Tänään ajelin jonossa Nokialta Vammalaan helvetinmoisessa autojonossa mitä veti perässään pirun vahva Vallu heinänkarhotin perässä.
Useita hyviä levityksiä olis ollu mahdollista käyttää väistöön mutta ei niin ei.
Karhotin ei muuten ole heppoisesta ulkoasustaan huolimatta mikään huoleton vedettävä tien päällä. Painopiste on ylhäällä, akseli suht' leveä ja pakko-ohjaavan taka-akselin liikerata vaatii hinattavassa koneessa tarkkuutta. Pitkä runko vielä korostaa ongelmia, ja hidastaa virheen oikaisua.
Eli maantienopeudessa koneella ei tehdä kovin äkkinäisiä liikkeitä. Pientareen reunasta on myös syytä pysyä riittävän etäällä, jotta hätätilanteessa jää hivenen aikaa reagoida. Taka-akseli ohjaavuus tekee nopeasta koukkauksesta vaarallisen: Jos taka-akselin saa kääntämään itsensä viettävälle pientareelle, ei vauhdissa ole enää mitään tehtävissä. Korkealla oleva painopiste ja hyrrävoima saattavat koneen joutuisasti kylkimyyryyn.
Kerran olen joutunut väitöliikkeen takia ihailemaan konetta yhden renkaan varassa lähes 50 km/h vauhdissa. Silla kertaa tipahti onneksi takaisin tielle. Tilanteen aiheuttanut teiden Rubinstein oli siinä kohtaa jo perhesportteinen keskittymässä seuraavan mutkan oikaisemiseen...
JK.
Yllä mainituista syistä johtuen karhottimella linjautopysäkille väistäminenkään ei ole niin yksinkertaista.