Minkälaisia kokemuksia on kyseisestä puimurista

Haulla löydät foorumiltakin hieman asiaa. Koneviestin 1/1990, sivut 4-7, artikkeli antaa mielestäni aika miellyttävän kuvan puimurista. Ja miellyttävä, tehokas ja hyvin rakennettu tuo puimuri onkin. Viljaa poistuu kärryllinen (n. 95hl) 45-60 minuutissa pellolta, jotakuinkin  riippumatta kasvuston tai pellon kosteudesta. Ei mielestäni mikään huono saavutus, ainakaan omassa mittakaavassani.

Jos on kutoskoneella ja nelivaihteisella lootalla, niin ainut heikko paikka on kohlimien akseli.Se on tosin yleensä vaihdettu vahvempaan.

Kokemusta on vuosimallista 1990. Kyseessä on hyvin tehty peruspuimuri. Hyvä puintijälki, melko  tehokas koneisto ja helposti tehtävät säädöt. Miellyttävät käyttöominaisuudet. Verrattuna varsinkin saman ikäkauden New Hollandiin 1055:n ohjaamo on hiljainen, pölytön ja ergonominen. Tyhjennystorvi on esimerkiksi Claas 68:iin verrattuna nykyaikainen, sähkötoiminen, suht nopea ja mahdollistaa pituutensa ja korkeutensa puolesta hyvin vaikka vauhdissa tyhjentämisen. Hyviä varusteita ovat mm. kaatokelan pyörimisnopeuden sähkösäätö ja hydraulinen etäisyyssäätö ja niinkin arkinen asia kuin lämmityslaite, joka Claasissa on lisävaruste.

Toisaalta hytissä ei sitten ole apumiehelle minkäänlaista tilaa. Koneiston puhdistettavuus on korkeintaan keskitasoa, jotkut rasvanipat ovat viheliäisissä paikoissa ja öljytikkukin on ikävässä paikassa. Jos säiliön pui liian täyteen, pullahtaa ylimenevä vilja ikävästi moottoritilaan. Vakiorengastuksella etenemiskyky on huonon puoleista märässä. Ei kannata yrittää liian pehmeisiin paikkoihin. Kostea ja sitkeä kylänurmikka saa terän pysähtymään ainakin omasta mielestäni yllättävän helposti.

Mitään merkittävää, selkeästi heikkoa kohtaa en osaa nimetä. Kohlinakselista on kuultu juttuja, mutta ei ainakaan 2400 tunnin aikana ehtinyt aiheuttaa ongelmia.

Toisaalta hytissä ei sitten ole apumiehelle minkäänlaista tilaa. Koneiston puhdistettavuus on korkeintaan keskitasoa, jotkut rasvanipat ovat viheliäisissä paikoissa ja öljytikkukin on ikävässä paikassa. Jos säiliön pui liian täyteen, pullahtaa ylimenevä vilja ikävästi moottoritilaan. Vakiorengastuksella etenemiskyky on huonon puoleista märässä. Ei kannata yrittää liian pehmeisiin paikkoihin. Kostea ja sitkeä kylänurmikka saa terän pysähtymään ainakin omasta mielestäni yllättävän helposti.

Zeizei on aivan oikeassa arvostelussaan, osasi katsoa asiaa objektiivisemmin. Itse kun ajelen vielä kyseisellä kamppeella, olen niin tottunut noihin ominaisuuksiin että eivät tulleet edes mieleeni -puutteet eivät ole niin pahoja.

Juniorille olen tosiaan kaivannut omaa paikkaa ohjaamossa. Tuuminnassa on ollut jo pidempään muuttaa koneiston käyttövivut toimimaan joko karamoottoreilla, paineilmasylintereillä tai hydraulisesti. Silloin vipujen tilalle saisi toisen istuimen.
Puhdistettavuus ei myöskään ole parhaasta päästä, ei yllä Sammon tasalle (oletan). Vilja- ja rajaisruuvien pohjat, seulaston alla, sentään avattavat... Toisaalta, hoidan lajikkeen vaihdon avaamalla elevaattorien luukut ja ajamalla joitakin metrejä kasvustoon. Tankin osalta tyhjennän viljaa maahan kunnes tulee "uutta". Joten puhdistuksee ei aikaa tärväänny.
Muutamaa rasvanippaa olen itse siirtänyt, kuten olkikelan painelaakerin. Mutta se viljasäiliössä oleva on kyllä hanurista, tosin vain kerran kaudessa. Viljasäiliön kanteen tein lisäpellit päätyihin, jottei se vilja tosiaan tulvi sinne moottorille. Säiliöön viljaa puskevassa ruuvissa saisi myös olla "ruuvia" hieman pidemmälle. Kosteammalla tavaralla, täyteen ajettaessa pakkaa viljan "ruuvin" loppuun. Sitä en ole vielä saanut jatkettua. Seurauksena sitten stoppi.. Renkaat tuli vaihdettua edessä 28" ja takana myös isoiksi, ensimmäisen ja samalla viimeisen upotuksen jäljiltä.

