tuos kalkkia levitelles tuli mieleen että paljonkos olis syytä jättää suojaetäisyyttä jokeen ettei vaan kalliit kalkit huuhtoudu jokeen.
Maataloudesta kun tuntuu tulevan ainoastaan noita haitallisia päästöjä ;D
-
Tuos kalkkia levitelles tuli mieleen että paljonkos olis syytä jättää suojaetäisyyttä jokeen ettei vaan kalliit kalkit huuhtoudu jokeen.
Maataloudesta kun tuntuu tulevan ainoastaan noita haitallisia päästöjä ;D
Taitaa Jokimaas olla ihan sama millaiset suojakaistat jättää,tulva vie kumminkin :'(
-
aiva niinku pikitien varres ne samat paalit orottaa mihinkä suuntahan keväällä lähtis, piru kunei rummusta mahtunu ;D
-
Kyllä maataloutta osatahan vihata jopa omien keskuudessa, silti ruokaa pitää pöydäs olla silloin kun on nälkä. Kalkkia maahan vaan joka vuosi, niin pellot pysyy kunnossa ja tuottaa.
-
km oli plajon tietoa kalkituskesta monta sivua ja tarina ursus mihestä joka samala ursuksella 40 vuota levitäny hieno tarina
-
okilo se sittenki 40 tuhatta tuntia ja 30 vuota pitä takristaa lehdestö
-
aiva niinku pikitien varres ne samat paalit orottaa mihinkä suuntahan keväällä lähtis, piru kunei rummusta mahtunu ;D
Kyllä ne varmaan enskeväänä jo mahtuu kun oli näköjään ruopannu rommunsuuta ja vieny paalit vähän kauemmas että saa kovemman vauhdin ;D ;D
-
;D
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
Ei kalliille vuokrapelloille ole kalkkia vara levittää ei ainakaan sitä 30T kertapläjäystä jota huonoimmille maille km:ssä suositeltiin :-X
-
Eipä tarvii kalkkia,ainoastaan raivioiden viljelyyn otto vaiheessa.Naudanliete pitää peehoot kohillaan ;).
-
Eipä tarvii kalkkia,ainoastaan raivioiden viljelyyn otto vaiheessa.Naudanliete pitää peehoot kohillaan ;).
Meilläkin naudanlietettä levitetään eikä käytetä lannotteita, mutta silti pellot tarvii ylläpitokalkitusta.
-
kananlanta on hyvää ylläpitoon. kalkkia on rehussa n. 10% ja kaikki ei mene kuoreen vaan tiput kakkii läpi. kalkitustarve melko olematon.
-
Eipä tarvii kalkkia,ainoastaan raivioiden viljelyyn otto vaiheessa.Naudanliete pitää peehoot kohillaan ;).
En ymmärrä ,mistä vaihtuva kalkki tulee ?????
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
Ei kalliille vuokrapelloille ole kalkkia vara levittää ei ainakaan sitä 30T kertapläjäystä jota huonoimmille maille km:ssä suositeltiin :-X
Kyllä niitä vain vuokrapeltojaki joutuu kalkita jos muutakin satoo aikoo saada ku heinää.
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
Ei kalliille vuokrapelloille ole kalkkia vara levittää ei ainakaan sitä 30T kertapläjäystä jota huonoimmille maille km:ssä suositeltiin :-X
Kyllä niitä vain vuokrapeltojaki joutuu kalkita jos muutakin satoo aikoo saada ku heinää.
siitä vaa kalkkia...ikinä ei oo kalkittu eläimen tuotoksia saanut viimeksi 60
vuotta sitten.ph pyörii 6en tuntumassa.sato 4jän paikkeil 80 typpitasolla.
Ei uskalla laittaa kalkkia mihkä mahtais sato pompata :D
-
Mites monta tonnia tollanen savimaa nyt sit vaatii jos peehoon nostaa 5,5 vaikka 6
-
Tonnin tuuppaat calciprilliä.ja edulliseen hintaan 217€
::)
-
Taidan ottaa lietealtaaseen nestekalkkia.Menis pari kärvästä samalla iskulla :D
-
Kuka(ketä) :) osaa sanoo ku pellon kulmaa kipataa läjä valkosta
ni mitä mahtaa läjä sisältää..?? Mie oon sen verran varovainen
noitten valkosten jauhojen suhtee, notta valkosesta kivestä
enkä ruoka soodasta rupea hulluja maksamaan ;D
-
Mites monta tonnia tollanen savimaa nyt sit vaatii jos peehoon nostaa 5,5 vaikka 6
Laita ny alkuun vaikka 6 tonnia, mieluummin 12 tonnia hehtaarille... Semmonen ylläpitokalkitus on ollu meilläpäin 6 tonnia joka viides vuosi, ja jos jotain uutta peltoo tulee, niin heti 12 tonnii ja parin vuoden jälkeen 6 tonnii ja taas pari vuotta ja sama.......Yli seittämän ph kuuluu olla, mieluummin seittämän ja puoli!! 8) :o
Nestekalkkia on harkittu lietealtaaseen pudottaa, heti kun lakkaa naapurit saamasta lietettä, se on järkevää......
-
Ei todellakaan kannata laittaa maahan kerralla isoa määrää kalkkia. Viisainta on laittaa noin 5 tonnia hehtaarille kerrallaan, ei enempää. Mainittu 12 t/ha tekee sellaisen "shokkivaikutuksen" peltoon, ettei se toivukaan siitä oikein millään. Enempi ei ole parempi.
Kaveri jutteli opiskeluaikoinennsa tehneensä kokeen sitä, miten liero viihtyy maassa, joka käsiteltiin vahvalla kalkkivedellä. Tulos: lierot hävisivät kalkkivesitetyltä lohkolta sellaiseen kohtaan, joka ei ollut saanut k.o käsittelyä. Liian voimakas kertakalkitus on siis madollekin myrkkyä.
Kalkinlevittäjät kyllä tykkäävät, jos niille antaa ohjeeksi levittää yli 10 t/ha, mutta järki päähän, kolleegat!
-
Tämäkin on maalajikohtaista. Savelle varmaan tuo 5 tn on sopiva kerta-annos, mutamaalle 9 ja seuraavan kyntokerran jälkeen toiset 9 niin vaikutus alkaa olla suht sama...
-
Ei todellakaan kannata laittaa maahan kerralla isoa määrää kalkkia. Viisainta on laittaa noin 5 tonnia hehtaarille kerrallaan, ei enempää. Mainittu 12 t/ha tekee sellaisen "shokkivaikutuksen" peltoon, ettei se toivukaan siitä oikein millään. Enempi ei ole parempi.
