80-luvulla moneen hommaan sai valtionosuutta niin, että kunnan oli rahataloudellisesti kannattavaa palkata henkilö. Siis tiettyihin hallintotöihin.

Suurin osa kunnan palveluksessa olevista tekee kuitenkin jotain kunnan palvelua, kuten terveyttä tai koulutusta. Vaikea nähdä noiden tarpeen vähenevän.

Meillä taitaa tulla toinen liitoskierros. Edellinen käytiin reilut 40 vuotta sitten, kun kolme kuntaa tässä meni jo yhteen. Nyt pitäisi ylittää ikiaikainen Turun ja Uppsalan piispan raja ja se näyttää aika vaikealta...

Meilläkin palkattiin kuntaan uutta väkeä: kunnassa laskeskeltiin, että valtiolta tulee hyvä tuki ja jos uusi työntekijä muuttaa kuntaan maksamaan veronsa, ei hänestä aiheudu kunnalle juurikaan kustannuksia....näin Suomen punamultavuosien aikoihin.

mutta onhan se niinkin, paitsi, miksei kunnassa olevat kokoomusherrat pistäneet millään tavoin vastaan punmullan tekemisiin vuosienkaan saatossa?    ei ole munaa edes tuollaista hommaa hoitaa.

EDIT: Tämä ei ole puoluepoliittinen kannanotto, vaan toteamus faktoista (jotka ovat kyllä vinksallaan)


http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2057.pdf

Tuolta löytyy sivulta 72. alkaen listaus Porin ja Rauman kaupunkien eri nimikkeiden työntekijöistä vuonna 1975 ja vuonna 2005.

Porissa 1975:                             ja 2005:
Työntekijöitä yhteensä 1 491      Työntekijöitä yhteensä 6 638
Asukasluku 78 350                      Asukasluku 76 152

Raumalla 1975                            ja 2005:
Työntekijöitä yhteensä 940         Työntekijöitä yhteensä 2 698
Asukasluku 37 854                      Asukasluku 36 628


Poimintoja: 2005 Rauman kaupunki työllisti 130 siivoojaa, aika paljon pikkukaupungilla sanoisin. Ja erikseen terveyspuolella 57 laitoshuoltajaa siivoukseen.

1975 Porissa jossa oli silloin vähän enemmän asukkaita, riitti reilu 60 palolaitoksen työntekijä. 2005 Pori on selvästi niin herkkä syttymään että siellä tarvitaan 250 ihmistä.

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2057.pdf

Tuolta löytyy sivulta 72. alkaen listaus Porin ja Rauman kaupunkien eri nimikkeiden työntekijöistä vuonna 1975 ja vuonna 2005.

Porissa 1975:                             ja 2005:
Työntekijöitä yhteensä 1 491      Työntekijöitä yhteensä 6 638
Asukasluku 78 350                      Asukasluku 76 152

Raumalla 1975                            ja 2005:
Työntekijöitä yhteensä 940         Työntekijöitä yhteensä 2 698
Asukasluku 37 854                      Asukasluku 36 628


Poimintoja: 2005 Rauman kaupunki työllisti 130 siivoojaa, aika paljon pikkukaupungilla sanoisin. Ja erikseen terveyspuolella 57 laitoshuoltajaa siivoukseen.

1975 Porissa jossa oli silloin vähän enemmän asukkaita, riitti reilu 60 palolaitoksen työntekijä. 2005 Pori on selvästi niin herkkä syttymään että siellä tarvitaan 250 ihmistä.

Jotta totuus ei unohtuisi ja Antti-X kohdistaisi kritiikin sinne minne se kuuluu?

Kannattaa katsoa sivulta 36 "Kuvio 6: Työllisyyden kehitys 1970–2003".

Siitä nähdään melko suoraan että kuntatyöllisten määrä kasvoi rajusti 1970 - 1990. Kokoomus oli todella pitkän oppositiokauden jälkeen ensimmäisen kerran hallituksessa 1987 - 1991 jolloin käytännössä edellisten hallitusten päätökset vielä ohjasivat kehitystä ja työntekijöiden määrää. Jaksolla 1991 - 2005 jolloin kokoomus on päässyt asioihin vaikuttamaan on kuntatyöntekijöiden määrän kasvu ollut merkittävästi maltillisempaa, voisi jopa sanoa että vähäistä.

