Lainaus käyttäjältä: kylmis - 03.07.13 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 03.07.13 - klo:16:20

Linkki, jos jotakuta kiinnostaa.
http://mediathek.agrarheute.com/vsc_699_426_1_vid_497530/Hofreport-Flache-Hierarchien-auf-1-600-Hektar.html
Osuuskuntamuotoinen tila, jossa 46 osakasta. Heistä 31 osallistuu tilan töihin. 1600 ha, kaikki maalajit edustettuina. Nyt 3 navettaa. Uusi tehdään lehmien mukavuuden (kuhkomfort) lisäämiseksi. Sen valmistuttua lehmäluku nousee 600:aan. Ulkopuolista pääomasijoittajaa (investor) ei käytetä.

Vaikuttaa kolhoosilta.

Kylmiksen kommentista tulee taas mieleen Eppujen 'Suuri ja mahtava'... Kyllä täältä omasta perhepuuhalasta katsoen joskus toivoisi vähän nopeampaa nousua nykyaikaan...

Petri

Joo, joskus kyllä näyttää siltä, että osa porukasta elää vielä viiskytluvulla 

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 03.07.13 - klo:21:38

ne kun tekisivät niitä -80-luvulla tehtyjen tuotannonlopetussopimusten tapasie sopimuksie taas, niin meleko äkkie lopettas moni pienempi lypsykarjatila

Siinä alkaisi tulla se ilmiö että kauikki alle 50 kantturan tilat laittaisi äpylit autoon ja pellot puskemaan koivikkoa.

Olisi se kyllä makeeta joku 50 hehtaaria salaojitettua koivikkoa.

   Maitokiintiöiden poistumisen jälkeen Etelä-Suomeen tulee kuitenkin sama tilanne sillä erotuksella
että tuotanto loppuu, muttei siitä lopettamisesta korvata euroakaan.   Päinvastoin.  Monelle sinisilmäiselle
investoijalle ei jää jäljelle kuin korvia myöten velkaa ja romuiksi ajetut koneet.

Ai niin.   Pahat rakennukset nurkkiin myös jää muistuttamaan näistä "kulta-ajoista".
Kepulaisen maatalouspolitiikan ilmentymä - Etelän tyhjät navetat.   

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 08.07.13 - klo:10:04

Lainaus käyttäjältä: Heino Leino - 03.07.13 - klo:21:38

ne kun tekisivät niitä -80-luvulla tehtyjen tuotannonlopetussopimusten tapasie sopimuksie taas, niin meleko äkkie lopettas moni pienempi lypsykarjatila

Siinä alkaisi tulla se ilmiö että kauikki alle 50 kantturan tilat laittaisi äpylit autoon ja pellot puskemaan koivikkoa.

Olisi se kyllä makeeta joku 50 hehtaaria salaojitettua koivikkoa.

   Maitokiintiöiden poistumisen jälkeen Etelä-Suomeen tulee kuitenkin sama tilanne sillä erotuksella
että tuotanto loppuu, muttei siitä lopettamisesta korvata euroakaan.   Päinvastoin.  Monelle sinisilmäiselle
investoijalle ei jää jäljelle kuin korvia myöten velkaa ja romuiksi ajetut koneet.

Ai niin.   Pahat rakennukset nurkkiin myös jää muistuttamaan näistä "kulta-ajoista".
Kepulaisen maatalouspolitiikan ilmentymä - Etelän tyhjät navetat.   

No siinä vaiheessa kannattaa pitää elukoita niin kauan kun on eläintenpito velvoitte. Sitten 50% VLN:ää, 15% LHP:tä ja 35% heppa heinää mikä aina yllättäen kastuu sateen alla ja joudutaan polttamaan. ja eikös se 35% voi olla tilatuella vaikka lhp tai avokesantona.

Lainaus käyttäjältä: Herpertti - 08.07.13 - klo:12:25

Nään on aina vähän tarkoitushakuisia nää jutut, ei sitten missään mainittu, mikä on lypsykarjan keskikoko esim Norjassa, Itävallassa ja vaikka Maltalla 
Pieni vihje, jokaisessa noissa maassa Suomea pienempi 

Norjan maatalous onkin elävä (tai pystyyn kuollut) ulkoilmamuseo meidän systeeemistä 1980 luvun lopulta. Rajasuoja säilyttänyt omana reservaattinaan, johon öljymaalla on ollut varaa ja poliittista myötämielisyyttä. 

