En tiedä onko kysymys ennen heitetty, mutta heitetään ilmoille nyt joka tapauksessa.

Jos vuokraisitte (olettaen että se olisi mahdollista) kaiken hallinnassanne olevan pellon ulos markkinahintaan (mainostaisitte paikallislehdessä, ja järjestäisitte tarjouskilpailun jne.) ja vähentäisitte sitten tämän arvion vuoden 2012 maatalouden tuloksestanne, niin paljonko jäisi jäljelle jattuna maatalouteen tekemillänne tunneilla?

Esimerkkinä vaikka tällainen: Peltoa hallinnassa 100ha. Alueen uusien vuokrasopimusten keskiarvo (vastaaville pelloille)400€. Maatalouden tulos 55000€. Työtunteja tuhat.

(55000 - 400 x 1000) / 1000 = 15. Eli bruttotuntipalkka maataloudesta 15€/tunti suhteessa vuokralle pistämiseen.

Vuokralle pistämisessä sitten voisi vielä myydä olemassaolevan kaluston mutta se on aika vaihteleva muuttuja tilojen välillä.



Meillä on yhtymä, on investoitu ja ostettu eläimiä, ja liikevaihto ja menot tulee lähinnä eläinpuolelta niin laskelma ei ole kovin paljastava. Nimittäin tosi pieniin jää oma palkka tuolla laskelmalla, pariin euroon.

En tiedä onko kysymys ennen heitetty, mutta heitetään ilmoille nyt joka tapauksessa.

Jos vuokraisitte (olettaen että se olisi mahdollista) kaiken hallinnassanne olevan pellon ulos markkinahintaan (mainostaisitte paikallislehdessä, ja järjestäisitte tarjouskilpailun jne.) ja vähentäisitte sitten tämän arvion vuoden 2012 maatalouden tuloksestanne, niin paljonko jäisi jäljelle jattuna maatalouteen tekemillänne tunneilla?

Esimerkkinä vaikka tällainen: Peltoa hallinnassa 100ha. Alueen uusien vuokrasopimusten keskiarvo (vastaaville pelloille)400€. Maatalouden tulos 55000€. Työtunteja tuhat.

(55000 - 400 x 1000) / 1000 = 15. Eli bruttotuntipalkka maataloudesta 15€/tunti suhteessa vuokralle pistämiseen.

Vuokralle pistämisessä sitten voisi vielä myydä olemassaolevan kaluston mutta se on aika vaihteleva muuttuja tilojen välillä.



Meillä on yhtymä, on investoitu ja ostettu eläimiä, ja liikevaihto ja menot tulee lähinnä eläinpuolelta niin laskelma ei ole kovin paljastava. Nimittäin tosi pieniin jää oma palkka tuolla laskelmalla, pariin euroon.

Aimohan on tuon laskenut. Aimolla kun on periaate että maatalouden pitää kannattaa itse itsensä, siihen ei sotketa palkkarahoja eikä metsärahoja. MItä mieltä on myydä metsää ja ostaa sillä maatalouden traktori jos ei sitä sijoitettua rahaa saa takaisin?

Mutta saattaisin saada vuokratuloina luokkaa vähintään 500 per hehtaari ja on täällä makseltu yli 700 vuokriakin ja kun keskimääräinen lohkokoko on noin 7 hehtaaria niin aika helpot viljelläkin?

Mutta jos ei tuota luokkaa jää näppiin pitkässä juoksussa niin laitan vuokralle. Tuossa kun viljan hinta oli luokkaa 60-80 euroa tonni taannoin niin jäi kyllä alle mutta nyt ollaan taas lähellä noita lukemia. Onnistuu yhteistyöllä, urakoinnin käytöllä ja pienillä kustannuksilla. Jos onnistuu, aina varmaankaan ei. Silti tuntipalkka jää reilusti alle sen lähelle 30 euron tuntipalkan mitä Aimo palkkatöistä saa mutta sentään jotakin.

Ei VOI sadan hehtaarin viljelyyn mennä tuhatta tuntia. Ei vaan pysty

Ei VOI sadan hehtaarin viljelyyn mennä tuhatta tuntia. Ei vaan pysty

Sanoo hän, jolla kaikki jo valmista... Kymmenen tuntia hehtaari -> tunti kyntöön, puoli muokkauksiin, puolikas kylvöön ja ruiskutukset jotain. Puinti ja viljansiirto vajaa tunti.  Neljä tuntia ihan pakollisista, päälle hukkakaurakierrokset, kasvustojen tarkkailut, suunnittelu, sadon kuivaaminen ja kuljetus/markkinointi, pellon parannukset, opiskelut jne. Tuhat tuntia tulee että heilahtaa, mikäli viljelyssä muitakin tavoitteita kuin kiire ja töiden minimointi. 

