Suomeen muutamia tuotu käytettynä noita axial-puimureita. Onko kukaan päässyt sattumalta tai muuten sinuiksi tuollaisen kanssa? Kestävän maineessa jotenkin mutta onko tehokas? Isoilla koneilla hinnat alkaa alle kymppitonnista.

Oli hankkeissa hommata 15 vuotta sitte 17 jalkane 400h ajettu täys huollettuna vuoden kulutusosa paketilla varustettuna olis maksanu saman ko 500 sampo.
Tuntu sillo vähä turhan rehvakkalta sen aikusille pinta-aloille. Vähä painava mutta rautaa vaan tarpeeseen. Enkä oo viäläkä haurannu hanketta pysyvästi. Ku kattelee nykysten puimurien kestävyyttä, aina pakkaa raskas rauta voittaan ajatukset.
Se mitä mukavuudessa häviää sen voi ottaa takasin vaikka paarijakkaralla, ku kones toimii jää aikaa vaikka notkua paarisa!

http://www.murtola.com/foorum/viewtopic.php?f=13&t=4809&start=0&st=0&sk=t&sd=a 
Jotain juttua

Koppisen mukaan kone pitäisi olla erittäin tehokas ja kestävä? Noihin juttuihin kuulemma täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Konedatan tietojen mukaan puimuri on aika kevyt. Olikohan sitä näkemystä/kokemusta kellään moisesta tappurista? Itse olen puolipimeässä ladossa istunut penkillä kotvasen ja kuunnellut moottorin käyntiääntä taannoin mutta muuten nähnyt vain kuvissa. Ja unissa.

Koppisen mukaan kone pitäisi olla erittäin tehokas ja kestävä? Noihin juttuihin kuulemma täytyy suhtautua tietyllä varauksella. Konedatan tietojen mukaan puimuri on aika kevyt. Olikohan sitä näkemystä/kokemusta kellään moisesta tappurista? Itse olen puolipimeässä ladossa istunut penkillä kotvasen ja kuunnellut moottorin käyntiääntä taannoin mutta muuten nähnyt vain kuvissa. Ja unissa.

Alastarolla on yksi kappale.Täytyy kysyä kaverilta on tänävuonna liikkunut? Entisen omistajaan mukaan ainoa puute oli liian pieni moottori.

Alastarolla on yksi kappale.Täytyy kysyä kaverilta on tänävuonna liikkunut? Entisen omistajaan mukaan ainoa puute oli liian pieni moottori.

Minkälaista olisi mahtanut meno olla isommalla moottorilla? Varttimailille Virttaalle? Sisikalut siinä on vahvat, joita tämä sankari koesti puimalla pellolta kerättyjä kiviä kasasta ja sepelihän sieltä pöllysi silppurista. 

3500 tuntia on tuollaisten vehkeiden ratin takana tullut istuttua (2388,2588,7088,7010,8010..), ajoittain jonkin verran suomalaisista poikkeavissa olosuhteissa tosin... 

Koneet, varsinkin 2388 ja nykyinen 2588 ovat sarjaan pomminkestävät koneet kuuluvia, todella luotettavia, koeteltuja ja varmatoimisia koneita. Muutama seurattava paikka toki on, niinkuin joka merkissä omansa, mutta suomen puintimäärillä ja hyvällä huollolla ovat lähes ikuisia pelejä. Omin silmin olen nähnyt ko. tyyppisen koneen 8500 tuntia ajettuna vielä tilan ykköspuimurina. Kyllä niihin varaosia saa, agritekin kautta kyllä ainakin jollain aikataululla, kannattanee kuitenkin tilata kirjat koneen mukaan että on numerot valmiina. Laakerit, moottori, ym. ovat kyllä ihan vakiotavaraa, aika pitkälle pääsee pelkällä hyvällä varaosaliikkeellä. Muutama erikoisempi hihna koneesta löytyy, ne kannattaa kyllä suomeen mahdollisesti tuodessa ottaa varalle.

Uudemmat 7010 ja 8010 ovat sitten enemmän hydraulis-mekaaniseen (vrt. portaattomat vaihteistot) vetotapaan perustuvia ja siksi hihnoja on huomattavasti vähemmän mutta tuo putkihärpäkkä kieltämättä näytti aluksi vähän hurjalta, mutta äkkiä siihenkin sitten tottui. Näissä on huomattavasti enemmän sähköä ja koko kone on jo väyläohjattu, eli korjaaminen vaatii kyllä jonkin verran enemmän tietämystä kun noiden 2300- ja 2500-sarjan koneiden kanssa toimiessa.

