notta minkäskokoinen ois suositeltava
milläs siitä tekis mahdollisimman edullisen? vaan tosissaa. ois ajatus tehdä nyt syksyllä vähän lämmintä tilaa apevaunulle ja traktorille.

Joskus olen miettinyt että miten tuollaisessa budjettiluokan eristetyssä rakennuksessa toimisi ilmaeristys. Siis tekisi rakennusmuovista seinän/katon väliin rakenteen, jossa on ilmatiivis ilmatila eristeenä. Hyvin toteutettuna tuollainen voisi toimia myös puolilämpimässä tai tarpeen tullen lämmitettävässä tilassa, jossa kosteuden kondensoituminen rakenteisiin ja eristeisiin voi aiheuttaa perinteisissä eristysrakenteissa kosteus/homeongelmia.

Jätät ko. kamppeet ruokintapöydälle ja käännät päävirrat pois. On melko kustannustehokas ratkaisu.

Mitä tuumii vakuutus jos paska palaa ja oli traktori ruokintapöydällä päävirta pois kytkettynä?...

Mitä tuumii vakuutus jos paska palaa ja oli traktori ruokintapöydällä päävirta pois kytkettynä?...

No tuollaa monet niitä säilyttää, suurimmalla osalla ei ole edes sitä päävirtakytkintä. Eihän se voi traktorista syttyä jos päävirtakytkin on pois päältä. Paljon riskialttiimpia nämä kotimaiset häkkyrät Avantit Varmoliftit yms..

Eikä tartte lohkolämmittimien kanssa tapella.

tuosta on hyvä aloittaa
http://www.nettimarkkina.com/seinaelementit-ja-kattoristikot/1143201

Lainaus käyttäjältä: ktm87 - 11.08.13 - klo:20:25

Mitä tuumii vakuutus jos paska palaa ja oli traktori ruokintapöydällä päävirta pois kytkettynä?...

No tuollaa monet niitä säilyttää, suurimmalla osalla ei ole edes sitä päävirtakytkintä. Eihän se voi traktorista syttyä jos päävirtakytkin on pois päältä. Paljon riskialttiimpia nämä kotimaiset häkkyrät Avantit Varmoliftit yms..

Eikä tartte lohkolämmittimien kanssa tapella.

 Ammoniakki, se on parasta sähköjohtojen liitoksille ja myös näihin uudempien traktoreittan mustilleboxeille. Ja sitten ihmetellään vikakoodien määrää.

Mitä tuumii vakuutus jos paska palaa ja oli traktori ruokintapöydällä päävirta pois kytkettynä?...

Maksaa korvauksen. On nimittäin kysytty lähivakuutuksesta ja vastaus oli että "käytänössä maksetaan täysikorvaus kaikesta palaneesta!"

Mitä tuumii vakuutus jos paska palaa ja oli traktori ruokintapöydällä päävirta pois kytkettynä?...

Eikös se selviä yhdellä soitolla vakuutusyhtiöösi?

Tällaista lämmitettävissä olevaa kunnolla eristettyä ja satunnaisiin metallihommiinkiin käyvää huoltotilaa/traktoritalliratkaisua olen myöskin miettinyt ja edullinen pitäisi tietysti olla ja toteutettavissa omana työnä pääosin. Seinäratkaisun neliöhinta ja perustuksen hinta ratkaisevimmat kokonaiskustannuksissa. Omat laskelmat valmiin sisä ja ulkopinnan sisältävän seinän osalta vaihtelevat 35-85 euroa seinäneliöltä, perustus tosin meidän tontilla aikalailla vakio riippumatta seinämateriaalista, kalliopohjaiselle moreenimäelle kun rakennus olisi tulossa niin kantavuutta löytyy maaperästä helposti. Kunnolla lämpöeristetty riittävän vahva betonilattia maksaa aina mutta siinä ei kannata säästää. Kattotuolit ja pellit suhteellisen edullisia ja niistä on vaikea isoa hintasäästöä saada aikaan. Ikkunat, ovaet ja lämmitysjärjestelmä sitten toteutettavissa hyvin monella tapaa ja niiden tyyppi ja määrä vaikuttaa kustannuksiin todella reilusti.