Kaveri jutteli opiskeluaikoinennsa tehneensä kokeen sitä, miten liero viihtyy maassa, joka käsiteltiin vahvalla kalkkivedellä. Tulos: lierot hävisivät kalkkivesitetyltä lohkolta sellaiseen kohtaan, joka ei ollut saanut k.o käsittelyä. Liian voimakas kertakalkitus on siis madollekin myrkkyä.
Kalkinlevittäjät kyllä tykkäävät, jos niille antaa ohjeeksi levittää yli 10 t/ha, mutta järki päähän, kolleegat!
Ei se mitään shokkivaikutusta tee. Jos nopea liukoista tai nestemäistä laittaa liikaa, niin varsinkin mangaani on vähän heikoilla saatavilla. Jos nuurdkalkin rojua ajaa peltoon, niin ei ole ylikalkituksen vaaraa.
Sokerijuurikaasta ei saa kunnon satoa, jos pH:t ovat alhaiset. l. alle 7
-
Ei todellakaan kannata laittaa maahan kerralla isoa määrää kalkkia. Viisainta on laittaa noin 5 tonnia hehtaarille kerrallaan, ei enempää. Mainittu 12 t/ha tekee sellaisen "shokkivaikutuksen" peltoon, ettei se toivukaan siitä oikein millään. Enempi ei ole parempi.
Kaveri jutteli opiskeluaikoinennsa tehneensä kokeen sitä, miten liero viihtyy maassa, joka käsiteltiin vahvalla kalkkivedellä. Tulos: lierot hävisivät kalkkivesitetyltä lohkolta sellaiseen kohtaan, joka ei ollut saanut k.o käsittelyä. Liian voimakas kertakalkitus on siis madollekin myrkkyä.
Kalkinlevittäjät kyllä tykkäävät, jos niille antaa ohjeeksi levittää yli 10 t/ha, mutta järki päähän, kolleegat!
Ei se mitään shokkivaikutusta tee. Jos nopea liukoista tai nestemäistä laittaa liikaa, niin varsinkin mangaani on vähän heikoilla saatavilla. Jos nuurdkalkin rojua ajaa peltoon, niin ei ole ylikalkituksen vaaraa.
Sokerijuurikaasta ei saa kunnon satoa, jos pH:t ovat alhaiset. l. alle 7
Niin, kalkituksella ph:ta kannattaa vain nostaa yhden viljavuusluokan kerrallaan eli 0,4 ph-yksikköä.
Sivun alalaidassa maksimimäärät
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus-ja-maanparannus/kalkitussuunnitelma
-
Ei todellakaan kannata laittaa maahan kerralla isoa määrää kalkkia. Viisainta on laittaa noin 5 tonnia hehtaarille kerrallaan, ei enempää. Mainittu 12 t/ha tekee sellaisen "shokkivaikutuksen" peltoon, ettei se toivukaan siitä oikein millään. Enempi ei ole parempi.
Kaveri jutteli opiskeluaikoinennsa tehneensä kokeen sitä, miten liero viihtyy maassa, joka käsiteltiin vahvalla kalkkivedellä. Tulos: lierot hävisivät kalkkivesitetyltä lohkolta sellaiseen kohtaan, joka ei ollut saanut k.o käsittelyä. Liian voimakas kertakalkitus on siis madollekin myrkkyä.
Kalkinlevittäjät kyllä tykkäävät, jos niille antaa ohjeeksi levittää yli 10 t/ha, mutta järki päähän, kolleegat!
Ei se mitään shokkivaikutusta tee. Jos nopea liukoista tai nestemäistä laittaa liikaa, niin varsinkin mangaani on vähän heikoilla saatavilla. Jos nuurdkalkin rojua ajaa peltoon, niin ei ole ylikalkituksen vaaraa.
Sokerijuurikaasta ei saa kunnon satoa, jos pH:t ovat alhaiset. l. alle 7
Niin, kalkituksella ph:ta kannattaa vain nostaa yhden viljavuusluokan kerrallaan eli 0,4 ph-yksikköä.
Sivun alalaidassa maksimimäärät
http://www.farmit.net/kasvinviljely/kalkitus-ja-maanparannus/kalkitussuunnitelma
No sitten sitä saa nostaa ikuisuuden. Se on onnetonta, kun viljelijöillä on omat raamattunsa, johon uskotaan kuin jumalaan.
-
Eikun kokemus kertoo kuinka asia on. Kysy vaikka ystävältäni SKN:ltä. Hän kertoi kerran eräässä ketjussa, miten oli käynyt, kun hän oli kalkinnut kertalevityksellä liikaa.
Lukuisia muitakin esimerkkejä on runsaasti.
Ei paranisi päästää ainuttakaan lohkoa siihen kuntoon, että PH:n palauttaminen vaatii niin paljoa kalkkia, että levitys täytyy jaottaa moniksi vuosiksi. Joka viides vuosi 5000 on sopiva ylläpitämään ph:ta, niinkuin yleisesti. Kaikki enemmän levitetty nostaa sitä.
-
Ei savimaassa ainakaan minkäänlaista vaikutusta näe ph:n rajulla kertanostolla. Jos kalkin muokkaa maahan, kuten nyt yleensä tehdään, niin en jaksa uskoa mihinkään shokkivaikutukseen. Liika kalkki kurittaa ennemminkin kukkaroa kuin tulevaa satoa. En osaa sanoa vaikuttaako eri lailla kun levitetään sängelle, ja suorakylvetään päälle.
-
Rahapussissa se tekee shokkivaikutuksen. Nopeavaikutteisella voi noita ravinneropleemia tulla, mutta ei muuta. Puristekalkkikasan kohdalla saattaa kalkkia olla suhteessa 50-100 tn hehtaarille. Mangaani huutaa leipää, mutta ei juuri muuta.
Kalkki täytyis saada sekoitettua maakerroksiin. Siksi sitä ei kannata murjoo siihen yhteen kohtaan.
-
Mangaanin puutoshan siinä tulee vastaan ja jos sitä ei osaa korjata niin satotason nousu jää haaveeksi.
-
Mangaanin puutoshan siinä tulee vastaan ja jos sitä ei osaa korjata niin satotason nousu jää haaveeksi.
Boorikin pistää vähän hanttiin. Magnesiumin tärkeys korostuu kaliumin ja natriumin liikkuvuuden kannalta. Eli töitähän se saattaa vaatia, kun sitä ropleemaa ratkaisee.
-
Puristekalkkikasan kohdalla saattaa kalkkia olla suhteessa 50-100 tn hehtaarille. Mangaani huutaa leipää, mutta ei juuri muuta.
Noi vanhat kalkkikasan pohjat erottaa monessa paikkaa hienosti kasvustosta, muuta peltoa heikompana.
Pahimmillaan ei kasva kuin kituliasta kortta eikä lainkaan siemeniä. Ei ainakaan järjellisillä panostuksilla.
-
Kevyellä maalla kalkkikasan poja näkyy mangaanin puutteena, savimaalla ei sellaisia huomaa. Liejusavelle pitää ajaa 10 t kalkkia 5 vuoden välein että pysyy Ph yli 7.
