Lainaus käyttäjältä: welger - 30.06.13 - klo:10:57

Omasta mielestä tahti ei tästä tule ainakaan merkittävästi kasvamaan, maatalous koneet on viime vuosina kumminkin kokenu melkosen mullistuksen jotta eiköhän nyt vähä aikaa mennä näillä.Luulisin. Ajosilppuri ketjussa seuraava kehitys on tultava siilotyöskentelyyn, jos koko ajan tulee vain tehokkaampia korjuu koneitaollaan kohta metsässä.

tuohon siilotyöskentelyongelmaan on olemassa niinkin yksinkertainen ratkaisu, kuin puhelin. tietyin varauksin.
nythän ongelman aiheuttaa se, että pellolta saadaan massaa enemmän irti, kuin siilo ottaa vastaan.

entäpä jos saman seutukunnan isännät sopivat keskenään, että aloitetaan se rehunteko samaan aikaan useammalla tilalla ja korjataan sita satoa esim tilojen a ja b siiloihin samanaikaisesti suhteessa pinta-aloihin siten, että ensin ajetaan vaikka sen tilan a pellot molempien siiloihin ja sitten tietty tilan b.

näin toimien saadaan molempien tilojen siiloille hiukka aikaa siilotyöskentelyyn, eikä korjuukalusto joudu odottamaan purkupaikan avautumista.

Näin tai sitten tämä 550 hepan hirvitys: http://www.versacorporation.com/docs/MID1014.pdf

80-luvun alussa sain kaksi enoani rehuntekoon,josta johtuen saatiin ajaa rehua kaksilla kärryillä  eli Jf 35 ja Jf 50.Silppurina oli 110 cm Jf kelasilppuri.Rehunteko sujui mielestäni hienosti ja joutuisasti verrattuna yksillä kärryillä ajoon.Kaksi päivää tehtiin rehua ja saatiin siilo täyteen ja siiloon sopi reilu neljän hehtaarin rehut.Nyt sama ala tehdään kaksilla kärryillä ja Jf 900 silppurilla noin kahdessa tunnissa eikä välttämättä vauhti ole vieläkään riittävä.
Ps.Mitähän tuo Adamin linkittämä hirvitys mahtaa maksaa?

En tiiä hintaa, mutta pykälää pienempi 250 heppanen maksaa reilut 210k€ ilman alvia. Silläkin pääsee 4-5ha/h tehoon.

Kylvölannoitus, 570 ha vuorokaudessa jo kymmenen vuotta sitten.

http://www.youtube.com/watch?v=q5zqaXwrRNc

-SS-

Suomalais isäntä naurais tuommosen kylvöyhdistelmän pois peltonsa nurkasta alta aikayksikön.
Kattokaa nyt noita renkaitakin
Miten nuo voi pärjätä tuollaisilla kun suomessa tarvitaan 939 fendt 1010/42 kumeilla ja toiset vieressä 4-6m kylvökoneen vetoon?

Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.

Mikäli joku kansakunta ei ehdi reagoida öljyn tuotantohuipun vaikutuksiin, saattaa kotitarveviljely olla tarpeen monessa ruokakunnassa, kun öljyllä voideltu maailmankauppa ja kotimaisetkin tuotantoketjut hyytyvät, saati sitten sosiaalihuolto.

Viljan viljelyssä mä näkis että ei se touhu tästä suuresti muutu. Tilusrakenne ja lohkokoko rajoittaa koneiden kasvua. 10m äkeet, 9m puimurit, 30m ruiskut ym. pyörii tuos kylillä jo nyt. Ei näillä lohkoilla oikein järkevästi isompia hyödynnetä.

Ennemmin näkisin että viljelyketjut menis semmosis 400ha sykleis. Tuo pinta-ala menis 4m kylvinkone, 8m äes, 6m puimuri luokan kalustolla.

Viljan viljelyssä mä näkis että ei se touhu tästä suuresti muutu. Tilusrakenne ja lohkokoko rajoittaa koneiden kasvua.

Tulee se muuttumaan, mutta miten, en osaa sanoa. Itse teemme rehua pyöröpaalausketjulla, lohkokoot 0,3 - 6 hehtaaria. On muuten juhlaa painella 400 m pitkillä saroilla, kun juuri pyöritellyt sillä 30 aarin palasella... Eli meidän kylällä pitää tapahtua todella rankka uusjakotoimitus, ennenkuin puolella peltopaloista mihinkään ajosilppuriketjuihin siirrytään. Jolloin tällaisille pienille paalinpyörittelijöillekin on nykyisellään oma lokeronsa.