Mutta että jos vastuullisia tai syyllisiä tähän kuntatyöntekijöiden määrään etsitään niin vastuullinen on punamulta-akseli sulle-mulle -jakopolitiikkaansa kanssa... Lehmänkauppojen ja iltalypsyjen seuraukset näkyvät...

80-luvulla moneen hommaan sai valtionosuutta niin, että kunnan oli rahataloudellisesti kannattavaa palkata henkilö. Siis tiettyihin hallintotöihin.

Meilläkin palkattiin kuntaan uutta väkeä: kunnassa laskeskeltiin, että valtiolta tulee hyvä tuki ja jos uusi työntekijä muuttaa kuntaan maksamaan veronsa, ei hänestä aiheudu kunnalle juurikaan kustannuksia....näin Suomen punamultavuosien aikoihin.

Ja valitettavasti näin se meni punamullan sulle - mulle -jakopolitiikan vuosina. Kuntatyöntekijöiden määrää kasvatettiin valtionapujen turvin varsinkin alueilla joilla valtionavut olivat suuret suhteessa kunnan omaan veroäyrimäärään.

mutta ketkäs ne olikaan päättämässä rahan jaosta?   ja kuka nyt ei ota tänä päivänäkin helppoa rahaa vastaan kun sitä työnnetään kolalla.

mutta ketkäs ne olikaan päättämässä rahan jaosta?   ja kuka nyt ei ota tänä päivänäkin helppoa rahaa vastaan kun sitä työnnetään kolalla.

Lukutaidossa tai luetun ymmärtämisessä jotakin vaikeuksia? Ajanjaksolla 1970 - 1990 jolloin kuntatyöntekijöiden määrä kasvoi 200.000 => 475.000 eli 275.000 hengellä eli 140% 20 vuoden aikana niin päättämässä päävastuullisena oli punamulta eli sdp ja kepu. Siitä eteenpäin 1991 - 2010 kun määrä kasvanut 475.000 => 500.000 eli 25.000 hengellä eli 5% 20 vuoden aikana niin on myös kokoomus saanut sanoa sanansa asioihin.

Sen jotenki vielä ymmärtää, kun seitkytluvulla alettiin rakentaa tätä hyvinvontiyhteiskuntaa, että kuntien työntekijämäärät napsahti nousuun, tuleehan sitä työntekjöitä kun annetaan uusia tehtäviä, eihän sitä voi välttää 

Mutta ajatus, että kyse oli jostakin "väärästä politiikasta" kun nyt elämme näiden hyvinvointipalvelujen keskellä, on yhtä absurdi kuin puhua ruoka suussa maajussin saamista tuista, pitäisi ensin kattoa peillin ja muistaa myös kiittää niitä, jotka aikanaan teki töitä myös meidän eteen, me olemme nyt terveitä ja hyvin koulutettuja ja asumme maassa missä palvelut pelaa, sekä saamme varsin hyviä palkkoja ja hyvää sosiaaliturvaa 

Nyt vaan on tilanne semmonen, että jos tämä taso halutaan säilyttää elintasossa, niin systeemin kulut ja menot on saatava balanssiin, seitkytluvulla ja pääosin yhdeksänkymmentäluvulle asti, ne kyllä oli ihan kestävällä pohjalla, ei silloin voinut kukaan sitä tietää, että Nokian kännykkäpuoli ei enää tuota voittoa 2012 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 06.09.13 - klo:06:34

Lainaus käyttäjältä: kantola - 05.09.13 - klo:22:11

Tuleeko Kouvolasta muuta hyvää kuin lakritsi?

Mä sain Kouvolassa kerran ruusun yhdeltä tytöltä 

Valitettavasti tyttö oli 50-vuotias Hare-Krishna ja vaati siitä ojentamisen jälkeen vitosta 

Lähtikö antibiooteilla?    