Kun haastattelee eturivin norjalaisia viljelijöitä, niin aikamoisena kehityksen jarruna kokevat harjoitetun politiikan, jossa vasta nyt on herätty että jotain tosiaan pitäisi tehdä kilpailukyvyn korjaamiseksi edes hiukan lähemmäs mitä naapureissa Ruotsissa ja Suomessa on. 

Norja onkin matkailumaa ja pieni on kaunista

Onkos tuollaisia hyväksikoettuja toiminta- ja sopimusmalleja osuuskuntamuotoiseen toimintaan jo viranomaistahoilta / muualta saatavilla?

Osuuskuntalaki näkyy ainakin uudistuvan. Pellorvoseura lupaa uutta (perustajan) opasta 2014 puolella. http://pellervo.fi/tuote/osuuskunnan-perustajan-opas/
Vanhaa voikin lukea ilmaiseksi pdf:nä.
Koettuja malleja voi löytyä helpoiten Saksasta (tarkoittanet karjanpitoon muokattuja).

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 03.07.13 - klo:17:06

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 03.07.13 - klo:16:20

Linkki, jos jotakuta kiinnostaa.
http://mediathek.agrarheute.com/vsc_699_426_1_vid_497530/Hofreport-Flache-Hierarchien-auf-1-600-Hektar.html
Osuuskuntamuotoinen tila, jossa 46 osakasta. Heistä 31 osallistuu tilan töihin. 1600 ha, kaikki maalajit edustettuina. Nyt 3 navettaa. Uusi tehdään lehmien mukavuuden (kuhkomfort) lisäämiseksi. Sen valmistuttua lehmäluku nousee 600:aan. Ulkopuolista pääomasijoittajaa (investor) ei käytetä.

Vaikuttaa kolhoosilta.

Jep, ossien puolella näkyy olevan. Kirjoitin aiemmin wessien kuvioista (http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=37106.msg629500#msg629500). Idea tässä onkin tärkeä.

Pakko / vapaaehtoinen.

On eri asia kun keskusjohto suunnittelee ja toimeenpanee pakolla vaikka maataloustuotantoyksikön, ja sitten se kun vapaat yksilöt vapaaehtoisesti perustaa yhteisyrityksen.

Teki sitten osuuskuntaa tai osakeyhtiötä, perusasiat saisivat olla selkeitä. Osuuskunnassa lähtisin siitä, että pellot pysyvät osakkaiden omistuksessa, mutta lehmät (ja kiintiö) siirtyvät yhteisön omistukseen eivätkä palaudu osakkaan irtisanoutuessa. Irtisanoutuvan pellon hallinta palautetaan 1-2 kasvukauden viiveellä. Yhtiössä voisi olla rohkeampi, mutta antaa jokaisen taaplata tyylillään. Järjellä nuo asiat menee pitkälle. Muiden sopimuksista voi luntata mm. että onko kaikki asiat otettu huomioon. Saksalaisilta voisi katsoa mallia vaikka yhteisöön tuotujen panosten arvonmäärityksestä. Jotenkin tähän suuntaan.

Mitä mahtaa julkinen puoli puuhailla ? Tuskin täältäpäin aloitteet kelpaa.

Näemmä osuuskuntaan vaikuttava laki / säädös jotenkin muuttuu vuodenvaihteessa kun tosiaan viitataan monelta taholta että alkuvuodesta 2014 tulisi uudet soveltamisohjeet. Siinähän kannattaisi heti nohevana olla alkuvuodesta perustamisessa mukana kun kerran uudet porsaanreiät avautuu.