Tietty meneehän se jo nyt niin, että naapurikylistä tulevat isot nautatilat rahoineen, kun kaupan on sellaisia +5 ha lohkoja, meille jäävät sitten nämä pienemmät. Eli polarisoituminen teolliseen maatalouteen ja tällaisiin pieniin elämäntapaintiaaneihin saattaa olla se visio.

Cc:n pohtima öljyn hinnan raju nousu voi tietysti kaiken muuttaa. Toisaalta, jos työt joka tapauksessa tehdään traktorilla, en ole varma (tästä voisi varmaan olla jotain tutkimusta?), että pienet koneet ovat kovinkaan paljon tehokkaampia, jos samaan mekanisointitasoon pyritään. Ja nestemäisten hiilivetyjen hinnan pitää kyllä moninkertaistua, ennenkuin ihmistyö astuu takaisin maatalouteen. Milläs hinnalla puupohjaisesta tavarasta saadaankaan moottoriin sopivaa lientä?

Petri

Kalleintahan on se että tuplataan tuotanto 5 vuoden välein. Koska jokaisessa välissä konekantakin täytyy vaihtaa.. Laajentamishaluton pikkutila on vahvoilla, sama kalusto toimii isoisältä pojanpojalle asti 

Heh hiukan näinkin kyllä

En tiiä hintaa, mutta pykälää pienempi 250 heppanen maksaa reilut 210k€ ilman alvia. Silläkin pääsee 4-5ha/h tehoon.

Ja juuri kun on uudelle kalliille asfalttikentälle saanut ekan sadon tuubiin, ely-keskuksesta tulee joku tivaamaan että miten ympäristöluvan mukainen säilörehun puristusnesteen kerääminen? "Menköön tämän kerran, mutta ansi kesäksi pistätte vesitiivistä asfalttia ja kaadot koko puolen hehtaarin kentältä samaan kokoojakaivoon."

Eikös tämän liuskeöljyn pitänyt olla merkittävä apu öljyn tuotantoon Puun hyödyntäminen taitaa olla vasta alkutaipaleella Luulen, että suomalaisella metsällä on melkoinen arvo myös tulevaisuudessa. Mutta mitä tekisi noilla kaikilla onnettomilla pellon länteillä, joissa palaa aikaa, tuotantopanoksia ja lopputuloksena on peuran rääsimiä kasvustoja, vihreillä jyvillä varustettuna Hyvien peltolohkojen arvo vaan kasvaa tulevaisuudessa, mutta pienistä länteistä ei tao kultaa oikein millään.

Cc:n pohtima öljyn hinnan raju nousu voi tietysti kaiken muuttaa. Toisaalta, jos työt joka tapauksessa tehdään traktorilla, en ole varma (tästä voisi varmaan olla jotain tutkimusta?), että pienet koneet ovat kovinkaan paljon tehokkaampia, jos samaan mekanisointitasoon pyritään. Ja nestemäisten hiilivetyjen hinnan pitää kyllä moninkertaistua, ennenkuin ihmistyö astuu takaisin maatalouteen. Milläs hinnalla puupohjaisesta tavarasta saadaankaan moottoriin sopivaa lientä?

Petri

Polttoainetehokkuuteen vaikuttaa kaiken kuljettajaa palvelevan pois jättäminen: ohjaamo, vivut, ilmanvaihto, raput, eväsreppu, valot, jousitukset... Traktorin päältä vapautuu tilaa kuormalle, joka saadaan näin vetävien pyörien/telojen päälle.

Ihmistyö astuu kuvioon sinä keväänä, kun on talvi kituutettu opettelemalla olemaan syömättä. Kotitarpeiksi siis, ei inexin tukkuun.