Lähti ihan "lähe nyt helvettiin siittä huitomasta" -komennolla

EDIT: Tämä ei ole puoluepoliittinen kannanotto, vaan toteamus faktoista (jotka ovat kyllä vinksallaan)

http://www.kaks.fi/sites/default/files/Tutkimusjulkaisu%2057.pdf

1975 Porissa jossa oli silloin vähän enemmän asukkaita, riitti reilu 60 palolaitoksen työntekijä. 2005 Pori on selvästi niin herkkä syttymään että siellä tarvitaan 250 ihmistä.

Niin. Puoluepoliittinen tai ei mutta vaktat kannattaa silti muistaa eli miten tähän on päädytty.

Kokoomus on jo useissa hallituksissa yrittänyt saada kuntapuoleen järkeä mutta torpataan jatkuvasti. Vanha punamulta-akseli vaalii läänityksiään. Keskusta ei halua järkevöittää kuntamäärää koska pikkukunnat niin selkeästi keskustan hallussa ja niistä halutaan poliittisesti pitää kiinni. Vallanhalua. Demarit taas haluavat pitää kunnan hallussa mahdollisimman paljon asioita. Ideologisia painotuksia.

Eli kun yritetään vaikkapa liittää pieniä kuntia joilla molemmilla on rakennustarkastaja kun laki sitä vaatii mutta on vajaatyöllistetty mutta yksi tarkastaja pystyisi hoitamaan molemmat kunnat niin sehän ei sitten käy. Kun itsenäisyys menetetään. Ja tuleehan siitä palkasta suurin osa valtionapuna ja tasauksena valtiolta ja etelän kunnilta kuitenkin... Näin siitä itsenäisyydestä voidaan pitää kiinni ja esitellä (valtionapujen varassa) hyviä tilinpäätöksiä.

Jos taas yritetään purkaa byrokratiaa tai yksityistää toimintoja niin demarit iskevät takajaloilleen. Kokoomus on jo pitkään yrittänyt saada hommaan järkeä mutta mutta... Nyt vasta kun alkaa olla viimeiset takarajat niin löytyy vähän joustoja. Paitsi tietysti keskustalta joka ei jousta kunta-asiassa pätkääkään...  Vetkuttelee vaan. Perustetaan työryhmä... Parlamentaarinen komitea... Ainoa tavoita on lakaista homma maton alle kunnes talous paranee (jos paranee) ja sitten homma voidaankin taas unohtaa.

Mitä taas tuohon Porin palolaitokseen tulee niin tuntematta tarkkoja yksityiskohtia on vaikea ottaa tuohon suoraan kantaa. Mutta kun otat ja laitat mukaan samat akselilta Ahlainen - Nakkila - Noormarkku - Pomarkku jne niin saattaa löytyä selittäviä tekijöitä. Alue on laajentunut ja ainakin osa toiminnoista on siirtynyt Poriin. Samoin tehtävät ovat voineet lisääntyä eli sairaankuljetus sekä muut tehtävät ovat voineet lisääntyä. Osan on varmasti tehnyt myös työaikalainsäädäntö kun työstä on iso osa varallaoloa. Mutta että asia ei ole ihan noin yksioikoinen? Sitä paitsi ainakin Aimo ilahtui kovasti kun oli kiinnijuuttuneena romussa joka uhkasi syttyä palamaan että löytyi tarpeeksi sitä osaavaa henkilökuntaa riittävän nopeasti paikalle.

Mutta hyviä ehdotuksia otetaan vastaan?

kun seitkytluvulla alettiin rakentaa tätä hyvinvontiyhteiskuntaa, että kuntien työntekijämäärät napsahti nousuun,

Niin? Koita nyt jo päättää? Onko kunnilla oikea määrä työntekijöitä eli ei? Muistaakseni joku aika sitten manasit jossakin ketjussa että kun irtisanomissuojan takia ei kuntaliitoksissa viiteen vuoteen voi väkeä pistää pois? Onko sopivasti eli ei?

Mutta ajatus, että kyse oli jostakin "väärästä politiikasta" kun nyt elämme näiden hyvinvointipalvelujen keskellä, on yhtä absurdi kuin puhua ruoka suussa maajussin saamista tuista

Tukipolitiikka olisi pitänyt pistää uusiksi ja tukeminen lopettaa jo 80-luvulla.