Onhan rapakon takanakin vielä hyvin paljon pieniä tiloja niiden todella isojen ohella. Ei tätä hommaa voi hoitaa mun mielestä noin mustavalkoisesti. Näihin laajentamisen kuvioihin vaikuttaa niin moni asia, ettei yhtä ainoaa konstia ole olemassa. Täällä päin lohkojen koko ja muoto monesti todella huono. Liittyy aika monesti noihin kaavoittamis asioihinkin... Meillä laajennettu tuotantoa vähän aikaa sitten 2.5 kertaiseksi mikä on tässä vaiheessa ihan sopiva tahti. Pysyy ite hyvin hommassa mukana ja peltopinta-alakin riittää vielä hyvin eväiden tuottamiseen.
Tuskinpa näitä laajentamisen kuvioita hoidetaan niin kuin neuvostoliitossa aikanaan

Kukaan ei voi sanoa, mikä on kellekin oikea yrityskoko. Alppimaissa tehdään myös uusia navettoja 12 lehmälle - mallia rintamamies. Rinteeseen 2 kerrosta - ylhäällä heinäparvi. Se on kylläkin selvä, että siinä ei ole rahantulo hääviä. Monet pitävät pää- tai oheistyönä majataloa, maalausliikettä, kapakkaa...kuka mitäkin.

Kukaan ei voi sanoa, mikä on kellekin oikea yrityskoko. Alppimaissa tehdään myös uusia navettoja 12 lehmälle - mallia rintamamies. Rinteeseen 2 kerrosta - ylhäällä heinäparvi. Se on kylläkin selvä, että siinä ei ole rahantulo hääviä. Monet pitävät pää- tai oheistyönä majataloa, maalausliikettä, kapakkaa...kuka mitäkin.

Noissa maissa painovoima hoitaa pienen rakennuksen sisäisen kuljettamisen oikein hyvin; se kolmas kerros on tietysti paskakellari.

Petri

mutta eipä noissa taida olla kulutkaan niin suuret että saattaapi jopa jäädä melkein sama viivan alle kuin niissä suuren suurissakin.   ja elimentapakin on työtä.

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 02.12.13 - klo:08:34

Kukaan ei voi sanoa, mikä on kellekin oikea yrityskoko. Alppimaissa tehdään myös uusia navettoja 12 lehmälle - mallia rintamamies. Rinteeseen 2 kerrosta - ylhäällä heinäparvi. Se on kylläkin selvä, että siinä ei ole rahantulo hääviä. Monet pitävät pää- tai oheistyönä majataloa, maalausliikettä, kapakkaa...kuka mitäkin.

Noissa maissa painovoima hoitaa pienen rakennuksen sisäisen kuljettamisen oikein hyvin; se kolmas kerros on tietysti paskakellari.

Petri

Osa niistä on käsittämättömän hienoja - kiskoilla kulkevaa irtoheinätaljaa ym löytyy. Marktschellenbergissä eräs oli lopettanut lypsikkien pidon - kasvatti vain hiehoja. Vanhan rakennuksen navettakellarista osa oli tehty majoituskäyttöön - oli tosi hienoa. Toki huonojakin löytyy, erityisesti italiankielisestä Italiasta.

Lainaus käyttäjältä: Petri - 02.12.13 - klo:09:54

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 02.12.13 - klo:08:34

Kukaan ei voi sanoa, mikä on kellekin oikea yrityskoko. Alppimaissa tehdään myös uusia navettoja 12 lehmälle - mallia rintamamies. Rinteeseen 2 kerrosta - ylhäällä heinäparvi. Se on kylläkin selvä, että siinä ei ole rahantulo hääviä. Monet pitävät pää- tai oheistyönä majataloa, maalausliikettä, kapakkaa...kuka mitäkin.

Noissa maissa painovoima hoitaa pienen rakennuksen sisäisen kuljettamisen oikein hyvin; se kolmas kerros on tietysti paskakellari.

Petri

Osa niistä on käsittämättömän hienoja - kiskoilla kulkevaa irtoheinätaljaa ym löytyy. Marktschellenbergissä eräs oli lopettanut lypsikkien pidon - kasvatti vain hiehoja. Vanhan rakennuksen navettakellarista osa oli tehty majoituskäyttöön - oli tosi hienoa. Toki huonojakin löytyy, erityisesti italiankielisestä Italiasta.

Näin lainarahalla tilanpidon aloittaneena täytyy vain ihaillen ihmetellä sitä satsausta, mitä monilla noista tiloista tuotantoon on tehty. Massiivipuurakenteet ovat ilo silmälle ja tosiaan noita rehunsiirtosysteemeitä on muitakin kun toisessa ketjussa referoitu akka&koppa -systeemit. Jopa tällaiselle Suomi-mittakaavassa pienelle-keskikokoiselle opiksi otettavaa.

Petri