Puupohjainen polttoaine on vähän hankalampi juttu, kun ei se onnistu niin helposti kuin Varkaudessa uskotellaan. Jätevesiliete/biojäte/lanta/kesantoruoho -pohjainen biometaani sen sijaan alkaa olla 1€/l dieselin(polttoöljyn) hintaympäristössä lyömässä läpi. Kalliin polttoaineen oloissa tuotanto pitäisi hajauttaa kuljetusten minimoimiseksi ja puusta lähdettäessä monimutkainen teknologia vaatii aika isot puitteet. Puukaasuhan se on vanha konsti, mutta energiatiheys on niin alhainen, että ei tahdo teho riittää.

Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.
.

Mä näen mys tässä yhden mahdollisen skenaarion. Kun nyt jo lypsetään, putsataan ritilöitä, tökitään ja levitetään rehua, leikataan nurtsia, siivotaan sisällä ym. ym. niin miksi ei muutaman vuosikymmenen päästä hoideta peltohommia robotilla. Itseasiassa kun paikkatiedon ongelma saadaan luotettavasti ratkaistua niin ei ole mitään syytä istua kyydissä vahtaamassa jotain äestä todetakseen että kyllä se koko päivän perässä tuli. Useampi tällainen kone saa hoidettua valtaisan alueen yhden valvovan henkilön avustamana.

Lainaus käyttäjältä: cosmic_cowboy - 30.06.13 - klo:21:29

Kun suuruuden rajat on tavoitettu (ja jo ylitettykin), lähdetään vastausta etsimään pienuuden eduista. En tarkoita tilakokoa vaan koneita. Automatiikka mahdollistaa mikrokokoisten kuljettajattomien työkoneiden käytön. Luultavasti koko tekniikka tulee uutta, mutta olisihan ne edullisia pienten robottitraktorien perään vaikka jotkut 2m kylvölannoittimet suulien pöluisistä nurkista. Monissa töissä robotit voivat hoitaa vain tietyn niille sopivan osan koneketjusta. Kylvöillä tai lannanlevityksessä isäntä voi päivystää monitoreista robottien puuhia ja täytellä koneita pellon nurkassa. Paalien, rehusilpun, viljan siirtely korjuukoneen perästä/rinnalta tiellä operoivaan maantiekulkineeseen olisi yksi luonteva homma. Samalla järjellä sujuisi tontilla kuivalannan siirto lantakäytävällä operoivan Bobcatin lastaamana lantavarastoon jne.
.

Mä näen mys tässä yhden mahdollisen skenaarion. Kun nyt jo lypsetään, putsataan ritilöitä, tökitään ja levitetään rehua, leikataan nurtsia, siivotaan sisällä ym. ym. niin miksi ei muutaman vuosikymmenen päästä hoideta peltohommia robotilla. Itseasiassa kun paikkatiedon ongelma saadaan luotettavasti ratkaistua niin ei ole mitään syytä istua kyydissä vahtaamassa jotain äestä todetakseen että kyllä se koko päivän perässä tuli. Useampi tällainen kone saa hoidettua valtaisan alueen yhden valvovan henkilön avustamana.

Sitähän minäkin. Paikkatieto ei taida ahdistaa tässä asiassa, varsinkin jos käyttää paikallista lähetintä tarkistus(vaimikäsenytoli)signaalia tuottamaan. Sampon veljesten 1980-luvun prototyypit eivät menneet hukkaan, vaan niissä hankittu paikkatieto-osaaminen on jalostunut käyttöön sataman konttienkäsittelyssä ja voidaan sieltä taas soveltaa takaisin pellolle.

http://fi.linkedin.com/pub/mikko-sampo/18/180/bb3

Arvelenpa että sopiva kokoluokka robottitraktoreille määrittyy sarjatuotannon ehdoin. Eli sellainen kokoluokka tulee edulliseksi, jolle löytyy maatalouden ulkopuolista käyttöä sadoin tuhansin.

Ongelma tulee byrokratian luvatussa maassa olemaan peltolohkojen välillä. Tie- ja maastoliikennelait saattavat vaatia melkoisia varustuksia jos halutaan yhteiskuntakelpoisesti ylittää joku kinttupolku. Ja puomikaan ei käy kun sen yhden änkyrän pitää päästä käymään palstallansa juuri silloin kun ne hirviöt siellä riehuvat.

Tuo kuva on yhden disainarin lopputyö, ei siis toimiva laite, mutta tuollaisen rikkakasvirobotin rakentaminen olisi teknisesti nykyään jo täysin mahdollista. 24/7 kitkentä, ei tallausvaurioita, ...

Petri