Tässä uusi ymp-tukialue.

 Aika punaisella on nuo pooohoojaanmaan joet. Net ei kuitenkaan rantoja pilaa, vaan lokit pissii

-jaa se alako Aimo vaan provosoimaan ja kiusaamaan tosikoita.

Aimoa mitenkään aiemmin seuranneena onko hän siis toisinajattelija provokaattori populisti vai mikä ? 

Ei siin oo mitään pahaa että ymppituki  on vielä tähän asti ollut tulotukea, jos systeemi muuttuu korvaukseksi, niin että nettotulos on +-0, niin en minä ainakaa ala tähän uuteen ympäristökorvausjärjestelmään. Lannoiteverosysteemi on sitten toinen juttu, se saattaa ihan hyvin toteutuakin.

Mikäli Niinistö pääsee räätälöimään tukijärjestelmää, niin siitä tulee yksiselitteisesti luomutukijärjestelmä   
Ja se vain meille kyllä passaaa 

Mikäli Niinistö pääsee räätälöimään tukijärjestelmää, niin siitä tulee yksiselitteisesti luomutukijärjestelmä   
Ja se vain meille kyllä passaaa 

Tuo on kyllä totta vain Luomu on todellista ympäristön suojelua maataloudessa.

Lainaus käyttäjältä: simmo - 07.10.13 - klo:15:26

-jaa se alako Aimo vaan provosoimaan ja kiusaamaan tosikoita.

Aimoa mitenkään aiemmin seuranneena onko hän siis toisinajattelija provokaattori populisti vai mikä ?

Nokialla aikoinaan töissä. Kumikenkien koeajajana varmasti...

Suosittelen AimoMelalle jättäytymistä kokonaan tämän saastuttavan ja vastenmielisen alan ulkopuolelle. Jos tunnet noin suurta vihasuhdetta omaa yrittämistäsi kohtaan, vuokraa, myy tai metsitä pellot. Etkö pode jo niin suuria omantunnontuskia vetäessäsi ympäristötukea tekemättä päästöille juuri mitään?

Just noin .

Lainaus käyttäjältä: yleisön pyynnöstä - 07.10.13 - klo:13:36

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 07.10.13 - klo:13:33

Onhan se kieltämättä hieman outo marssijärjestys, että haja-asutusalueiden jätevedet haluttais ensin miltei pakkokeinoin yhteisviemäriin, vaikka samaan aikaan päätepisteessä, eli jätevedenpuhdistamolla on pahoja kapasiteettiongelmia.

Juuri näin. Ja entäs sitten kun jätevedenpuhdistamolla on ongelmia, pitää juoksuttaa paskavesi suoraan ulos. Tätähän on viime vuosina erityisesti nähty. Monenkohan peltohehtaarin vuotuiset fosforipäästöt menee aina kerralla näissä ohijuoksutuksissa? Mutta sehän ei haittaa. Se ei ole viljelijän tekemää.

Ja edelleen. Jos sen sijaan että on tuhlattu maatalouden tulotukeen joka on mennyt ympäristötuen nimikkeella niin sijoitettu sama summa noihin puhdistamoihin niin ei olisi mitään ohijuoksutuksia eikä juuri muitakaan ongelmia...

Nääh... taitaavat olla nuo vesi- ja viemärilaitokset sellaisia raha-automaatteja kunnille, että niiden laitosten kunnostus on lähinnä tahdosta kiinni. Toki parina vuotena jäis jäädä voitot tulouttamatta kunnan/kaupungin kassaan jos vehkeet laitettas kuntoon omalla rahalla.

Tässä uusi ymp-tukialue.

Piti kaivaa tää vanha ketju kun löysin tähän lisättävää kalavesien lannoituksesta keinotekoisesti ennen sotia:

  Prof.H.Järnefeltin mukaan on ravintorikkaissa pikkujärvissä ja lammissa käytettävä mieluimmin superfosfaattia 20-50 kiloa hehtaaria kohti;lisäksi on eikko kainiittilannoitus,20 kg/ha  eduksi.
  Jos pohja on jäykkää savea,käytetään hiilihappoista kalkkia 25 kg/ha. Kirkasvetiset ravintoköyhät järvet vaativat ainakin 50-100 kiloa superfosfaattia hehtaaria kohti,ja suurtuotannon aikaansaamiseksi 300 kiloa /ha.
  Kalkitseminen on niissä välttämätön ja siihen tarvitaan 40-50 kg/ha kalkkia m Jos pohja on rautarikas on kalkin määrää lisättävä.
  Thomasfosfaattia käytettäessä ei erikista kalkitsemista tarvita,thimasfosfaattia käytetään 50-150 kg/ha
  Lisäksi tarvitaan mutapohjaisissa ruskeavetisissä järvissä kainiittia 50-100 kg/ha sekä lisäksi kalkkia 250-1000 kg/ha..

