Ettäs tiedätte!

Tukipolitiikan merkityksen vähenemisestä meillä onkin jo empiiristä näyttöä:

Tukitasot ovat olleet rahamääräisesti samoja 15 vuotta, mutta ostovoimaltaan....   



HS Vieraskynä 23.9.2013

EU on ollut Suomen maatalouden pelastus

Tulevaisuudessa poliittinen ohjaus heikkenee ja maataloudesta tulee yhä selvemmin toimiala muiden joukossa.

Euroopan unionin kehityksessä maatalous on keskeisellä sijalla. Tämä johtuu siitä, että maataloudessa toimivalta on yksin EU:lla.

Kuluttajan näkökulmasta Suomen maatalous on menestynyt EU:ssa hyvin. Teollisuus on saanut riittävästi laadukkaita raaka-aineita kilpailukykyiseen hintaan. Ruokaskandaalit eivät ole koskeneet suomalaiseen raaka-aineeseen perustuvaa ruokaketjua.

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.

Suomi on kuitenkin välttänyt kauhukuvat, joita maalailtiin EU-jäsenyyden kynnyksellä. Suomi on onnistunut turvaamaan maatalouden harjoittamisen edellytykset huomattavasti paremmin kuin esimerkiksi Ruotsi ja Tanska.

Voidaan aiheellisesti sanoa, että EU-jäsenyys oli Suomen elintarviketalouden pitkän aikavälin vakuutus. EU voi tärkeänä ruoantuottajana ja kauppamahtina suojata elinkeinoa paremmin kuin Suomi yksinään. Heinäkuussa käynnistyneet vapaakauppaneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ovat tärkeät myös Suomen elintarviketaloudelle.

EU:n kesäkuun lopussa päättämä, vuoteen 2020 ulottuva maatalouspolitiikan uudistus tuo maatalouteen ennustettavuutta ja antaa hyvät edellytykset Suomen elintarviketaloudelle. Maatalouden tukimenetykset jäävät vähäisiksi, ja päätöksissä on otettu huomioon Suomen erityistarpeita.

EU-ratkaisua täydentävän kansallisen tuen suunnittelu on käynnissä. Taas kerran haasteena on Etelä-Suomen kansallisen tuen jatkoluvan saaminen komissiolta. Siksi tuleva syksy on tärkeä maatalouden tulevaisuudelle.

Kaikkiaan maatalouspolitiikka vaatii merkittävää kansallista rahoitusta. Tänä vuonna kansallisen rahoituksen osuus on 58 prosenttia 1,8 miljardin euron kokonaistuesta. Siksi valtion budjetti asettaa raamit myös maatalouspolitiikalle.

Unionin laajeneminen on vaikeuttanut EU:n maatalouspolitiikan yhtenäisyyttä. Kuudelle perustajamaalle luotu järjestelmä on yhä vaikeammin sovitettavissa 28 maan laajuiseksi kasvaneelle alueelle. Yhteismarkkinoiden pelisäännöt, elintarviketalouden strateginen merkitys ja elintarviketurvallisuuden korostuminen takaavat yhtä kaikki, että maatalouspolitiikassa säilyy paljon yhteistä myös tulevaisuudessa.

Markkinoiden merkitys kuitenkin kasvaa politiikan – varsinkin tukipolitiikan – kustannuksella maatalousyrittäjien arjessa. Tämä johtuu toisaalta EU:n budjettipaineista, toisaalta siitä, että elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat trendinomaisessa kasvussa.

Maatalouden poliittinen ohjaus heikkenee, ja maataloudesta tulee yhä selvemmin toimiala muiden joukossa. Samalla sen historiallinen erityisasema EU:ssa heikkenee, kun yhteisen politiikan kattavuudesta tingitään.

Muutokset maailman elintarvikemarkkinoilla ohjaavat yhä enemmän elintarviketalouden kehitystä myös Suomessa. Globaalit trendit, kuten ympäristönäkökohtien ja eettisyyden korostuminen, parantavat suomalaisen elintarviketalouden edellytyksiä.

Silti avainasemassa on suomalainen kuluttaja. Suomi ei ole tässä poikkeus. Lähes kaikkien maiden kuluttajat suosivat kotimaista, sillä makutottumuksissa on eroja ja lähellä tuotettua pidetään turvallisempana.

Ruoan kotimaisuusaste on vielä noin 75 prosenttia, mutta tuonti jatkaa kasvuaan vientiä nopeammin. Teollisuuden ja kaupan kansainvälistyminen sekä kaupan omien merkkien markkinaosuuden kasvu vaikeuttavat alkuperän tunnistamista ja hämärtävät sen merkitystä.

Kansainvälistyminen ja kuluttajien kokeilunhalu sirpaloivat elintarvikemarkkinoita ja kasvattavat osaltaan tuontia. Elintarvikesektorin volyymin säilymisen kannalta on tärkeää pystyä kasvattamaan vientiä samalla kun tuonti lisääntyy luonnonvoiman tapaan. Se ei toteudu ilman onnistunutta tutkimusta, tuotekehitystä, brändäystä, markkinointia ja laatuketjun hallintaa.