Heitetään hatusta että kolmensadan tunnin parannustoimilla, suunnittelulla ja opiskelulla tekee vähintään tuplatuloksen vrt. työmäärän minimointi Mikäli hommassa jatkuvuutta, alasajoa voi tehdä aika kauankin ja kaikki näyttää hyvältä kunnes karahtaa kiville. Ellei lopullinen tarkoitus olekin tilan myyminen ulkopuoliselle taholle:)

Lainaus käyttäjältä: Astral - 29.08.13 - klo:22:18

Ei VOI sadan hehtaarin viljelyyn mennä tuhatta tuntia. Ei vaan pysty

Sanoo hän, jolla kaikki jo valmista... Kymmenen tuntia hehtaari -> tunti kyntöön, puoli muokkauksiin, puolikas kylvöön ja ruiskutukset jotain. Puinti ja viljansiirto vajaa tunti.  Neljä tuntia ihan pakollisista, päälle hukkakaurakierrokset, kasvustojen tarkkailut, suunnittelu, sadon kuivaaminen ja kuljetus/markkinointi, pellon parannukset, opiskelut jne. Tuhat tuntia tulee että heilahtaa, mikäli viljelyssä muitakin tavoitteita kuin kiire ja töiden minimointi. 

Heitetään hatusta että kolmensadan tunnin parannustoimilla, suunnittelulla ja opiskelulla tekee vähintään tuplatuloksen vrt. työmäärän minimointi Mikäli hommassa jatkuvuutta, alasajoa voi tehdä aika kauankin ja kaikki näyttää hyvältä kunnes karahtaa kiville. Ellei lopullinen tarkoitus olekin tilan myyminen ulkopuoliselle taholle:)

Voi sen noinki vaikeasti tehdä jos haluaa. Kyl mun tuloslaskelmissa ainaki se konetuntien ja hehtaarikohtasen työmäärän minimointi antaa parhaan tuloksen. Hivenet ja pH:t kahta lohkoa lukuunottamatta vihreellä, sekin asia korjaantunee kunhan tulee päivitetyt maanäytteet.

Eikä tuu tuhatta tuntia. Ei se lisätunnin tekeminen mitään lisäarvoa sille peltomaalle tuota jos se työ ei oikeesti ole tuottavaa 

Lainaus käyttäjältä: ijasja2 - 29.08.13 - klo:22:31

Lainaus käyttäjältä: Astral - 29.08.13 - klo:22:18

Ei VOI sadan hehtaarin viljelyyn mennä tuhatta tuntia. Ei vaan pysty

Sanoo hän, jolla kaikki jo valmista... Kymmenen tuntia hehtaari -> tunti kyntöön, puoli muokkauksiin, puolikas kylvöön ja ruiskutukset jotain. Puinti ja viljansiirto vajaa tunti.  Neljä tuntia ihan pakollisista, päälle hukkakaurakierrokset, kasvustojen tarkkailut, suunnittelu, sadon kuivaaminen ja kuljetus/markkinointi, pellon parannukset, opiskelut jne. Tuhat tuntia tulee että heilahtaa, mikäli viljelyssä muitakin tavoitteita kuin kiire ja töiden minimointi. 

Heitetään hatusta että kolmensadan tunnin parannustoimilla, suunnittelulla ja opiskelulla tekee vähintään tuplatuloksen vrt. työmäärän minimointi Mikäli hommassa jatkuvuutta, alasajoa voi tehdä aika kauankin ja kaikki näyttää hyvältä kunnes karahtaa kiville. Ellei lopullinen tarkoitus olekin tilan myyminen ulkopuoliselle taholle:)

Voi sen noinki vaikeasti tehdä jos haluaa. Kyl mun tuloslaskelmissa ainaki se konetuntien ja hehtaarikohtasen työmäärän minimointi antaa parhaan tuloksen. Hivenet ja pH:t kahta lohkoa lukuunottamatta vihreellä, sekin asia korjaantunee kunhan tulee päivitetyt maanäytteet.