-
50t tul levitettty puristekalkki 2 ha savikynnöksel kevääste äestys ja jyrsint kyl lykkäs jurttiii komiasti
-
Raiviolle levitin jotain 10tonnin luokkaa muille 5-2tonnia.
Kerrankin hyvät sänkilevitys kelit :)
-
Puristekalkkikasan kohdalla saattaa kalkkia olla suhteessa 50-100 tn hehtaarille. Mangaani huutaa leipää, mutta ei juuri muuta.
Noi vanhat kalkkikasan pohjat erottaa monessa paikkaa hienosti kasvustosta, muuta peltoa heikompana.
Pahimmillaan ei kasva kuin kituliasta kortta eikä lainkaan siemeniä. Ei ainakaan järjellisillä panostuksilla.
Noista kalkituksen sivuoireista täytyykin huolehtia. Boorin ja mangaanin saa maahan onneksi monella konstilla ajokertoja lisäämättä. Puristekalkki on sen verran rajua rojua, että lähtee tukkakin päästä.
-
Onko kukaan kokeillut noita calciprill -tuotteita?
Olisi yksi vuokralohko suota 1ha, missä ei kasva oikein mitään, ph. 4.5 ja johtoluku päälle 17.
Ei ole taloudellisesti järkeä kalkittaa 2 kesän takia "oikealla kalkilla", kun vuokrasoppari loppuu silloin.
Nurmella on tuo lohko...
-
Onko kukaan kokeillut noita calciprill -tuotteita?
Olisi yksi vuokralohko suota 1ha, missä ei kasva oikein mitään, ph. 4.5 ja johtoluku päälle 17.
Ei ole taloudellisesti järkeä kalkittaa 2 kesän takia "oikealla kalkilla", kun vuokrasoppari loppuu silloin.
Nurmella on tuo lohko...
LHP.. ;)
-
Onko kukaan kokeillut noita calciprill -tuotteita?
Olisi yksi vuokralohko suota 1ha, missä ei kasva oikein mitään, ph. 4.5 ja johtoluku päälle 17.
Ei ole taloudellisesti järkeä kalkittaa 2 kesän takia "oikealla kalkilla", kun vuokrasoppari loppuu silloin.
Nurmella on tuo lohko...
LHP.. ;)
Jäi tekemättä sitoumus kun oli moni asia epävarmaa :(
-
Tuo taitaa olla ihan hyvää tavaraa. Kylvöriviin olisi hyvä saada kohdistettua. Vaatii lisäpömpeleitä kylvökoneeseen.
Lyöt sen pellon monimuotoisuus systeemiks. Eli riistapelto tai maisema. Riistapellon kylvät ei suorakylvöllä. Eli kylvökoneen ja rakkorin väliin joku kettingin pätkä, joka "muokkaa" pellon. Näin saat omantunnon rauhan. Tai sitten vetelet pelkkää kettinkiä pellolla pari kertaa ympäri. Ei ole suorakylvöä.
-
Onko kukaan kokeillut noita calciprill -tuotteita?
Olisi yksi vuokralohko suota 1ha, missä ei kasva oikein mitään, ph. 4.5 ja johtoluku päälle 17.
Ei ole taloudellisesti järkeä kalkittaa 2 kesän takia "oikealla kalkilla", kun vuokrasoppari loppuu silloin.
Nurmella on tuo lohko...
LHP.. ;)
Jäi tekemättä sitoumus kun oli moni asia epävarmaa :(
Eikö tuo mene säilörehu alana ja jos heinää ei itse tarvitse sehän on vaan plussaa jos kasvaa huonosti. Eli hömppä heinää vaan niin ne muutkin tekee.
-
Kyllähän tuota tulee kalkittua kun kaikki maat turvepohjaisia. Uusille aloille se 10tn joka toinen vuos ja vanhemmille 4 vuoden välein 5-8tn miten nyt sattuu kuormat passaa. Eli joka kynnössä menee kalkkia, mutta kyllä kasvaa Apilanurmet komeesti. Joku vuos vielä niin saapi vähentää kalkkia, mutta hiveniä tarvis.
-
Kannattasko kalkita vuokrapeltoja, vuokrasopimusta 2 kasvukautta jälellä.. Vaikuttaako se ees heti seuraavana kesänä vielä? PH 5,6-6 ja rypsi ja ohra tai vehnä olis ens kesänä kasvit. Kaura kun ei tule joka lohkolla kysymykseen hukkakauran takia.
-
Ensinnäkin, erittäin hienojakoisella nopeavaikutteisella kalkilla saa nopeasti pHoota korjattua. Sitten muutama täydentävä jutska.
Onko tietoa vuokrasopimuksen mahdollisesta jatkosta? Nuo ph luvut ovat sen verran matalat, että saattais olla järkevää jakaa kalkin levitystä parille vuodelle. Varsinkin jos et harrasta suorakylvöä.
Sitten se hukkakaurakaveri. Kyllähän sieltä pellosta hyvä jotain olis saada, kun hukan torjunta viljoista ei oo ilmaista.
Eli, jos pinta-ala ei ole suhteessa suuri muihin peltoihin ja jos vuokran jatkumisesta ei ole varmuutta, niin laittaisin riistapelloksi tai muuksi monimuotoisuuspelloksi. Tai viherlannoitusnurmeksi.
Ts. viljelytoimet mahdollisimman vähäiseksi, ja hukan torjunta onnistuu niitolla.
Kalkitus joka tapauksessa on sijoitus tulevaisuustta silmällä pitäen.
-
Ensinnäkin, erittäin hienojakoisella nopeavaikutteisella kalkilla saa nopeasti pHoota korjattua. Sitten muutama täydentävä jutska.
Onko tietoa vuokrasopimuksen mahdollisesta jatkosta? Nuo ph luvut ovat sen verran matalat, että saattais olla järkevää jakaa kalkin levitystä parille vuodelle. Varsinkin jos et harrasta suorakylvöä.
Sitten se hukkakaurakaveri. Kyllähän sieltä pellosta hyvä jotain olis saada, kun hukan torjunta viljoista ei oo ilmaista.
Eli, jos pinta-ala ei ole suhteessa suuri muihin peltoihin ja jos vuokran jatkumisesta ei ole varmuutta, niin laittaisin riistapelloksi tai muuksi monimuotoisuuspelloksi. Tai viherlannoitusnurmeksi.
Ts. viljelytoimet mahdollisimman vähäiseksi, ja hukan torjunta onnistuu niitolla.
Kalkitus joka tapauksessa on sijoitus tulevaisuustta silmällä pitäen.
Onkos tuo vajaa 6 ph nyt kovin matala, kun suositus rypsille ja ohralle on 6,4?
