Mä olen miettinyt että riittäisikö rikka/olkiäkeen muokkausteho idätykseen?

Samaa suunnitellut joskus. Lisäksi tuo olkiäkeen lievästi multaava vaikutus olisi varmasti positiivinen asia suorakylvöä ajatellen, ehkä juuri riittävä että maa lämpenisi keväällä tasaisesti sekä riittävän nopeasti muullekin kuin Arra-ohralle Löytyisi jostakin käytetty, puoli-ilmainen olkiäes...

Löytyisi jostakin käytetty, puoli-ilmainen olkiäes...

Mitenköhän mahtaisi toimia jos ihan tavalliseen äkeeseen ruuvailisi noita olkipiikkejä?

Tai johonkin vanhaan tasausäkeeseen? Olkipiikit ei varmaan kovin ihmeellistä vaadi rungolta ja ruuvaa sitten talvella taas piikit pois.

Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1048 vm. 1985.

Ääää, niin kovaa ajetaan ku moottorissa tehoa riittää (JD 1055). Viettopinnalla pitää olla kunnolla tavaraa, jotta erottelu toimii kunnolla jo siellä. Yläseulaa lisää auki ja tuulta reippaasti. Pienimmät jyvät lentää peltoon joka tapauksessa. .

Mutta harmittava tosiasia on, että täälläkin on sekakasvustoa. Viime vuotista vehnää aivan liikaa ohran seassa. Kumma kuinka pintaan jääneet jyvät ovat kuivasta kesästä huolimatta ruvenneet kasvamaan. Sen sijaan, että ne olis viime syksyn sateissa itäneet Tai edes hukkuneet
Juu, ja täällä ei enää kynnetä -eikä kyllä kultivoidakaan...

Mä olen miettinyt että riittäisikö rikka/olkiäkeen muokkausteho idätykseen?

Njoo, olis ainakin nopeempaa touhua ku lautasmuokkarilla ajo, jota sitäkin täytynee tässä kuitenkin harkita jatkossa...

Njoo, olis ainakin nopeempaa touhua ku lautasmuokkarilla ajo, jota sitäkin täytynee tässä kuitenkin harkita jatkossa...

Tätä tässä vielä tuumin, kun toisaalta vastaavia sekakasvustoja ei ole aiemmin esiintynyt. Ei vaikka lohko olisi ollu talven yli sängellä ja muokattu lautasmuokkarilla tai äkeellä vasta keväällä. Ihan samalla tavalla edellisen vuoden maahan jääneillä jyvillä olisi ollut mahdollisuus aiheuttaa harmia!?!

Nuo edellisen vuoden jyvät ovat kaiken lisäksi itäneet vasta glyfosaatti ruiskutuksen jälkeen. Kun muuten tuo ruiskutus olisi eliminoinut ongelman. Tämäkin on erikoista, kun alkukeväästä luulisi pellon pinnalla olevan otollisesti kosteutta pintaan jääneiden siementen idättämiseksi. Toisin kuin kevään edetessä ja pinnan kuivuessa!?!

Kuinka paljon suorakylväjät ovat tähän ongelmaan törmänneet? (Itse siirryin suorakylvöön vasta tänä keväänä) Tai kevytmuokkaajat? Kevytmuokkaustakin on käytetty jo pitkään kynnön korvaajana, enkä muista aiemmin kenenkään valittaneen asiasta...
Oliko viime vuoden jyvillä tavallista voimakkaampi itämislepo, jonka takia ne itivät vasta keväällä?

Tuo itämishomma on vähän semmonen hölmö juttu joo. Kyllähän noilla hukkamökäöljyillä saa kauran pois, mutta entäs ne muut.

Viljelykierto on yks. Viherlannoitusnurmen pitokin auttaa komeesti. Sitten yks kova jutska on ns. green to green toiminta. Eli syksyllä pellossa on kasvamassa vihreätä pelkän sängen sijaan. Se voi olla suojaviljaan kylvetty yksvuotinen heinä tai puinnin jälkeen kylvetty. Lisää se ainakin maakosteutta syksyllä ja toisaalta myös keväällä.

Toi suorakylvö on semmosta kikkailua, niinkuin mikä tahansa viljely.

Tänä vuonna on jääntiviljaa tullut ihmeesti vasta loppukesästä, kuten versontaakin. Ruisvehnä alkaa heilimöimään just nyt, tähkiä siellä täällä. Hukkakauraa löytyi eilenkin montakin yksilöä pesäkkeistä, jotka perkattu jo kolmeen kertaan tänä kesänä. Vihreitä, juuri tähkälle tulleita tai tulossa olevia yksilöitä eli aiemmin ei ole pellosta löytynytkään. Itäneet juhannuksen tienoilla.

Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.

 Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1048 vm. 1985.

Mää luin tuolta toiselta foorumilta ja joku oli kysyny samaa kun sää. Löyty vastauksia ihan kiitettävästi. Mun tuli ihan maajulli mieleen. Jos vaihtas vaikka samanlaiseen.....

http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=60114&sid=8fe4bbe49f72c68c5ae9389b95f0964a

Kertokaapahan kokeneemmat, mitkä lienevät yleisimmät syyt, että puimurin jäljiltä jää maahan jyviä? jo toisena vuonna huomaa kasvuston seassa viimevuotista tavaraa itäneenä; esim. ohrapellossa löytyy yllättävän paljon viimevuotista kauraa.

 Liian kova ajonopeusko? Puimurina John Deere 1048 vm. 1985.

Onko löytynyt ratkaisu?

Asia askarruttaa montaa muutakin nimimerkkiä:



http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=47383.msg807757#msg807757


http://www.masinistit.com/viewtopic.php?t=60114&sid=8fe4bbe49f72c68c5ae9389b95f0964a


http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=55942.msg973461#msg973461


Lieneekö tuo jontikka jotenkin poikkeuksellisen monimutkainen puimuri?

 Tän syksyn vihertävät sänkipellot osoittaa selvästi, että peltoon mennyt kaikenkokoista jyvää, on meinaan sellasta vihermattoa lähes joka paikassa. Ei näköjään auta vaikka joillakin pelloilla oli puimassa talonhintaisia puimureita. Mitä ne tappiomittarit/hälyttimet tekee, kun yli mennyt selvästi satoja kiloja jyviä hehtaarille?  Se muuten väärä luulo että seuloilta menee yli pelkästään pienimmät jyvät.

Ainakin laossa makaavat märkä vilja menee paljon helpommin takaisin peltoon. Suuri ero kuivaan ja pystyyn viljan.  Eikös mt:saa ollut juttua naisten puinnin opiskelusta ja tehtaan mies tuumasi että 7 jyvää  enempää ei saisi olla kämmenen alalla. Tuollakin määrällä saa mahtavan oraan syksyksi kun käy vähän jollain konstilla multaamassa.  Lautasmuokkain turhan järeä, hidas  ja kallis härveli  noin yksinkertaiseen hommaan.

Jos on kostea kasvusto/ ja lakoista kohlintappio on hyvin oleellinen.Käsittääkseni jos seulat ja tuuli on oikein säädetty seulastotappio on olematon.Sitten se irtipuinti irtoaako varmasti jyvät jos on kokonaisia tähkäpäitä tai jokunenkin jyvä tähkää kohden siitä tule mahtava orasmatto silppurin levittämänä.Irtipuinnin selvittäminen jää usein huomaamatta kun tavara on mennyt jo silppurin läpi.

  Aikoinaan 60-70 luvulla sallittu jyvämäärä puinninjäliltä oli alle 10 jyvää neliömetrillä, ainakin nuukat isännät oli sitä mieltä. Rahtiajossa tuollaiset vinersänget ei olis ollut sallituja mitä tänäsyksynä näkee.

Märkä kasvusto on kohlimilla se pahin ongelma. Koneisto ei pysty irrottamaan jyviä kosteammasta massasta ja jyvät lentää sitä kautta sama tien pihalle. Tuuli on täysillä, mutta ei se kuitenkaan riitä. Normaalisti kun puin niin yritän puida mahdollisimman vähän olkea jolloin kohlimilla ei olisi niin paljoa "turhaa" työtä. Jyvien irtipuinti harvemmin tulee pullonkaulaksi mun näkemyksen mukaan

  Aikoinaan 60-70 luvulla sallittu jyvämäärä puinninjäliltä oli alle 10 jyvää neliömetrillä, ainakin nuukat isännät oli sitä mieltä. Rahtiajossa tuollaiset vinersänget ei olis ollut sallituja mitä tänäsyksynä näkee.

Mutta kauhea ruumenkasa kuivurin takana oli ihan ok.   

niin,kannattaako sitä kauppakelvotonta tavaraa kuljetella kuivuriin ja kuivailla ja sit puhaltaa ne kuivurin taakse.Parempi se on puidessa jo erotella kelvoton tavara pois.omaan käyttöön rehuviljaksi sitten voi ottaa sitä pikkujyvää.
Toisaalta niitä oraspeltoja on puinnin jälkeen toisina vuosina senkin vuoksi kun on otolliset olosuhteet pikkujyvän itämiselle ja tavara on itämiskelpoista.