Eikä tuu tuhatta tuntia. Ei se lisätunnin tekeminen mitään lisäarvoa sille peltomaalle tuota jos se työ ei oikeesti ole tuottavaa 

No kerro nyt sitten kateellisille se kysytty luku,

Paljonko tienaat tunnilta kun vähennät hallinnassa olevien peltojen todennäköisen vuokratulon (kun omistaja vahvasti kilpailuttaisi) kakkoslomakkeen voitto-osuudesta?

Sanoo hän, jolla kaikki jo valmista...

Tossa yksi maatilojen välisen kilpailun kulmakivistä. Toiset saa tapella ikänsä ojien ja oikaisujen kanssa, kun toisilla on viettävät, säännönmukaiset lohkot vailla mitään rasitteita...
Sitten pelataan niillä korteilla mitä on ja "kehitetään", vaikka järkevintä olisi laittaa paikka kiertoon ja etsiä uusi parempi tila.

Paljonko tienaat tunnilta kun vähennät hallinnassa olevien peltojen todennäköisen vuokratulon (kun omistaja vahvasti kilpailuttaisi) kakkoslomakkeen voitto-osuudesta?

Tuli niitä tunteja lähes mitä hyvänsä ni vuokratessa jää enempi lapaseen. Noin yksinkertasella kaavallahan sitä toki et voi laskea, on siinä pari muutakin muuttujaa. Maataloudessahan kuten muussaki yritystoiminnassa voitto-osuudeks voidaan pyöritellä lähes mitä hyvänsä.

En oo ikinä tunteja edes tarkkaan laskenu mut kun yhdellä traktorilla / puimurilla hoidetaan kys. oleva pinta-ala ni tunnit voit katella lähes suoraan mittareista. 2X ruiskutus, suorakylvö ja puinti. Se on sitten eri asia laskeeko vaikka kuivurin käyntiajat työajaks. Mä en laske. Enkä parin päivän mittasta lajittelua.

Sen sijaan siitä voi laskea lähes suoraan konekannan pääoman suhteessa viljeltyyn pinta- alaan. Hakkaat 2 metrin kylvökoneella ja tappurilla ja 9m ruiskulla noi alat ni saahan siihen aikaa menemään. Vähä sama ku sorvaisit pesareita vanhalla käsisorvilla, tuotteen valmistamiseen käytetty aika ei tapaa vapaiden markkinoiden hintaa koskaan

Lainaus käyttäjältä: antti-x - 30.08.13 - klo:22:48

Paljonko tienaat tunnilta kun vähennät hallinnassa olevien peltojen todennäköisen vuokratulon (kun omistaja vahvasti kilpailuttaisi) kakkoslomakkeen voitto-osuudesta?

Tuli niitä tunteja lähes mitä hyvänsä ni vuokratessa jää enempi lapaseen. Noin yksinkertasella kaavallahan sitä toki et voi laskea, on siinä pari muutakin muuttujaa. Maataloudessahan kuten muussaki yritystoiminnassa voitto-osuudeks voidaan pyöritellä lähes mitä hyvänsä.

En oo ikinä tunteja edes tarkkaan laskenu mut kun yhdellä traktorilla / puimurilla hoidetaan kys. oleva pinta-ala ni tunnit voit katella lähes suoraan mittareista. 2X ruiskutus, suorakylvö ja puinti. Se on sitten eri asia laskeeko vaikka kuivurin käyntiajat työajaks. Mä en laske. Enkä parin päivän mittasta lajittelua.

Sen sijaan siitä voi laskea lähes suoraan konekannan pääoman suhteessa viljeltyyn pinta- alaan. Hakkaat 2 metrin kylvökoneella ja tappurilla ja 9m ruiskulla noi alat ni saahan siihen aikaa menemään. Vähä sama ku sorvaisit pesareita vanhalla käsisorvilla, tuotteen valmistamiseen käytetty aika ei tapaa vapaiden markkinoiden hintaa koskaan

Eika tässä konetunneista puhuttukaan Työtunneista, ja nuo sun mainitsemat kuivaamiset, lajittelut ym. lasken kyllä työksi. Niistä tulee jopa tuloakin kun muille tekee, mutta näähän ei kuulu oman tilan pinta-alan vaatimaan työhön. Työtä ne omalle tilallekin tehtävät työt vaikkei koneet kävisikään.