Mutta sehän se on, kun ei oo vuokran jatkosta varmuutta. Muutenhan kannattas varmaan kalakita. Pellot isoimpia lohkoja, pienempiä ja heikompia on lhp:llä, viherlannotusnurmella ja kauralla. Jos rekkakuorman levittäs noille lohkoille, niin tulis kalakkia joku 4t/ha...
-
Ensinnäkin, erittäin hienojakoisella nopeavaikutteisella kalkilla saa nopeasti pHoota korjattua. Sitten muutama täydentävä jutska.
Onko tietoa vuokrasopimuksen mahdollisesta jatkosta? Nuo ph luvut ovat sen verran matalat, että saattais olla järkevää jakaa kalkin levitystä parille vuodelle. Varsinkin jos et harrasta suorakylvöä.
Sitten se hukkakaurakaveri. Kyllähän sieltä pellosta hyvä jotain olis saada, kun hukan torjunta viljoista ei oo ilmaista.
Eli, jos pinta-ala ei ole suhteessa suuri muihin peltoihin ja jos vuokran jatkumisesta ei ole varmuutta, niin laittaisin riistapelloksi tai muuksi monimuotoisuuspelloksi. Tai viherlannoitusnurmeksi.
Ts. viljelytoimet mahdollisimman vähäiseksi, ja hukan torjunta onnistuu niitolla.
Kalkitus joka tapauksessa on sijoitus tulevaisuustta silmällä pitäen.
Onkos tuo vajaa 6 ph nyt kovin matala, kun suositus rypsille ja ohralle on 6,4?
Riippuu vähän ohra lajikkeestakin mitä tarkoitus viljellä. Pääsääntöisesti nykyiset 2-tahoiset tosi paljon krantumpia kuin suurin osa monitahoisista.
Mulla on lohko missä oli edellisen viljelijän aikana päässyt PH putoamaan vähän turhan alas, syksyisissä näytteissä keskiarvo 5,3. :-X
Viime kesänä se lykkäs kummin reilu 5tn/ha 70 hehtopainoista monitahoista ohraa.
Toki kasvuolosuhteetkin oli ko. lohkolla vähintäänkin erinomaiset.
Nyt siihen kyllä lykättiinkin syksyllä sitten eka satsi kalkkia.
-
Maalajilla on merkityksensä pH:ssa. Jäykemmät maat sais olla reilummin kalkittuja, kuin vaikka eloperäiset. Tota juurikashommaa kun on tullu harrastettua, niin alle 7:n pH on matala. Mielummin tuo 7,5. ;D Heh, tuppaa tuo viljakin aika reippaasti kasvamaan, kun vaan mangaanista pitää huolen.
Sikäli ikävä tilanne tuo vuokrahomma, kun ei oikein pysty panostamaan. Aina ensimmäisenä vuonna tuo kalkitus olis hyvä tehä, niin siitä on hyötyä. Pitäis vaan olla pidemmät vuokrasopimukset, mutta sano se vuokraisännälle. :-\
-
nu juu jurtti tykkää ....ainaki 7 muutenki mukava kassshvi mutta rasiisti
-
miten muuten kalkin hintakehitys heilahtanu näillä pakkasilla ja kuin on tavara liikkunu? ei kukaan täälläpäin tarjonnu ko. tuotetta vähään aikaan, taitais olla jo keliä laskea värkkejä pelloillekin, mutta tiiä sitten kannataisko sijoittaa...
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Savimaalla kalkkia joutuu laittamaan suhteessa enemmän. Mitä on nyky pH? Mitä siinä viljelet? Muokausmenetelmät? Monokulttuuri? Missä et ole huomannu mitään tehoa? Ja mitä kalkkia oot laittanu ja kuinka paljon?
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Savimaalla kalkkia joutuu laittamaan suhteessa enemmän. Mitä on nyky pH? Mitä siinä viljelet? Muokausmenetelmät? Monokulttuuri? Missä et ole huomannu mitään tehoa? Ja mitä kalkkia oot laittanu ja kuinka paljon?
Ohraa ja vehnää rypsia,huomannut kun yksi lohko tuli puoliks kalkittua.Ei huomaa rajaa,kasan paikka kasvaa huonoite ja 7 tonnia hehtaarille tuli norkal oliko vampula.
-
No mikä se nyky pH luku sitten on. Ja sitten nuo ravinnetaseet. Karkeasti, kalkitus vapauttaa fosforia kasvien käyttöön. Tärkeistä hivenaineista mangaanin liukoisuus heikkenee pH noustessa.
Eli tää on se ikävin asia, minkä joutuu korjaamaan joko mangaanipitoisella lannoitteella tai lehtilannoituksella. Itse suosittelen viimeisintä. Se kasan kohta just saattaa olla mangaanin puutosta.
Itse käytän juurikashommissa kumpaakin menetelmää. Sijoituslannoitus on kuitenkin parempi konsti, kuin hajalevitys.
Itse maaperä tykkää kalkituksesta. Eritoten lierot sun muut mönkijät. Kalsium ja magnesiumtasapainoa voidaan ohjailla kalkituksella. Ja tietenkin em. lannoitusta.
Savimaa tuppaa tiivistymään kun siellä ajellaan. Yks pelto piti jankkuroida, kun ei sitä läpäissy enää mikään. Kalkitus ja ravinteet olivat kohallaan, mutta siinä petonissa mikään kasvannu. Jankkurointi yhdistettynä viherlannoitusnurmeen palautti pellon kasvukunnon. Ei nimittäin se nurmikaan kasvannu ilman mylläämistä.
Eli vaihtoehtoja huonolle kasvulle on monia. Ne vaan pitää korjata.
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Parasiten kuivaa kalsiittia. Mää oon panetellu 6000-8000kg/ha joka toinen vuosi niin kauan ku ph on siellä +7.
+250 on jo liikaa......................
Eikä yaran hivenravinneseokset pahasta ole.....
-
huonoilla kasvukunnoilla onko niillä enää väliä kun ip- tuotanto alkaa olla tosiasia? ite luullu aina että hyvällä pellonkunnolla on jotain väliä mutt nyt kun yks lohko toooosi surkia niin paras tuotto ja tarkastajat kiittää! hitto, miä en tiiä enää! mikään ei kiinnosta nykyään!
-
Taitaa olla viisainta viljellä happamuutta kestäviä lajikkeita, tosin kalsiumi jollain lohkolla on myös aika matalalla. Rekkakuorma levitettynä olis 1800€..
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Syötät vimeisestä viljavuustutkimuksestasi teidot tähän taulukkoon
http://www.maanparannus.com/
ja tiedät , mitä kalkkia laitat peltoosi.
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Parasiten kuivaa kalsiittia. Mää oon panetellu 6000-8000kg/ha joka toinen vuosi niin kauan ku ph on siellä +7.