Liikkuvia osia ihan tuossa mekaanisessakin koneessa on huomattavasti vähemmän kun normaalissa kohlinpuimurissa. Kone on helppo säätää ja tekee todella hyvän jäljen. Itse en kyllä ostaisi malliston pienintä konetta 2344 (?), vaan mielummin 2366:n. Hyvällä rengastuksella ja varsinkin nelivedolla varustettuna kone on myös erittäin hyvä ja tasapainoinen kosteissa olosuhteissa, väitän että etenemiskyky on täysin kotimaisen tekeleen veroinen ellei vähän parempikin. 

Koneen akilleenkantapää on ehkä se, jos joutuu ajamaan läpi todella kosteaa olkea (tuskinpa kukaan nykyisillä öljyn hinnoilla ainakaan kuivattavaksi viljaa silloin edes pui), silloin säätöjen löytäminen on hieman vaikeampaa ja teho putoaa jonkin verran. Nykyisiin malleihin (ainakin isommat 88-mallit) saa pienempiläpimittaisen puintisylinterin, joka on erityisen hyvä kosteissa oloissa, mutta sen joutuu kyllä käytettynä konetta ostaessaan vaihdattamaan koneeseen.

Aikastalailla amerikkalainen kommentointi täyttä asiaa. Huomattavasti iäkkäämpää kalustoa on tuo mitä olen katsellut, 1660. Tekniset erot uudempiin lienevät aika vähäisiä. Mitäs paikkoja nuo seurattavat paikat sitten on? Mitä kannattaa käytetystä koneesta tarkastaa?

1660n ja 2166/2366:n erohan on tosiaan lähinnä ohjaamossa, muuten peruskone on hyvin samanlainen. Kannattaa tosiaan ottaa vähintään toi 1660, niin jos joskus joutuu oikein kosteaa tavaraa puimaan niin ei moottoritehon takia tarvitse niin paljoa hidastaa. Muu koneisto kyllä selviää märästäkin viljasta...

Nyt noin ihan äkkiseltään niiden normaalien kuluvien osien (katso myös varstasillat sylinterin alla, sylinterin "varstat") lisäksi tulee noissa vanhemmissa yksilöissä mieleen lähinnä:
Rajaiselevaattori, jonka alapää kannattaa katsoa melko tarkkaan. Tämä on paikka, josta nämä vanhemmat koneet yleensä ensimmäisenä "poikii", varsinkin jos elevaattorin alapäässä oleva laakeri on joskus mennyt ja koneella on ajettu ilman laakeria muutama tunti. Tämän laakerin äänen kyllä kuulee ohjaamoon jos se menee, mutta kun tietää joidenkin kuskien tavan kääntää vaan radiota isommalle jos koneesta kuuluu joku outo ääni... 

Seulaston kehikko on sellainen joka kannattaa tarkistaa, pysyy  kyllä vanhemmiten hyvin muodossaan ja paikallaan mutta ainakin joissain yksilöissä oli aikanaan ollut ongemaa että muutamat pultit oli ollu löysällä jo tehtaalta ja jos on ajettu niitä tarkastamatta pitkään niitä ei sitten enää kireälle tahdo saadakaan. Helppo tarkastaa kun tarkistaa vaan että koneen ulkopuolella olevat pultit niissä "heilurivarsissa" on kireällä.

Tarkista, että syöttökuljettimen peruutus toimii, vanhemmissa koneissa on starttimoottorilla toteutettu peruutus ja jos on joku peruutellut oikein tosi innokkaasti, saattaa sen moottorin toimivuus olla vähän mitä sattuu...

Tarkista että koneen takapäässä olevat oljen ja ruumenten levittimet tuntuu kireiltä akseleillaan, ettei pystyakseleista ole laakerit menneet, samalla voit myös tarkistaa ko. akseleilta että lautasia vetävät hammaspyörät ei ole kovin kuluneet.

Kaikenkaikkiaan nuo tarkistettavat jutut on melko pikkujuttuja normaalien tarkastusten lisäksi, tuo palautuselevaattori ehkä tärkeimpänä. Muuten, kuten sanoin on nämä todella pomminkestäviä koneita ja helppoja säätää. Tässä nyt keskeisempiä mitä tuli mieleen, laitan lisää jos tulee vielä jotain muuta mieleen...