 Itse ainakin pyrin minimoimaan nuo konetunnit mutten niitä välttelekään mikäli perusparannuksia tms., kymmenen konetuntia hehtaarille hirmuinen määrä viljatilalla Voi kääntää laskelman näin, 5 tuntia hehtaarille konetunteja niille ekalle 90 hehtaarille, loput kymmenen hehtaaria saa 550 tuntia. Saa siinä jo täppäröidä, kaks kuukautta ihan tosissaan nysvätä kymmenen hehtaarin lohkolla. Tai 55 tuntia jokaisella hehtaarin tilkulla

Kyllä sadan hehtaarin tilalla tulee helposti yli tuhat työtuntia vuodessa, jos koneet pestään ja huolletaan käytön jälkeen, rakennukset pidetään siisteinä, seurataan markkinoita ja tehdään kaikki "paperityöt" itse yms. yms. Eli hoidetaan tilaa jatkuvuutta ajatellen.

Tai sitten jättää edellä mainitut tekemättä ja katsoa miten pitkälle se riittää...

Lopullista vastausta tuohon tuntipalkkkaan ei siis ole. (Ja eihän se vuokramies esim.niitä tilan maatalousrakennuksia huoltomaalaa tms.)

Ne työtunnit pitäisi myös laskea rehellisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka kuivaajan täyttö. Se puolentunnin seisoskelu kaatomontun vieressä viljan hupenemista katsellessa tai kusella käydessä on sitä työaikaa vaikkei tekeminen aktiivista silloin olekaan. Ei palkansaajallakaan palkanmaksu keskeydy työvaiheiden välissä.
Jos laskee pelkät konetunnit, niin mahtaisko jäädä vaikka puolet työtunneista puuttumaan?
Suosittelen suht tarkkaa tuntikirjanpitoa ihan jokaiselle. Tulos on helposti synkkä, mutta saattaa avata silmiä ja mahdollisesti keksii keinoja homman tehostamiseen.

Ne työtunnit pitäisi myös laskea rehellisesti. Otetaan esimerkiksi vaikka kuivaajan täyttö. Se puolentunnin seisoskelu kaatomontun vieressä viljan hupenemista katsellessa tai kusella käydessä on sitä työaikaa vaikkei tekeminen aktiivista silloin olekaan.

Jo vain, kun automatiikkaa ei sen enempää ole käytettävissä, niin täyttöjen vahtiminen on pakollista. Yllättävästi siihenkin hommaan aikaa kuluu.

Joo tässä työtuntien merkkauksessa on sekin hyvä puoli, ettei sitten liiottelekaan niitä tunteja. Varsinkin karjatilalliset valittaa, että on pitkät päivät, aamulla aikaseen lähetään ja illalla myöhään tullaan, mutta mitä siinä välillä tapahtuu. Ei yksityispuolen työt (kotityöt, ruokakaupassa käynnit ym.) tai ruokatunnit kuulu maatilan töihin.

Monella avautuisi silmät tähän (työ)ajan käyttöön, kun sitä oikeasti mittaisi huolella. Itsekin on havahtunut, että joihinkin päivärutiineihin menee vuodessa hirveä määrä aikaa, vaikka kerralla siihen meneekin vähän. Esimerkiksi jos tärväät minuutin paalia kohti vuodessa turhaan ja sulla on 1000 paalia, niin aikaa kuluu turhaan 16,7 h eli kaksi virkamiespäivää. Jos se on lisäksi konetyötä hukkaan on mennyt tuplasti rahaa.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen. Meilläpäin ei todennäköisesti saisi 400 €/ ha vuokraa (ehkä reilu 250), joten tuloskin voisi olla huonompi, jotta pääsisi samaan tuntipalkkaan kuin kalliimman pellon alueilla. Tai sitten voisi tehdä enempi tunteja.

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Karjatilan tunnit ei ole ihan niin yksioikoiset.. Jos sulla on karjaa ja joudut kax kertaa päivässä niitä hoitaan vaikka tunnin kerrallaan, niin kukaan ei rupee siihen hommaan pelkällä kahden tunnin palkalla, kun sitä on kuitenkin koko päivän kiinni siinä hommassa.. Voihan sitä tehdä muita töitä tai niitä kotitöitä tai käydä kaupassa tai jotain, mutta mihinkään lomalle ei voi lähteä ja muutenkin aina pikku pelko perseessä mitä ne mullit on keksiny sillä välin kun on tilalta poissa 

Teollisuuden pienalihankkijat joutuvat päivystämään juuri tuon 24/7 eikä mitään varallaolokorvauksia todellakaan kannata kinuta, nauretaan ulos joukosta aika äkkiä.

-SS-