Asia ei ole niin yksinkertainen. Maaperänäytteisiin perustuen olen itse laittanut savimaille magnesiumpitoisempaa kalkkia ja kalsiittia on ajettu turvemaille.
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Syötät vimeisestä viljavuustutkimuksestasi teidot tähän taulukkoon
http://www.maanparannus.com/
ja tiedät , mitä kalkkia laitat peltoosi.
Ja tiedät mitä NORDKALKKIA laitat peltoosi. ;D
-
No mikä se nyky pH luku sitten on. Ja sitten nuo ravinnetaseet. Karkeasti, kalkitus vapauttaa fosforia kasvien käyttöön. Tärkeistä hivenaineista mangaanin liukoisuus heikkenee pH noustessa.
Eli tää on se ikävin asia, minkä joutuu korjaamaan joko mangaanipitoisella lannoitteella tai lehtilannoituksella. Itse suosittelen viimeisintä. Se kasan kohta just saattaa olla mangaanin puutosta.
Tämä se taitaa edelleenkin monelta unohtua, kalkitaan kovasti ja sitten ihmetellään kun ei kasva yhtään paremmin, jopa huonommin. Kaurakin sellaista ruskettuvaa minikauraa... Mangaani ei montaa euroa purkista maksa, ja sen ehdoilla tehdään eka ruiskutus, jopa ennen rikkaruiskutuksia. Aine ei maksa "mitään", työn vaiva ja aika. Tonni kaks tulee noilla ruiskutuksilla lisää hehtaarilta että heilahtaa, mikäli puutos paha.
Gramitrelia litra purkista, tulee ne muutkin hivenet kuntoon.
Itse en yritäkään hieta ja multamailla phta liian korkealle, enemmän ongelmia kuin hyötyä. Tullut todettua, kun joillakin lohkoilla noussut arveluttavan korkea/korkea luokkaan, hyvä riittää :)
-
Yaran pojat kyllä myyvät kaikenlaisia hiveniä ja vitaproita. Mut ovat ne osoittautuneet ihan hyviksikin. Mantracki varsinkin.
-
No mikä se nyky pH luku sitten on. Ja sitten nuo ravinnetaseet. Karkeasti, kalkitus vapauttaa fosforia kasvien käyttöön. Tärkeistä hivenaineista mangaanin liukoisuus heikkenee pH noustessa.
Eli tää on se ikävin asia, minkä joutuu korjaamaan joko mangaanipitoisella lannoitteella tai lehtilannoituksella. Itse suosittelen viimeisintä. Se kasan kohta just saattaa olla mangaanin puutosta.
Tämä se taitaa edelleenkin monelta unohtua, kalkitaan kovasti ja sitten ihmetellään kun ei kasva yhtään paremmin, jopa huonommin. Kaurakin sellaista ruskettuvaa minikauraa... Mangaani ei montaa euroa purkista maksa, ja sen ehdoilla tehdään eka ruiskutus, jopa ennen rikkaruiskutuksia. Aine ei maksa "mitään", työn vaiva ja aika. Tonni kaks tulee noilla ruiskutuksilla lisää hehtaarilta että heilahtaa, mikäli puutos paha.
Gramitrelia litra purkista, tulee ne muutkin hivenet kuntoon.
Itse en yritäkään hieta ja multamailla phta liian korkealle, enemmän ongelmia kuin hyötyä. Tullut todettua, kun joillakin lohkoilla noussut arveluttavan korkea/korkea luokkaan, hyvä riittää :)
Riippuu mitä viljelee. Aina ei arveluttavan korkeakaan riitä. Pitää olla homo korkea. ;D
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Syötät vimeisestä viljavuustutkimuksestasi teidot tähän taulukkoon
http://www.maanparannus.com/
ja tiedät , mitä kalkkia laitat peltoosi.
Ja tiedät mitä NORDKALKKIA laitat peltoosi. ;D
No tääoli vaan yksi laskuri, ja esimerkki.
Se mitä tarkoitin on, että kannattaa ottaa selville laittaako maahan kalsiittia vai ei eli magnesium/kalsiumtasapaino pitää olla selvillä kalkkia tilatessa.
Ja tänne Varsinais-Suomeen sopii ajomatkojen puolesta nuo Nordkalkin tuotteet, Vampulasta tai paraisilta.
Vai sinunko mielestä tänne pitäisi ostaa kalkkia vaikkapa Raahesta?
-
Sama mistä sen hommaa. Biotiitinkin joutuu Siilinjärveltä rahtaamaan.
Nytkin tulee kalkki Ranskasta.
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Parasiten kuivaa kalsiittia. Mää oon panetellu 6000-8000kg/ha joka toinen vuosi niin kauan ku ph on siellä +7.
Asia ei ole niin yksinkertainen. Maaperänäytteisiin perustuen olen itse laittanut savimaille magnesiumpitoisempaa kalkkia ja kalsiittia on ajettu turvemaille.
SUlla ei ole siis aitoa savimaata. TäälläpäinTM on magneesiumia yllin kyllin maaperässä.
-
Magnesium tuli itselläkin vastaan muutamilla lohkoilla vaikka ei ole savikoista kyse. Pitänee katella jotain toista ainetta, turha ruveta magnesiumin kanssa leikkimään.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
kalsiittia?
-
mitä maksaa kalkki ranskasta? ja mitä se on?
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
kalsiittia?
Eikäkö sitä kuonaa.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
No soita huomenna ja kysy paikallisesta myymälästä :o
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
No soita huomenna ja kysy paikallisesta myymälästä :o
En todellakaan. Ihan paskaa tavaraa. Mulla on sellanen kutina tuolla berberissä et sitä ei saa enää, mistään.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
No soita huomenna ja kysy paikallisesta myymälästä :o
En todellakaan. Ihan paskaa tavaraa. Mulla on sellanen kutina tuolla berberissä et sitä ei saa enää, mistään.
Ois varmaan kantsinu laittaa vaiks sitä magnesiumia persiiseen ennen ku alkaa miesten 5-minuutin takaa-ajokisaan ;D Kutinaan ei sitte auta enää muuta ku gynegologi tai bebanthen!
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
No soita huomenna ja kysy paikallisesta myymälästä :o
En todellakaan. Ihan paskaa tavaraa. Mulla on sellanen kutina tuolla berberissä et sitä ei saa enää, mistään.
Ois varmaan kantsinu laittaa vaiks sitä magnesiumia persiiseen ennen ku alkaa miesten 5-minuutin takaa-ajokisaan ;D Kutinaan ei sitte auta enää muuta ku gynegologi tai bebanthen!
Auttaa auttaa, antibiootti. 8)
-
Savimaalla ole kyllä huomannut mitää tehoa kalkitusella,mitä kalkkia sinne oikein pitäis laittaa ja paljonko?
Parasiten kuivaa kalsiittia. Mää oon panetellu 6000-8000kg/ha joka toinen vuosi niin kauan ku ph on siellä +7.
