Nyt on käytössä mattoperä.. Tarkotus olisi käyttää ulkopuolista karhotin urakoitsiaa.. Mattoperän suurin ongelma liian suuret karhot mitkä ei kuiva ikinä ja toinen on niitto vauhti mattoperän rakenne ei kestä haastavia peltoja.. Sitten olisi hyvä syy vaihtaa niittokonetta   Mikä olisi järkevää? 

karhotin 

karhotin

 Mä en o kans ikää tajunnu, kui jok ostaa mattoperän...

Karhotin.

Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon. Viimeiset vuodet on ollut niin sateista että heinää ei ole voinu kuitenkaan kuivata luokona. Heti kun muutama tunti poutaa niin heinä nurin ja noukkarilla perään. Kun asiasta en mitään tiedä niin mattoperä tuntuu järkevämmältä kun näin voi olla myös yksi kuski ringissä vähemmän. Onko muuta syytä siihen paskuuteen kuin kuivaminen. Noukkari rehun ei rarvi niin kuivaa ollakkaan kun ennen vedettiin suoraan pystöstä silppurilla..

Paalauksessa ainakin karhotin must, mattoperällä tahtoo tulla toispuoleinen karho. Mattoperän lisähinnalla ostaa karhotuspalvelua monta vuotta ja saa laadukkaampaa rehua..

Niin ja kun puhutaan karhottimista, ei niillä ole mitään tekemistä näiden vanhojen vispilöiden kanssa. Hinattavat tulee tosi nätisti jäljessä ja ovat tarkkoja säätää, tarvittaessa joitakin korsia voi jättää peltoon jos on epätasaista. Mutta jos siellä sitä epätasaisuutta on, niin todennäköisesti se niittomurskain on jo ehtinyt nakata sen mullan sinne karhon sekaan - sitä ei vaan nähdä kun silmät kiinni vedetään pallukaksi.. 

Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon.

 Nyt eletään 2010-luvulla, ei 1970-luvulla.

Koneen vaihtaminen maksaa about aina, ja samoin tekee urakointi. Karhotus varmaan maksaa jotain 20-30€/ha eli esim. 200ha vuodessa maksaa 4000-6000€. Eli esim. yksi etelänloma perheelle/vuosi jää väliin jos olemassaolevalla kalustolla sama homma hoituisi niin että niittää pari tuntia kauemmin (lisäkustannus siis vain joitakin satoja euroja).

Eipä sillä karhotuksella juuri muita huonoja puolia ole jos urakoitsija tosiaan tulee aina kun tarvitaan.

Lainaus käyttäjältä: lynx700500 - 13.07.13 - klo:06:31

Kuinka puhtaana rehu pysyy karhotuksessa? Ei ole itsellä mitään muuta kokemusta asiasta kuin, että vanha ylön pöyhin raapi aina multaa mukaansa tai sit heinää jäi peltoon.

 Nyt eletään 2010-luvulla, ei 1970-luvulla.

Mitä tuo asiaan liittyy? Minähän sanoinkin että en tiedä karhottimista mitään. Muistelin vaan menneitä ja mietin että onko asia saatu korjattua? Mielestäni aina kun heinää siirretään maata pitkin, heinään tarttuu lika. Et sinäkään omaa ruokaasi venytä pitkin keittiön lattiaa. Tai ehkä venytät...

Aina puhutaan urakoitsijoitten käyttämisestä. Niitä urakoitsijoita ei ole kovin paljon käytössä joka paikassa maata. Ja jos on lypsykarjaa, ei sitä heinää voi tehdä silloin kun se urakoitsija sattuu joutamaan. Saattaa talvella olla maito litrat vähissä.

Karhottaessa on yksi huono puoli: Siinä näkee, kuinka paljon se niittokone on aina ennenkin sinne karhoon mätännyt juuriheinää ja muuta paskaa, jota ei ole ennen nähnyt karheen alta!! 

Karhottaessa on yksi huono puoli: Siinä näkee, kuinka paljon se niittokone on aina ennenkin sinne karhoon mätännyt juuriheinää ja muuta paskaa, jota ei ole ennen nähnyt karheen alta!! 

Toi on kyllä aivan totta.
Aikas paljon oli ruskeaa mihin viimesyksynä jäi pitkä kulo

Tänä kesänä mattoperäkin on ollut toimiva kun sato ollut huono ja helteitä piisannu eli on kronen perhosen mattokarho kuivunu. Normisadolla ja jos huonompi(sade)kesä niin karhotin ehdoton ainakin paalaimelle.

Tämä osio menee aina vaan vaikeammaksi mitä enemmän kokemusta tulee. Mattoperästä ei kokemusta mutta järki sanoo että ei hyvä. Karhotuksesta sensijaan rupee olemaan ja ratkaisemattomia pulmia on paljon. Ensalkuun yksi lisätyövaihe karhotettaessa eri raktorilla on huomattava. Sitten muut ongelat tulee haasteellisemman kelin mukaan eli sitten kun vesi on liikkeellä sekä maassa että karhossa. Käytännössä tän näkee kuran muodossa parhaiten jos karho pääsee kuivumaan ennen paalausta niin siinä on harmaat sivut Tilanne pahenee edelleen kun paalaus tai noukkari raktori kulkee viimeistään käännöksissä karhon päällä ja painaa lisää savea sekaan. Tänhetkisen tietämyksen mukaan parass vaihtoehto olisi noin 8 metriä leveä noukin jossa matot toisi rehun keskelle. Siinä raktori kulkis niittokoneen karhon päällä joka mahtuis kunnolla renkaiden välistä ja sitten vasta noukin keräis kolme karhoa yhteen. Eli joku kevennetty versio rocin karhottimesta korjuukoneen noukkimeksi.

Kyselin itsekkin tuosta asiasta aikaisemmin ja päädyin lopulta mattoperään ja omalla kohalla perustelut oli: ei saatavilla karhotin palveluita, niittokone uusinnan tarpeessa, pitäisi ajaa yksi lisäkerta pellolla ei kuskia,lisäksi sain sopivasti käytetyn mattokoneen  normikoneen hinnalla joten silloin olisin joutunu ostamaan kalliin karhottimen. Nämä oli perustelut omalla kohalla mitkä ratkaisi asian. Huonoa matossa on se et karho kuivaa hitaamin ja hitaampi niittää. Molemissa systeemissä on hyvät ja huonot puolet ja ne on puntaroitava tilakohtaisesti.