Omissa laskelmissa "johtosijaa" pitää tällähetkellä valuharkkoperustus, puurunkoinen sisältä tupla-Gyprocilla ja ulkoa pellillä verhoiltu seinä villaeristein, 150mm betonilaatta lattiaksi hyvillä lämpäeristeillä ja katto peltiä riittävän jyrkän kaadon omaavin kattotuolein. Puhallusvillat kattoon riitävällä vahvuudella. Ovet metallirukoiset perinteiset pariovet itse rakennettuna ja ikkunat kiinteät lämpöelementtilasit. Lämmitys puukäyttöisellä lämminilmakehittimellä ja lattiaan varoiksi myös lattialämmitysputket jos joskus vaikka biolämpökeskuksen rakentaminen tulee eteen.

Tällaista lämmitettävissä olevaa kunnolla eristettyä ja satunnaisiin metallihommiinkiin käyvää huoltotilaa/traktoritalliratkaisua olen myöskin miettinyt ja edullinen pitäisi tietysti olla ja toteutettavissa omana työnä pääosin. Seinäratkaisun neliöhinta ja perustuksen hinta ratkaisevimmat kokonaiskustannuksissa. Omat laskelmat valmiin sisä ja ulkopinnan sisältävän seinän osalta vaihtelevat 35-85 euroa seinäneliöltä, perustus tosin meidän tontilla aikalailla vakio riippumatta seinämateriaalista, kalliopohjaiselle moreenimäelle kun rakennus olisi tulossa niin kantavuutta löytyy maaperästä helposti. Kunnolla lämpöeristetty riittävän vahva betonilattia maksaa aina mutta siinä ei kannata säästää. Kattotuolit ja pellit suhteellisen edullisia ja niistä on vaikea isoa hintasäästöä saada aikaan. Ikkunat, ovaet ja lämmitysjärjestelmä sitten toteutettavissa hyvin monella tapaa ja niiden tyyppi ja määrä vaikuttaa kustannuksiin todella reilusti.

Omissa laskelmissa "johtosijaa" pitää tällähetkellä valuharkkoperustus, puurunkoinen sisältä tupla-Gyprocilla ja ulkoa pellillä verhoiltu seinä villaeristein, 150mm betonilaatta lattiaksi hyvillä lämpäeristeillä ja katto peltiä riittävän jyrkän kaadon omaavin kattotuolein. Puhallusvillat kattoon riitävällä vahvuudella. Ovet metallirukoiset perinteiset pariovet itse rakennettuna ja ikkunat kiinteät lämpöelementtilasit. Lämmitys puukäyttöisellä lämminilmakehittimellä ja lattiaan varoiksi myös lattialämmitysputket jos joskus vaikka biolämpökeskuksen rakentaminen tulee eteen.

Miksi ihmeesä lattia pittää lämpöeristää? Kuin lämmin sen pittää olla? Ku lattialaatta on maatavasten, ni kesälä viileä, ja talavela jos halli muutaman asteen plussala, nin maa lämmittää pajaa, kun ei oo niitä eristeitä. Ulkopuolela toki täytyy olla kunnon routaeristeet, ettei mene pakkanen lattian alle.

Tällaista lämmitettävissä olevaa kunnolla eristettyä ja satunnaisiin metallihommiinkiin käyvää huoltotilaa/traktoritalliratkaisua olen myöskin miettinyt ja edullinen pitäisi tietysti olla ja toteutettavissa omana työnä pääosin. Seinäratkaisun neliöhinta ja perustuksen hinta ratkaisevimmat kokonaiskustannuksissa. Omat laskelmat valmiin sisä ja ulkopinnan sisältävän seinän osalta vaihtelevat 35-85 euroa seinäneliöltä, perustus tosin meidän tontilla aikalailla vakio riippumatta seinämateriaalista, kalliopohjaiselle moreenimäelle kun rakennus olisi tulossa niin kantavuutta löytyy maaperästä helposti. Kunnolla lämpöeristetty riittävän vahva betonilattia maksaa aina mutta siinä ei kannata säästää. Kattotuolit ja pellit suhteellisen edullisia ja niistä on vaikea isoa hintasäästöä saada aikaan. Ikkunat, ovaet ja lämmitysjärjestelmä sitten toteutettavissa hyvin monella tapaa ja niiden tyyppi ja määrä vaikuttaa kustannuksiin todella reilusti.

