Kyllä tuon TOSsin käyttöön pitää laskea mukaan muutakin kun lajittelu ja peittaus. Ei se sieltä pellosta ilmaiseksi ole siiloon tullut. Koska sertissä on koko ketju hinnassa mukana, niin sitten pitää laittaa TOSsiinkin jos näitä haluaa verrata.
Eihän tässä ole muusta kysymys kuin siitä, että sertin käytöllä todellakin voi olla kokonaistuottavuus suurempi kuin pellosta jatketulla siemenellä (siemenviljelijä + käyttäjä) . Mutta sen lisäarvon jakautuminen, se menee enemmän sertiketjulle kuin viljelijälle itselleen.
Siksi voimme verrata asiat suoraan sillä tavalla, että kuinka paljon tavan viljelijällä on myyntituotot ja tuet. Ja kuinka paljon vuotuiset kulut; poistot ja lainankorot kiinteistöstä ym. ne eivät laske sertiä käytettäessä yhtään. Nyt sitten jos tämä erotus pienenee sertiä käytettäessä, ei sertin käyttö ole missään tapauksessa kannattavaa. Jos taas tulot nousevat enemmän kuin menot, on sertin käyttö erinomaisen kannattavaa.
Jos tilanne on plus miinus nolla, joka voi olla hyvin lähellä totuutta, pitää sitten olla aatteellista kannatusta sertifioidun siemenketjun tukemiseen, tietynlaista rakkautta erikoistuneita kohtaan, jotta edelleen jatkaísi laputettujen säkkien ostamista.
Kaikkein tehokkaimmat viljelijät varmaan saavat tuon hyödyn. Useimmiten on jokin minimitekijöä, joka estää optimisadon saamisen, silloin voi olla tiukassa sertifioidun siemenen bruttohyöty.
-SS-