Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.

Ja peltoon, luomupuolella 

Maataloustoiminnan luonne sitoo pääomia, mutta pääomat myös kiertävät varsin hitaasti ja sitä kautta kurittavat helposti kannattavuutta. Nopeita voittoja ei liene tiedossa ainakaan silloin, jos halutaan voittoja pitkässä juoksussa. Maatalous on hyvähermoisen hommaa.. 

Mittasuhteet oli vähän pienempiä 12 vuotta sitten kun siirsin 26 paikkaisesta parsinavetasta lehmät 46 paikkaiseen pihattoon. Seitsemän viikon kuluttua siirrosta oli 46 lypsylehmää.

Oli vähä hvetin hyvä ettei navetta pamahtanu heti alkuun täyteen Niillä laitteistoilla ei olis seurauksena ollu muutakun purnautti ja eläinrääkkäys syytteet
Nykyisillä olis voinu kerralla täyttääkki
Pieni harjoittelu hiukan pienemmällä eläinmäärällä saattaa olla järkevääki

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 29.08.13 - klo:22:25

Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.

Ja peltoon, luomupuolella 

Mistä on syntynyt tämmönen harhaluulo, että luomussa pellot ei tuota mitään 
Eikös tuet ole osa tuottoa, ainakin pankki-tilillä 

Lainaus käyttäjältä: Suuri Ajattelija - 30.08.13 - klo:05:38

Lainaus käyttäjältä: luomuviljelijä - 29.08.13 - klo:22:25

Hyvä pointti. Millään muulla alalla ei taida olla yhtä paljon pääomaa sidottuna tuottamattomiin rakennuksiin ja koneisiin kuin maataloudessa.

Ja peltoon, luomupuolella 

Mistä on syntynyt tämmönen harhaluulo, että luomussa pellot ei tuota mitään 
Eikös tuet ole osa tuottoa, ainakin pankki-tilillä 

pellon tuottoa voi mitata kilojen lisäksi myös euroissa, siinä tavanomaiset usein jää toiseksi 

Ei tuo spekulantin strategia huono ole, mutta ei mitenkään Ainoa Oikeakaan. Silloin kun asia oli itselle ajankohtainen, valitsimme hitaamman täytön mallin. Perusteita tässä ketjussa jo esitettykin useamman kirjoittajan toimesta.

Spekulantti on jäljillä....mutta avainkysymys on se, mennäänkö tarkoituksella puoliteholla vai eläintautien sanelemana jopa kolmasosateholla.

Kolme vuotta sitten olin sitä mieltä, että täyttöön heti. Nyt kun on omaa kokemusta, menisin hitaammin ja omalla uudistuksella. Paras tilanne on se, kun on omissa ja naapureiden nurkissa kasvatettu eläimet täyttöä varten. Kuka sen handlaa, korjaa katteen

Sehän on kiinni rahoitustilanteesta että riittääkö vakuudet.Useimmiten voi olla järkevää kasvattaa tuotanto pienemmillä pääomilla omista eläimistä jolloin lainamäärä pidetään aisoissa.Ensimmäiset pari vuotta on kuitenkin lainanlyhennysvapaita jolloin tuotannon saa ajettua ylös.

Kaipa tuotannon ylösajovauhti on tapauskohtainen juttu. Laajennuksen hinta suhteessa olemassa olevaan tuotantoon ja kassavirtaan.
Noin niinkun omalla kokemuksella kolmen vuoden takaa sanoisin, että kun lähtötilanteessa oli alle 20 lehmää ja tuotanto laajennettiin yhteen roboon, niin tuotanto on
ajettava ylös maksimissaan puolessa vuodessa. Näin siis siinä tapauksessa ettei tilalla ole muita tulonlähteitä. Eli tankista on löydyttävä kolmosella alkava maitomäärä joka toinen päivä alle puolen vuoden kuluttua käynnistyksestä. Muuten kassassa saattaa alkaa pohja pilkottamaan, tuppaa vaan noita juoksevia menoja olemaan heti alkuvaiheessa.
Lainojen lyhennysvapaisiin piilee pari petollisuutta. Tuotannon ylösajossa voidaan löysäillä liikaa tai mahdollinen "löysä" kassassa käytetään johonkin vähemmän harkittun investointiin.