Tankin osalta tyhjennän viljaa maahan kunnes tulee "uutta".

Tuo toimii epätaydellisesti, jos ruuvit eivät ole putkeensa välyksettömät.

Syysvehnän ja rukiin yhteisviljely paljastaa todellisen sekoittumisen. Claasi varsinkaan ei tule puhtaaksi ilman sananmukaista purkua, imuria ja paineilmaa.

-SS-

Tuo toimii epätaydellisesti, jos ruuvit eivät ole putkeensa välyksettömät.

Syysvehnän ja rukiin yhteisviljely paljastaa todellisen sekoittumisen. Claasi varsinkaan ei tule puhtaaksi ilman sananmukaista purkua, imuria ja paineilmaa.

-SS-

Joo myönnän, ei ole täydellinen menetelmä, mutta sitäkin helpompi. Vuosia tuli viljatankissa könyttyä tiskiharjan, paineilman ja imurin kanssa, #### mikä työ! Pienet jäämät ei haittaa, eikä kyseessä ole todellakaan kaksisesta määrästä. Joten ei ongelma, varsinkaan kun sertiä kylvökoneeseen.

Jos on kutoskoneella ja nelivaihteisella lootalla, niin ainut heikko paikka on kohlimien akseli.Se on tosin yleensä vaihdettu vahvempaan.

Onko tässä mallissakin sellainen nelivaihteinen, missä kakkosella ei saa tarpeeksi nopeutta ja kolmosella nopeutta on liikaakin, noin niinkuin puintityötä ajatellen.

Onko tässä mallissakin sellainen nelivaihteinen, missä kakkosella ei saa tarpeeksi nopeutta ja kolmosella nopeutta on liikaakin, noin niinkuin puintityötä ajatellen.

Ei ole. Kolmosen nopeudet kattaa yli 99% normaalista puinnista. Ajelen yleensä variaattorin alueella 4-8 (skaala 0-10) jolloin nopeus on suurinpiirtein välillä 6-9 km/h. Tämä tosin suuremmilla renkailla, mutta stanu renkailla toimi myös riittävän kattavasti.

Lainaus käyttäjältä: huhu - 09.09.13 - klo:15:31

Jos on kutoskoneella ja nelivaihteisella lootalla, niin ainut heikko paikka on kohlimien akseli.Se on tosin yleensä vaihdettu vahvempaan.

Onko tässä mallissakin sellainen nelivaihteinen, missä kakkosella ei saa tarpeeksi nopeutta ja kolmosella nopeutta on liikaakin, noin niinkuin puintityötä ajatellen.

Kyllä kolmosella pystyä ohraa pui helpostikin ja toisaalta kakkosellakin saa tarvittaessa puintikelan / kohlintunnelin tukkoon, kun on sankaa kauraa / rypsiä ja korsissa vielä vihreää. Kuljettajan puolesta tuo kone ei vielä ajattele, on se sen verran vanhaa mallia. Kakkonen ja kolmonen menevät osin päällekkäin, joten sopiva vauhti kyllä löytyy.

Moottoritehoon nähden kova puintiteho ,mitä vertaillut muihin. Hydrohan näistä puuttuu, mutta itselle heinän niitosta periytynyt ajotapa . Pakkia en käytä kuin tallista peruuttaessa.

Pakkia en käytä kuin tallista peruuttaessa.

Jep, turha sitä on nitkutella eestaas.

Joo siinä voi mainekin kasvaa ,jos tarjottelee pellon kulmalla perää ja nitkuttelee vielä eestaas.

 

Lainaus käyttäjältä: huhu - 11.09.13 - klo:10:17

Pakkia en käytä kuin tallista peruuttaessa.

Jep, turha sitä on nitkutella eestaas.

Semmoista "mukavasti" lakoontunutta hiukan kosteaa hernettä kun houkuttelee koneeseen tai kunnollista nurminata tai raiheinäkasvustoa..   Kyllä siinä pikkuhiljaa  alkaa ymmärtämään että pakilla voi olla jotain muutakin käyttöä kuin tallista peruuttaminen.