Hyvinvointipalvelut taas? Etkös juuri jossakin valittanut että "lääkärit eivät osaa mitään vaikka niitä on niin paljon että päät yhteen kolisee, ennen yksi ainoa kunnalääkäri hoiti homman paremmin" tai jotain sinne päin? Aina voidaan kysyä menikö jossakin vaiheessa vähän överiksi tuon hyvinvoinnin kanssa? Varsinkin kun osa on selkeästi ollut muuta kuin varsinaista hyvinvointia, lähinnä keskustan läänityksiä ja demareiden läänityksiä?

systeemin kulut ja menot on saatava balanssiin, seitkytluvulla ja pääosin yhdeksänkymmentäluvulle asti, ne kyllä oli ihan kestävällä pohjalla, ei silloin voinut kukaan sitä tietää, että Nokian kännykkäpuoli ei enää tuota voittoa 2012 

Nokialla ei tässä asiassa ole mitään tekemistä, yhden firman varaan ei voi verotuloja laskea. Ja kulut olivat käytännössä balanssissa vain ja ainoastaan niin kauan kuin elettiin suurinpiirtein suljetussa taloudessa punamullan vallassa. Kun talouden rakenteita vapautettiin ja viimeistään EUn liittymisen myötä niin alkoi jo näkyä että meillä tulee olemaan rakenteellinen kestävyysvaje, siitä huolimatta kuntien ja valtion menot ovat kasvaneet jatkuvasti nopeammin kuin inflaatio. Kestävällä pohjalla ei ole oltu enää pitkiin aikoihin.

Kyllä kunnista voidaan väkeä vähentää ja varmaan vähennetäänkin 

Parhaiten se onnistuu hallinnosta, tämä tietotekniikka periaatteessa mahdollistaa sen, yritysten hallinolliset konttorit on supistuneet olemattomiin tietotekniikan ansiosta, mutta jostakin syystä julkinen sektori ei pääse samaan tehokkuuteen tässä asiassa 

Eiköhän suurin osa kuntien työntekijöiden kasvusta ole ihan oikeissa töissä. Neljäkymmentä vuotta sitten mistään kouluavustajista oltu kuultukaan, viidentoista opettajan koululla saattoi olla osapäiväinen kanslisti ja talonmies pitämässä taloa pystyssä. Ja koululuokat 25-32 oppilaan kokoisia (no, jäljet näkee tässä... nykynuoriso on kuitenkin eri fiksua...). Ja ihmiset kuolivat kotona vatsanpuruihin, terveydenhuolto oli aivan eri planeetalta. Kunnallisesta päivähoidosta ei edes uneksittu.

Eli joutavat byrokraatit joutaa kyllä poistaa - niitä karsimalla saataneen 10-20% tuosta Aimon viittaamasta kuntatyöllisten määrän kasvusta pois - mutta kuka sitten ilmoittaa, millaisista kunnan sos-ter-koulutehtävistä luovutaan, sillä lailla että vaikutus on tuntuva?

Petri

Eiköhän suurin osa kuntien työntekijöiden kasvusta ole ihan oikeissa töissä. Neljäkymmentä vuotta sitten mistään kouluavustajista oltu kuultukaan, viidentoista opettajan koululla saattoi olla osapäiväinen kanslisti ja talonmies pitämässä taloa pystyssä. Ja koululuokat 25-32 oppilaan kokoisia (no, jäljet näkee tässä... nykynuoriso on kuitenkin eri fiksua...). Ja ihmiset kuolivat kotona vatsanpuruihin, terveydenhuolto oli aivan eri planeetalta. Kunnallisesta päivähoidosta ei edes uneksittu.

Eli joutavat byrokraatit joutaa kyllä poistaa - niitä karsimalla saataneen 10-20% tuosta Aimon viittaamasta kuntatyöllisten määrän kasvusta pois - mutta kuka sitten ilmoittaa, millaisista kunnan sos-ter-koulutehtävistä luovutaan, sillä lailla että vaikutus on tuntuva?

Petri

Kyl sä kovast oikias olekki. Vaikka kuntie määrä pudotettassi alle kahtesatan ja byrokraattei vähenettässi 10/kunta, niin isos yritykses tuommottis henkilövähennys jo saattaa tulla. Eikä ihmisil palveluje tarve vähene vaik kunnat väheneki.