Asia ei ole niin yksinkertainen. Maaperänäytteisiin perustuen olen itse laittanut savimaille magnesiumpitoisempaa kalkkia ja kalsiittia on ajettu turvemaille.
SUlla ei ole siis aitoa savimaata. TäälläpäinTM on magneesiumia yllin kyllin maaperässä.
Joo, olet oikeassa. Hiuesavea ennemminkin kuin aitosavea.
-
Ei siitä ylimääräisestä magneesiumisestiasta haittaakaan ole. Eipä sitä sinne kalkilla liikaa saa vaikka dolomiittia lykkäis.
-
Jos magnesiumit meinaa karata käsistä ja kalsiumia tarvis niin sillon käytetään kuonaa.
Mistäs saat vielä?
K-maatalouden kautta kai sitä on tilattu levitettynä, en sen tarkemmin muista mistä se tulee.
On on, mut saako vielä?
No soita huomenna ja kysy paikallisesta myymälästä :o
En todellakaan. Ihan paskaa tavaraa. Mulla on sellanen kutina tuolla berberissä et sitä ei saa enää, mistään.
Tuon mukaan saa vielä tän talven. http://www.siuntionkoneasema.com/fi-etusivu
-
Ei siitä ylimääräisestä magneesiumisestiasta haittaakaan ole. Eipä sitä sinne kalkilla liikaa saa vaikka dolomiittia lykkäis.
Kyllä saa ja on haittaa nurmiviljelyssä, jos ne rehut lehmille menee.
-
Ei siitä ylimääräisestä magneesiumisestiasta haittaakaan ole. Eipä sitä sinne kalkilla liikaa saa vaikka dolomiittia lykkäis.
Kyllä saa ja on haittaa nurmiviljelyssä, jos ne rehut lehmille menee.
En tiedä miten liika magnesium haittaa ruokinnassa koska vesiliukoinenhan se on ja liika poistuu. Mutta maaperässä kationinvaihto heittää häränpyllyä ja aivan varmasti kasvien kasvu alkaa kärsiä liiasta epäsuhdasta.
-
Ei siitä ylimääräisestä magneesiumisestiasta haittaakaan ole. Eipä sitä sinne kalkilla liikaa saa vaikka dolomiittia lykkäis.
Kyllä saa ja on haittaa nurmiviljelyssä, jos ne rehut lehmille menee.
En tiedä miten liika magnesium haittaa ruokinnassa koska vesiliukoinenhan se on ja liika poistuu. Mutta maaperässä kationinvaihto heittää häränpyllyä ja aivan varmasti kasvien kasvu alkaa kärsiä liiasta epäsuhdasta.
Syöntipuolella siitä pitoisuudesta voi olla haittaa, noista elukkahommista sillain tietämätön. Kun noita järeesti kalia / natriumia tarviivia juurikkaita viljelee keveillä mailla, niin meinaa tuo magneessiumi jäädä alakynteen. Juurikkaan laadun kannalta sitä saa kyllä pellossa olla.
-
Liian suuri Mg luku verrattuna Ca lukuun alentaa viljan satoa rankasti.
-
Liian suuri Mg luku verrattuna Ca lukuun alentaa viljan satoa rankasti.
Toi suhde pitää ottaa kyllä huomioon juu.
-
Ei siitä ylimääräisestä magneesiumisestiasta haittaakaan ole. Eipä sitä sinne kalkilla liikaa saa vaikka dolomiittia lykkäis.
Mut jos magnesiumia on kyllin, mutta kalsiumia huutaa, niin turha sinne muuta on laittaa kuin kalsiittia. Tulee mag/kals. -suhde kohdalleen.
-
No mikä se nyky pH luku sitten on. Ja sitten nuo ravinnetaseet. Karkeasti, kalkitus vapauttaa fosforia kasvien käyttöön. Tärkeistä hivenaineista mangaanin liukoisuus heikkenee pH noustessa.
Eli tää on se ikävin asia, minkä joutuu korjaamaan joko mangaanipitoisella lannoitteella tai lehtilannoituksella. Itse suosittelen viimeisintä. Se kasan kohta just saattaa olla mangaanin puutosta.
Itse käytän juurikashommissa kumpaakin menetelmää. Sijoituslannoitus on kuitenkin parempi konsti, kuin hajalevitys.
Itse maaperä tykkää kalkituksesta. Eritoten lierot sun muut mönkijät. Kalsium ja magnesiumtasapainoa voidaan ohjailla kalkituksella. Ja tietenkin em. lannoitusta.
Savimaa tuppaa tiivistymään kun siellä ajellaan. Yks pelto piti jankkuroida, kun ei sitä läpäissy enää mikään. Kalkitus ja ravinteet olivat kohallaan, mutta siinä petonissa mikään kasvannu. Jankkurointi yhdistettynä viherlannoitusnurmeen palautti pellon kasvukunnon. Ei nimittäin se nurmikaan kasvannu ilman mylläämistä.
Eli vaihtoehtoja huonolle kasvulle on monia. Ne vaan pitää korjata.
Maanäytteisä on punasella: kalium vältävä, boori vältävä, mangaani vältävä, sinkki huononlainen, ja rikki vältävä. ph 6-6.5 paranee mitä syvemälle mennään.ohraa ja vehnää viljelty mitenkä toi sinkki mahtaa vaikuttaa viljassa?
-
Omamyyjä tykittää kalkkiuutisilla, kahteen kertaan jo tällä viikolla. :o
-
No mikä se nyky pH luku sitten on. Ja sitten nuo ravinnetaseet. Karkeasti, kalkitus vapauttaa fosforia kasvien käyttöön. Tärkeistä hivenaineista mangaanin liukoisuus heikkenee pH noustessa.
Eli tää on se ikävin asia, minkä joutuu korjaamaan joko mangaanipitoisella lannoitteella tai lehtilannoituksella. Itse suosittelen viimeisintä. Se kasan kohta just saattaa olla mangaanin puutosta.
Itse käytän juurikashommissa kumpaakin menetelmää. Sijoituslannoitus on kuitenkin parempi konsti, kuin hajalevitys.
Itse maaperä tykkää kalkituksesta. Eritoten lierot sun muut mönkijät. Kalsium ja magnesiumtasapainoa voidaan ohjailla kalkituksella. Ja tietenkin em. lannoitusta.
Savimaa tuppaa tiivistymään kun siellä ajellaan. Yks pelto piti jankkuroida, kun ei sitä läpäissy enää mikään. Kalkitus ja ravinteet olivat kohallaan, mutta siinä petonissa mikään kasvannu. Jankkurointi yhdistettynä viherlannoitusnurmeen palautti pellon kasvukunnon. Ei nimittäin se nurmikaan kasvannu ilman mylläämistä.