 Lannoitus tehdään korkeintaan kerran vuodessa,keväällä kukin lannoite pannaan veteen erikseen, kalkki jopa 2-3 viikkoa ennen..

  Tälläinen juttu pisti silmään A.J.Ollilan toimittamasta opuksesta " Maatalous ja ravintoaineet" vuodelta 1939...

Lainaus käyttäjältä: Yodavaari - 07.10.13 - klo:15:33

Tässä uusi ymp-tukialue.

Piti kaivaa tää vanha ketju kun löysin tähän lisättävää kalavesien lannoituksesta keinotekoisesti ennen sotia:

  Prof.H.Järnefeltin mukaan on ravintorikkaissa pikkujärvissä ja lammissa käytettävä mieluimmin superfosfaattia 20-50 kiloa hehtaaria kohti;lisäksi on eikko kainiittilannoitus,20 kg/ha  eduksi.
  Jos pohja on jäykkää savea,käytetään hiilihappoista kalkkia 25 kg/ha. Kirkasvetiset ravintoköyhät järvet vaativat ainakin 50-100 kiloa superfosfaattia hehtaaria kohti,ja suurtuotannon aikaansaamiseksi 300 kiloa /ha.
  Kalkitseminen on niissä välttämätön ja siihen tarvitaan 40-50 kg/ha kalkkia m Jos pohja on rautarikas on kalkin määrää lisättävä.
  Thomasfosfaattia käytettäessä ei erikista kalkitsemista tarvita,thimasfosfaattia käytetään 50-150 kg/ha
  Lisäksi tarvitaan mutapohjaisissa ruskeavetisissä järvissä kainiittia 50-100 kg/ha sekä lisäksi kalkkia 250-1000 kg/ha..

 Lannoitus tehdään korkeintaan kerran vuodessa,keväällä kukin lannoite pannaan veteen erikseen, kalkki jopa 2-3 viikkoa ennen..

  Tälläinen juttu pisti silmään A.J.Ollilan toimittamasta opuksesta " Maatalous ja ravintoaineet" vuodelta 1939...

 

Tässä uusi ymp-tukialue.

Kyllä se tehoviljely on kaiken takana. Pääkaupunkiseudun siirtolapuutarhoissa tapahtuva tehoviljely näyttää olevan pahin kaikista.

Kyllä se tehoviljely on kaiken takana. Pääkaupunkiseudun siirtolapuutarhoissa tapahtuva tehoviljely näyttää olevan pahin kaikista.
[/quote]

  Ehkä siitä sitten nauttivat Suomenlahden silakat

Tuossa kartassa Inkoo-Karjaa-Tammisaari (Raasepori nykyään) näyttää kovin punaiselta. Mitähän putkenpäitä sinne johtaa ?

Tuossa kartassa Inkoo-Karjaa-Tammisaari (Raasepori nykyään) näyttää kovin punaiselta. Mitähän putkenpäitä sinne johtaa ?

"Vuonna 2020 valmistuvaksi arvioidussa Blominmäen jätevedenpuhdistamossa käsitellään Espoon ja Kauniaisten jätevesien lisäksi Kirkkonummen, Siuntion, Länsi-Vantaan ja mahdollisesti Vihdin jätevedet. Uusi puhdistamo korvaa Suomenojan jätevedenpuhdistamon,"

http://www.hsy.fi/vesi/jatevedenpuhdistus/blominmaki/Sivut/default.aspx

Maanviljelijät toki ovat syyllisiä. Sillä että Suomenojan puhdistamo ongelmitta toimiessaan pumppaa päivässä Suvisaaristoon 30 kg fosforia ei ole mitää yhteyttä alueen vedenlaatuun. Samaa pätee luonnollisesti kaikkien yllä mainittujen kuntien jätevesihuoltoon.

Ja Suomen rannikollahan vallitseva virtaussuunta on idästä länteen...