Kiitoksia tiedoista! Näkeekö noihin varstoihin hyvin jostakin päin? Onko tuossa sylinterissä luukku josta näkee sisäpuolelle? 

Koneen vasemmalla puolella on kaksi ja isoa luukkua ja oikealla puolella yksi, joista pääsee hyvin käsiksi varstasiltoihin ja varstasiltojen läpi näkee sylinterin ihan hyvin. Sylinteristä ei sinänsä muuta tarvitse katsoa kun että varstat ei ole ihan loppuun kuluneet, jos on niin vaihdattaa ne uusiin (pikku homma sekin). Sinänsä varstasiltojen vaihtaminenkaan ei kauaa vie kun tietää mitä tekee, joskus vaihdettiin koko varstasiltapaketti (6 kpl)  kahdestaan reilussa tunnissa. Muutenkin huoltokohteet on noissa koneissa hyvin esillä, paljon paremmin kun perinteisissä kohlinkoneissa.


 

"Tarkista että koneen takapäässä olevat oljen ja ruumenten levittimet tuntuu kireiltä akseleillaan, ettei pystyakseleista ole laakerit menneet, samalla voit myös tarkistaa ko. akseleilta että lautasia vetävät hammaspyörät ei ole kovin kuluneet."

Vieläkö noissa uudemmissa on kaikki akselit 6-kulmaisia. Niitten 6-kulmaisilla sisäkehillä varustettuja laakereita ei meinaa agritekin kautta saada, mutta ko. systeemin sai kyllä korjattua suomesta saatavillakin laakereilla, Toivottavasti nyt USA:sta tulee ne alkuperäiset kuitenkin. Laakereiden ja rattaiden kunto selviää kyllä helposti, ainakin meidän 1460:ssä on luukut siipimuttereilla kiinni, joiden takana ko. hilut on
    Vanhemmissa ainakin takapään rengastus vähän pienenlainen, mutta siihenkin löytyy varmasti tarvittaessa lääke.

Mihin perinteiseen puimiriin 1460 olisi puintiteholtaan verrattavissa? Onko Härskin koneessa vakio roottori? Entäs millainen pöytä?

 Pöytä 16,5 jalkaa, malli 810 ,Natikan alkuperäinen, roottori tietääkseni normaali. Enpä osaa mihinkään tiettyyn kohlinkoneeseen axial flowta verrata, mutta tuolla pöydällä ainakin on sopusuhtainen ja tehokas pari. Olkea rumpupuimuri murskaa ja hukkaa kohlinkonetta enemmän, ei silputeta enää paalaajassa (ainakaan kaikilla terillä).

"Vieläkö noissa uudemmissa on kaikki akselit 6-kulmaisia. Niitten 6-kulmaisilla sisäkehillä varustettuja laakereita ei meinaa agritekin kautta saada, mutta ko. systeemin sai kyllä korjattua suomesta saatavillakin laakereilla, Toivottavasti nyt USA:sta tulee ne alkuperäiset kuitenkin. Laakereiden ja rattaiden kunto selviää kyllä helposti, ainakin meidän 1460:ssä on luukut siipimuttereilla kiinni, joiden takana ko. hilut on
    Vanhemmissa ainakin takapään rengastus vähän pienenlainen, mutta siihenkin löytyy varmasti tarvittaessa lääke."


Joo, nuo akselit on tosiaan 6-kulmaisia, edelleen. Uudemmissa ei luukku enää ole siipimutterilla, mutta kahdella 3/8 tuuman pultilla per puoli.. helppo homma silti. Niin, kaikki pultit ja mutterit noissa on sitten periamerikkalaiseen tyyliin tuumaisia nyt myynnissä olevia viimeisiä versioita lukuunottamatta.

Takapään rengastus on tosiaan monessa vanhemmassa pienehkö, euroopasta ei varmaan montaa vanhempaa nelivetoa löydy. Taka-akselin korkeuden säätökin on joka tapauksessa sen verran helppo homma ainakin 2100 - sarjasta eteenpäin ja muistaakseni 1600-sarjassakin, että renkaiden isontaminen ei ole kovinkaan hankala juttu. Noita 1600-sarjalaisia olis jenkkilässä ja kanadassa pilvin pimein käytettyinä, mitähän mahtaisi meren yli kuljettaminen maksaa... voi olla sen verran arvokas temppu ettei kannata, euroopasta varmaan saa niin edullisesti näitä koneita.