Eli vaihtoehtoja huonolle kasvulle on monia. Ne vaan pitää korjata.
Maanäytteisä on punasella: kalium vältävä, boori vältävä, mangaani vältävä, sinkki huononlainen, ja rikki vältävä. ph 6-6.5 paranee mitä syvemälle mennään.ohraa ja vehnää viljelty mitenkä toi sinkki mahtaa vaikuttaa viljassa?
Jos maa on savipitoista, niin kyllä pH sais olla siellä seiskan tienoilla viljallakin. Ainakin noilla jaran hiven y lannoitteilla pystyy korjailemaan noita punaisella olevia. Varsinkin jos fosforista ei ole pulaa. Sinkin tarpeesta saattaa kuuklettamalla löytyä asiaa. Jokatapauksessa punaiset näytteet tuppaavat vähentämään satopotentiaalia, vaikka sitä typpeä murjoiskin säkkikaupalla.
-
Omamyyjä tykittää kalkkiuutisilla, kahteen kertaan jo tällä viikolla. :o
Ja sä oot varmaan ainoa jolle noita viestejä tulee... :o
-
Omamyyjä tykittää kalkkiuutisilla, kahteen kertaan jo tällä viikolla. :o
Ja sä oot varmaan ainoa jolle noita viestejä tulee... :o
Urakoitsija tykitti puhelimella viikko takaperin, että vois tulla katsomaan mihin levitetään ja omamyyjä tykitti tänään laskulla.
-
Estääkö mikään raivaamasta edellisenä vuonna tuhkalannoitettua metsää pelloksi?
-
Estääkö mikään raivaamasta edellisenä vuonna tuhkalannoitettua metsää pelloksi?
Terve järki. Ei siitä ole ilman tukia mitään iloa. Ainakaan kasvinviljelyssä.
-
Estääkö mikään raivaamasta edellisenä vuonna tuhkalannoitettua metsää pelloksi?
Terve järki. Ei siitä ole ilman tukia mitään iloa. Ainakaan kasvinviljelyssä.
Estääkö mikään maksamasta happamista raunion pohjista jotka on 3 metrin saroissa 10000€/hehtaari? TERVE JÄRKI!
-
Estääkö mikään maksamasta happamista raunion pohjista jotka on 3 metrin saroissa 10000€/hehtaari? TERVE JÄRKI!
Noh jos on saanut ne joksikin eläintilan suojayöhykkeeksi, eiköhän siittä rahalle tuottoa saa lähes 10%. ja pystyy taas myymään seuraavalle tukiviljelijälle, hyvällä voitolla. Tuollaisessa kaupassa ei näköjään voi hävitä.
Edellyttäen tietenkin tukijärjestelmän ikuista pysyvyyttä.
-SS-
-
Estääkö mikään maksamasta happamista raunion pohjista jotka on 3 metrin saroissa 10000€/hehtaari? TERVE JÄRKI!
Noh jos on saanut ne joksikin eläintilan suojayöhykkeeksi, eiköhän siittä rahalle tuottoa saa lähes 10%. ja pystyy taas myymään seuraavalle tukiviljelijälle, hyvällä voitolla. Tuollaisessa kaupassa ei näköjään voi hävitä.
Edellyttäen tietenkin tukijärjestelmän ikuista pysyvyyttä.
-SS-
Mä epäilen vahvasti sitä pysyvyyttä. MMM loppuu rahat tämän vuoden jälkeen jos mennään ennallaan. Kaikki muutokset on hyväksytettävä komissiossa ja mitenkä ne muutokset sitten vaikuttaa siihen täyttyykkö yrtisanomis peruste tuki systeemissä?
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
;D ;D eikö oo hommia.
;D
-
>Ei siitä ole ilman tukia mitään iloa
Kyllä ne tuet siitä sulaa samaa tahtia kun peltoa raivaa.Joskus kymmenen vuoden päästä tuet on pieniä hitusia.
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
;D ;D eikö oo hommia.
;D
Joka palstallehan tuo mainosta tyrkkää... ;D
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
;D ;D eikö oo hommia.
;D
Rupes vähä rauhottuun n.2500 tonnia levitettiin alku talven aikan. Rupee varmaan pian pellotkin pehmeneen, mutta alkaa sora touhut.
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
;D ;D eikö oo hommia.
;D
Rupes vähä rauhottuun n.2500 tonnia levitettiin alku talven aikan. Rupee varmaan pian pellotkin pehmeneen, mutta alkaa sora touhut.
/ha ?? :o :o :o :o :o :o
-
http://www.kuljetushaapalehto.com/
;D ;D eikö oo hommia.
;D
Rupes vähä rauhottuun n.2500 tonnia levitettiin alku talven aikan. Rupee varmaan pian pellotkin pehmeneen, mutta alkaa sora touhut.
/ha ?? :o :o :o :o :o :o
Tarkotin 2500 tuhatta tonnia vai kuinka sen nyt sanoisi eli n. 62 kasetillista
-
Liika kalkituskin on myrkkyä viljalle
-
Liika kalkituskin on myrkkyä viljalle
Juu ei tota määrä ihan yhdelle hehtaarille oo vedetty.
-
Mitä tää lysti maksaa (noin) eli kalkki / levitys?
-
Viiskymppii tonni.
Riippuu aika paljon mitä kalkkia ja kuinka kaukaa. Rahti on merkittävä tekijä nääs.
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
nii varmaan😂😂
-
Ylläpitokalkitusta suoritetaan tänä syksynä omille pelloille noin 200 hehtaarille.
Omalla autolla ajetaan kalkki ja oma levitin .
Kalkinlevitys työllistää kaksi renkiä aika tovin tänä syksynä .
Urakka on pian selvä ,toki kylille levitellään niin kauan kuin kelit kestää.
Talvella sitten katsotaan kuinka paljon isännät ostaa kalkkia.
Valitettavasti kalkin menekki on pudonnut vuosi vuodelta,vaikka peltojen tarve muuta sanoisi.
nii varmaan😂😂
Matti sano et vedätys on hauskaa.
-
Riippuu vähän kalkista mitä levittää, mutta säännöllinen kalkitus pitäisi olla jokaisen peltohomon todo-listalla.
-
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
-
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
Ei varmasti oo kalkin levitys urakoitsijan puutteesta kiinni, vähemmän levittävät per urakoitsija vaikka tekijöitäkin vähemmän.
Tänään nuppikuorma levälleen ku jäi syksyllä vähän vajaaksi, tarve ois ollut vain reilu kymppitonni mutta nupissakin näkyy olevan nykyään 26.5tn.
-
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
Ei varmasti oo kalkin levitys urakoitsijan puutteesta kiinni, vähemmän levittävät per urakoitsija vaikka tekijöitäkin vähemmän.
Tänään nuppikuorma levälleen ku jäi syksyllä vähän vajaaksi, tarve ois ollut vain reilu kymppitonni mutta nupissakin näkyy olevan nykyään 26.5tn.