Omissa laskelmissa "johtosijaa" pitää tällähetkellä valuharkkoperustus, puurunkoinen sisältä tupla-Gyprocilla ja ulkoa pellillä verhoiltu seinä villaeristein, 150mm betonilaatta lattiaksi hyvillä lämpäeristeillä ja katto peltiä riittävän jyrkän kaadon omaavin kattotuolein. Puhallusvillat kattoon riitävällä vahvuudella. Ovet metallirukoiset perinteiset pariovet itse rakennettuna ja ikkunat kiinteät lämpöelementtilasit. Lämmitys puukäyttöisellä lämminilmakehittimellä ja lattiaan varoiksi myös lattialämmitysputket jos joskus vaikka biolämpökeskuksen rakentaminen tulee eteen.

 Lattialämmitysputket voi tulla myöhemmin vastaan jos on tarvetta pultata autonostimia pylväsporakoneita ja vastaavia lattiaan.

Tuommoisen pajan lämmittämiseen pistäisin (jos nollasta lähdetään) ilmalämpöpumpun ja pakokaasun poistolla olevan öljylämmittimen yli 25 asteen pakkasia varten. Avoimessa tilassa, tavoitelämmön ollessa jotain 10-15 astetta lämpöpumppu on omimmillaan eikä öljyä montaa litraa talvessa mene.

Lainaus käyttäjältä: SamiT - 12.08.13 - klo:07:00

Tällaista lämmitettävissä olevaa kunnolla eristettyä ja satunnaisiin metallihommiinkiin käyvää huoltotilaa/traktoritalliratkaisua olen myöskin miettinyt ja edullinen pitäisi tietysti olla ja toteutettavissa omana työnä pääosin. Seinäratkaisun neliöhinta ja perustuksen hinta ratkaisevimmat kokonaiskustannuksissa. Omat laskelmat valmiin sisä ja ulkopinnan sisältävän seinän osalta vaihtelevat 35-85 euroa seinäneliöltä, perustus tosin meidän tontilla aikalailla vakio riippumatta seinämateriaalista, kalliopohjaiselle moreenimäelle kun rakennus olisi tulossa niin kantavuutta löytyy maaperästä helposti. Kunnolla lämpöeristetty riittävän vahva betonilattia maksaa aina mutta siinä ei kannata säästää. Kattotuolit ja pellit suhteellisen edullisia ja niistä on vaikea isoa hintasäästöä saada aikaan. Ikkunat, ovaet ja lämmitysjärjestelmä sitten toteutettavissa hyvin monella tapaa ja niiden tyyppi ja määrä vaikuttaa kustannuksiin todella reilusti.

Omissa laskelmissa "johtosijaa" pitää tällähetkellä valuharkkoperustus, puurunkoinen sisältä tupla-Gyprocilla ja ulkoa pellillä verhoiltu seinä villaeristein, 150mm betonilaatta lattiaksi hyvillä lämpäeristeillä ja katto peltiä riittävän jyrkän kaadon omaavin kattotuolein. Puhallusvillat kattoon riitävällä vahvuudella. Ovet metallirukoiset perinteiset pariovet itse rakennettuna ja ikkunat kiinteät lämpöelementtilasit. Lämmitys puukäyttöisellä lämminilmakehittimellä ja lattiaan varoiksi myös lattialämmitysputket jos joskus vaikka biolämpökeskuksen rakentaminen tulee eteen.

Miksi ihmeesä lattia pittää lämpöeristää? Kuin lämmin sen pittää olla? Ku lattialaatta on maatavasten, ni kesälä viileä, ja talavela jos halli muutaman asteen plussala, nin maa lämmittää pajaa, kun ei oo niitä eristeitä. Ulkopuolela toki täytyy olla kunnon routaeristeet, ettei mene pakkanen lattian alle.

nuo perinteiset pariovet kyllä kannattaa jättää pois jos käyttöä on päivittäin

Rakenna joku koppi ja sitten ostat sellaiset traktorit jotka mahtuvat sinne sopivasti