Ilkka P. Laurila
Kirjoittaja on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) kehitysjohtaja.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/EU+on+ollut+Suomen+maatalouden+pelastus/a1379823316597

No sehä on hieno homma jos näen on!!

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Paranee se. Pienempi joukko saa saman rahan suuremmalla työllä. 

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:13:41

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Paranee se. Pienempi joukko saa saman rahan suuremmalla työllä. 

No voe helevetti sentään!!

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha 

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:13:41

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha 

Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.09.13 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:13:41

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha 

Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.

Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen?

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:15:46

Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen?

Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...

Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö?

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.09.13 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:15:46

Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen?

Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...

Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö?

Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan 
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.09.13 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:13:41

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha 

Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.

Hoh hoijaa.

Pelkkä paskapuhetta koko juttu niinkuin kaikki muukin hesarisa.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:16:16

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.09.13 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:15:46

Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen?

Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...

Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö?

Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan 
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta 

Täydellisen kilpailun oloissa maailmanmarkkinahintaan pystyy tuottamaan vain tehokkain/suhteellisen edun omaava. Kaikkien muiden tuotantokustannukset ovat tätä korkeammat.
OECD laskee maataloustukia ns. PSE luvulla. Tässä luvussa tuottajamaan maailmanmarrkinahintaa korkeampi hinnan osuuskin luetaan tueksi. Näppärä lyömäase jollekin demariekonomin plantulle, joka ei laskujensa lomassa muista että 7 miljardin pitäisi huomennakin syödä...   

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 23.09.13 - klo:16:21

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:16:16

Lainaus käyttäjältä: Muujussi - 23.09.13 - klo:15:57

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 23.09.13 - klo:15:46

Valtion kannalta tuottavuus on nousut 200 kertaiseksi, eli viljeliät juoksee nyt 200 kertaa nopeammin kuin ennen eu:ta. Onkohan mualla talouselämässä tapahtunut yhtä suuri tehostuminen?

Ei varmaan. Mutta. Toisaalta. Voidaan erittäin hyvällä syyllä kysyä että MITEN HIRVITTÄVÄN TEHOTONTA se huipputukien varassa pyörinyt maatalous oli ennen EU-aikaa??? Kun sillä 15-20 lehmällä saattoi 2 henkeä tai siis kokonainen perhe saada elannon. Puuhastelusta. Samaan aikaan Ruotsissa yhden henkilön elanto tuli 50-60 lehmällä. Ei ihme että EU-tukitalouteen siirtymistä vastustettiin, niin paljon tuet heikkenivät...

Käytännössä meillä käytetään sama euromäärä maatalouteen kuin ennen eu:ta, eli kysymys kuuluu että mihin se häviää? Valtava byrogratian pyöritämiseenkö?

Siihempä hyvinkin, mutta jos ajatellaan asiaa ihan pohjamutia myöten, niin eihän suomalaisella kustannustasolla voi tuottaa raaka-aineita maailmamarkkinahintaan 
Maatalouden tuotteet on vain elintarviketeollisuuden raaka-ainetta 

Täydellisen kilpailun oloissa maailmanmarkkinahintaan pystyy tuottamaan vain tehokkain/suhteellisen edun omaava. Kaikkien muiden tuotantokustannukset ovat tätä korkeammat.
OECD laskee maataloustukia ns. PSE luvulla. Tässä luvussa tuottajamaan maailmanmarrkinahintaa korkeampi hinnan osuuskin luetaan tueksi. Näppärä lyömäase jollekin demariekonomin plantulle, joka ei laskujensa lomassa muista että 7 miljardin pitäisi huomennakin syödä...   

Politiikan saralla kansan ruokkiminen on toisarvoinen seikka! Tuumas jo Stalinkin

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:15:27

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 23.09.13 - klo:15:10

Lainaus käyttäjältä: Zetor - 23.09.13 - klo:13:41

Sen sijaan viljelijän näkökulmasta maatalous ei ole selvinnyt EU-ajasta yhtä hyvin. Työn tuottavuuden paranemisen ansiosta maatalouden työllisten määrä Suomessa on puolittunut. Silti viljelijän saama tuntipalkka on vähäinen. Tilanne on samanlainen muuallakin Euroopassa.




Mitenkäs se työn tuottavuus muka paranee jos yhä harvempi saa siitä toimeentulonsa? 

Onhan se tuottavampaa työtä jos ennen päiväsaavutus oli 1 ha ja nyt 100 ha 

Ei ole, jos ennen 1ha päiväsaavutuksella pärjäsi kaksi ja nyt 100ha päiväsaavutuksella vain yksi.

Hoh hoijaa.

Joopa joo. Eihän itseasiassa 100ha viljelyllä taida elää yksikään, vaan tarvitaan 100ha tuet, että yksi elää. Niin tuottavaa työtä on maatalous.