Kai oleellisempaa onko siellä 150 vae 200 lehmää niin paljo sieltä lähtee maitoa suhteessa lehmääkohden. Liian monta yli 150 lehmään navetaa tiedossa jossa vuos tuotokset pyörii 7000-8000 välissä jopa alla kun pitännä saada paskoilla eläimillä heti täytee. Managementin puutosta ja vauhtisokeutta.

omista hiehoista saa varmasti sitä eläinainesta josta tietää mitä ne on.Ostoeläin aina epävarmempi ja hinta on laatuelukoista vähintään 1200€.Ja yleensä kolmannen poikimakerran jälkeen niistä on jäljellä 20%.

Oma näkemys että pohjosen ppunasesta ntm ay 2 kk ennen poijintaa 1200 € paljo kannata muuta odottaa ja jos 3 kertaa poikii niin hyvä ylsilö. Holstteinit paljo tasasempia laadullisesti mutta ihan voi uneen siinään tuudittautua.  Ja niistä kuitenkin joistain jalostettava se seuraavakin polvi niin laatua oltava. Sitten jossaivan vaihseessa ku pääsee 30 rosenttia lihistä käyttää niin helpottaa kummasti. Eläinten laatu ja hinta suhde kyllä tärkeää. Aina ihmetellään kalliita eläimiä ja tehää sitten 1.5 milj kokonaisivestointi ja se vielä maksetaan maidolla. Esim seksatun siemennyksen ja roturisteytyksen käyttö 2 vuotta aijemmin helpottaa kummasti ongelmaa. Eläinten ostaminen kanattaa aina käyttää mahdollisuutena eikä vaaran.



Itse tässä pohtinna kun nuorisotilaa tulee vuodenvaihteessa reilummin niin rupeais jollekin investoivalle tilalle kasvattamaan noin 20-30 hiehon satsia. Suunnitelis tarkaan poikimaan kun navettavalmis. Tauti riskit pienet ku vasikasta asti kasvaa terveissa olosuhteissa ja ei muita tule niinkuin vaikka isossa kasvattamossa on. Ja laajentajallekin helppo ja huoleton ratkasu kun tietää noin suurinpiiretin mitä saa. Itselle tulis lisätyötä kuin siementämisen osalta ja ruuan haalaminen.   Ainut siinä varmaan että tää luksus jotain maksaa 

Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.

Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.

Mihin ne holsut sitten kuolee? Ja toisaalta, eihän lehmän tarviskaan kestää kuin joku 4-5 poikimista jos ne KAIKKI sen kestäis.. 

Ja holsteinin saa nostaa neljännen poikimisen jälkeen raatoautoon,mikäli managementti pettää hoidon ja ruokinnan suhteen.Tuokin on tilakohtainen juttu mikä eläinaines milläkin tilalla toimii.

Nykyään tarvitaan 2 lehmää neljään poikimiseen 

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 29.08.13 - klo:07:11

Kai tuossa on taloudellisesti järkeä JOS läävä saadaan täyteen vuodessa omilla hiehoilla, verrattuna siihen että se oltaisiin ostettu hiehoja täyteen.. EHKÄ rehukaan ei vielä riitä täydelle karjalle, tai rehuvarastot ovat kesken ?

Laskelma pettää kyllä sitten rajusti jos navetta ei täytykkään.

omista hiehoista saa varmasti sitä eläinainesta josta tietää mitä ne on.Ostoeläin aina epävarmempi ja hinta on laatuelukoista vähintään 1200€.Ja yleensä kolmannen poikimakerran jälkeen niistä on jäljellä 20%.

Onko se oman hiehon kasvatus sitten ilmaista tai edes alle tuon 1200 €? Ja kuinka sä tiedät mitä niistä omista hiehoista tulee? En mä ainakaan tiedä. Varmaan tilalta toiselle siirto liian lähellä poikimista on iso riski.

Näihin sorkkasairauksiin vaikuttaa myös uuden navetan olosuhteet, ei pelkästään osto tai omat eläimet. Kyllä mäkin hiukan ihmettelin tuota tarkoituksellista puoliteholla ajoa. Olishan tuossa hyvät mahkut tehdä tulosta täydellä navetalla, kun investointikustannus oli maltillinen.