Kuski tästä osoitteesta ainakin kysyi,laitetaanko täyteen vai tosi täyteen.
-
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
Eikö se ole sama lopettaa viljelyharrastus kokonaan, jos perusasioista lähtee tinkimään.
-
urakoijat vähissä kun ei niin hirveesti enää haluja laittaa vähiä rahoja kalkkiin..
Eikö se ole sama lopettaa viljelyharrastus kokonaan, jos perusasioista lähtee tinkimään.
Oksalla nyt taitaa ne perusasiat olla muutenkin aika hakusessa. Salpietaria peltoon ja ravinteet kaikki punaisella.
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.
Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus. 2003
-SS-
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.
Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus. 2003
-SS-
No, maataloudessa on näitä myyttejä ja itsestäänselvyyksiksi luultuja asioita, joita hoetaan tautologisesti vuodesta toiseen, vaikka maailma ympärillä ja asiat muuttuvat.
Enemmän pitäisi kyseenalaistaa, mutta kaupallinen, panosten myyntiin tarkoitettu neuvonta jyrää kaiken alleen
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.
Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus. 2003
-SS-
mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu :)
Jos ajatellaan, että omalla lyhyellä vuokrasopimuksen aikaisella viljelyllä voidaan ottaa vielä maasta ravinteita ja samalla happamoittaa maata, jonka sitten joku muu kalkitsee ja palauttaa taas kasvukuntoon? Onko muiden kuin viljelyn (lannoitus ja kasvu) vaikutus pH:n laskuun enää merkittävää, hapan sade taitaa olla jo menneen talven lumia?
Jos oletetaan, että korkealla pH-tasolla saadaan ravinteet paremmin käyttöön ja maan rakenne pysymään hyvänä.... niin eikö ole sama asia pidetäänkö pH tasolla 6 tai 7? Sama määrä kalkkia tarvitaan kuitenkin. Vähän sama kuin luistava remmi, energiaa menee kumin lämmittämiseen eikä voimaa riitä varsinaiseen työhön... tai eräs muodikas viljelymenetelmä jossa tuki on 160€/ha
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
Viljavuustutkimusten ja konsulttien antamat kalkitussuositukset toimivat silloin kun ohran hinta oli 283€/tn, 1994. Nyt kun hinta on noin satasen, ja kuivaus- ja rahtikulutkin nousseet suhteessa viljan hintaan, ei kalkitus ole enää kannattavuudeltaan tätä vanhan ajan eurosta useampi takaisin.
Tuossahan se todetaan melko selvästi: Myyrä, Ketoja , Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin. Esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus. MTT:n selvityksiä 37. 51 s. MTT taloustutkimus. 2003
-SS-
mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu :)
Jos ajatellaan, että omalla lyhyellä vuokrasopimuksen aikaisella viljelyllä voidaan ottaa vielä maasta ravinteita ja samalla happamoittaa maata, jonka sitten joku muu kalkitsee ja palauttaa taas kasvukuntoon? Onko muiden kuin viljelyn (lannoitus ja kasvu) vaikutus pH:n laskuun enää merkittävää, hapan sade taitaa olla jo menneen talven lumia?
Jos oletetaan, että korkealla pH-tasolla saadaan ravinteet paremmin käyttöön ja maan rakenne pysymään hyvänä.... niin eikö ole sama asia pidetäänkö pH tasolla 6 tai 7? Sama määrä kalkkia tarvitaan kuitenkin. Vähän sama kuin luistava remmi, energiaa menee kumin lämmittämiseen eikä voimaa riitä varsinaiseen työhön... tai eräs muodikas viljelymenetelmä jossa tuki on 160€/ha
Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu :)
Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?
mun mielestä yhtälöstä tekee pähkähullun juuri se, että kyseessä on vuokrapelto. Onko sitä joku pakko vuokrata lyhyellä sopimuksella, jos kannattavuus on niin huono, ettei kärsi edes kalkita. Jos vielä tämän tiedostaa ja silti jatkaa.... omien kanssa on joskus väkisinkin koitettava.
-
Silloin kun maatalous perustuu vuokraviljelyyn, ryöstöviljely on enemmän kuin todennäköistä.
Tietenkin jos haluaa satoakin tuottaa, peltoa kannattaa hoitaa kuin omaansa. Säännöllinen kalkitus pitäisi olla jokaisen suunnitelmissa. Ilman sitä, on tuhon tie taattu.
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu :)
Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?
mun mielestä yhtälöstä tekee pähkähullun juuri se, että kyseessä on vuokrapelto. Onko sitä joku pakko vuokrata lyhyellä sopimuksella, jos kannattavuus on niin huono, ettei kärsi edes kalkita. Jos vielä tämän tiedostaa ja silti jatkaa.... omien kanssa on joskus väkisinkin koitettava.
Niin mitä on omien kanssa väkisin koitettava ? Kalkituksen lykkäämistäkö ?
-
Tutkimustieto itse asiassa on voinut osoittaa, että vuokramailla ja 5 vuoden vuokrasopimuksilla optimaalinen pH ei ole enää yli kuuden vaan selvästi alle.
mielenkiintoinen yhtälö... toimii ehkä lyhyellä aikajaksolla, mutta pitkässä juoksussa ihan pähkähullu :)
Mitäs se viljan tuotto/hehtaari olikaan ?
mun mielestä yhtälöstä tekee pähkähullun juuri se, että kyseessä on vuokrapelto. Onko sitä joku pakko vuokrata lyhyellä sopimuksella, jos kannattavuus on niin huono, ettei kärsi edes kalkita. Jos vielä tämän tiedostaa ja silti jatkaa.... omien kanssa on joskus väkisinkin koitettava.
Niin mitä on omien kanssa väkisin koitettava ? Kalkituksen lykkäämistäkö ?
kynnys lopettaa omien peltojen viljely on aika korkea, monelle jopa taloudellista kannattavuutta tärkeämpää on viljellä itse omia peltojaan....ikään kuin kunnia asiana, perinteiden velvoittamana. Huonoa kannattavuutta on pakko sietää tai selittää suhdanteilla, huonoilla sadoilla ym.
Kalkituksen lykkääminen johtaa auttamatta kannattavuuden laskuun, jos listaa järjestykseen parhaan satovasteen toimenpiteet, niin kalkitus on varmaan ihan kärjessä, typpilannoituksen ja rikkatorjunnan kanssa. Vähän varmaan riippuu kasvilajeista ja viljelykierrosta.
Toisessa ketjussa ison tilan isäntä valitteli tehneensä 150 k€ tappiota viljoilla ja pääosa vuokramaita... miksi tätä jatkaa? Eikös ne vuokramaat vois antaa pois, niin tappio pienenee... jäis enemmän kalkitukseen omille pelloille?