Kuinka leveä on maanomistajien välinen raja ja onko se ei kenenkään maata,esim. pellon ja metsän välinen raja???...

0,0mm, rajalinja on sitten eri juttu... 

Usein peltojen välillä on rajaoja. Se ei ole mikään lakisääteinen juttu, vaan perustuu naapuruksien sopimukseen. Jos toinen ei hyväksy ojan puolikasta maalleen, toinen tehköön sen omalle puolelleen. Sellaisenkin termin olen kuullut kuin rajaketo, se on ei-kenenkään-maa molemmin puolin olevien ojien välillä! Onpa vaan mukava juttu olla naapureiden kanssa väleissä. Kerran minut meinattiin laittaa korvaamaan toisen puolelta niitettyjä ranteenvahvuisia haapoja. Nyt mennään niittokoneen lapa pystyssä rajalinjaa ja naapurin ex-pellolla täysi viidakko.

Näitä rajaketoja löytyy täältä vieläkin muutamia kymmeniä metrejä. Niissä on keskellä ollut aita karjaa varten. Usein jompikumpi, ahneemp isäntä on tuupannut oman puolensa ojan umpeen ja ajaa vältillä rajalle asti. Sitten jälkipolven ajamassa "rajaojan" perkauksessa voi syntyäkin paha mieli, kun oja siirtyykin aimo matkan jo tehdylle pellolle. Naapuri saa peltonsa reunaan, vanhan ojan paikalle, pehmeillä ojamailla täytetyn kurakon, joka kiinteytyy vasta vuosien päästä.

Yksi karjalaisisäntä sanoi varsinaissuomalaisesta meiningistä, paikallisten maan himon nähtyään, että milloinkaan ei saa niitä isoja pihlajia ja haapoja ottaa pois rajalta, on se viimeinen lenkki estämässä naapurin multien vyöryttelyä aina vaan pitemmälle penkkaan toisen puolelle, varsinkin sivurinteissä.

-SS-

Mulla on semmonen käsitys, että mitään rajavyöhykettä ei  ole 
Aidan ja ojan saa tehdä rajalle, ei siinä mitään ei kenenkään maata välissä ole 

Aidan ja ojan saa tehdä rajalle, ei siinä mitään ei kenenkään maata välissä ole 

Omalle puolelle jos naapuri ei lupaa anna...

Rajalinjan saa aukaista metsässä jos ilmoittaa naapurille linjan aukaisusta ja ei kerää naapurin puolelta puita pois, kaataa vain. Raja ojan saa myös kaivaa rajalle kun ilmoittaa että aukaisee rajaojan ja naapurilla ei ole silloin mitään nokan koputtamista asiaan. Asia kysytty maanmitarilta.

Raja ojan saa myös kaivaa rajalle kun ilmoittaa että aukaisee rajaojan ja naapurilla ei ole silloin mitään nokan koputtamista asiaan. Asia kysytty maanmitarilta.

Tuo silloin kun oja on jo olemassa uusi oja vaatii naapurin luvan...

Sampaskivi menestyy huonosti ojan keskellä joten täälläpäin on oja kaivettu usein viistosti
rajakiviin nähden.

Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 30.04.13 - klo:19:28

Raja ojan saa myös kaivaa rajalle kun ilmoittaa että aukaisee rajaojan ja naapurilla ei ole silloin mitään nokan koputtamista asiaan. Asia kysytty maanmitarilta.

Tuo silloin kun oja on jo olemassa uusi oja vaatii naapurin luvan...

Saa kaivaa uudenkin, niin kuin saa tarvitaessa kaivaa naapurin puolellekkin. Jos sinulla seisoo vesi metsässä, niin saat varmasti maanmitauslaitoksesta luvan tehdä naapurin puolelle oja linjan.

Tuommoisessa tapauksessa ottaisin kyllä metsäkeskuksen tekemään ojitushanketta, vaikka se olisi pienikin juttu. Viranomaisen on helpompi perustella naapurille vesilakiin (?) liittyvät menettelyt kuin se, että ilmoitan naapurille, että huomenna alan sitten kaivaa ojaa teidän puolella.

" Jos sinulla seisoo vesi metsässä, niin saat varmasti maanmitauslaitoksesta luvan tehdä naapurin puolelle oja linjan."

Maanmittauslaitos ei tuollaisia lupia jakele vaan metsäkeskus velvoittaa johtamaan ne vetesi niin pitkälle jottei ne jää sitten naapurisi haitaksikaan. 


2.3 Kuivatusveden johtaminen toisen ojaan

Maanomistajalla oikeus johtaa vettä toisen ojaan tai toisen maalla olevaan puroon seuraavilla edellytyksillä (VL 5:9):
   johtaminen on tarpeen maan tarkoituksenmukaiseksi kuivattamiseksi
   johtaminen tapahtuu aiheuttamatta vahinkoa ja haittaa

Aikaisemmat ojan tekemis- ja puron perkaamiskustannukset on korvattava ja jatkossa osallistuttava kunnossapitoon (VL 5:12).

Toiselle kuuluvaan putkiojaan ei saa johtaa vettä ilman omistajan suostumusta (VL 5:9.2). Toisen putkiojaan vedenjohtaminen ilman omistajan suostumusta on kuitenkin mahdollista jos kuivatus muuten on kohtuuttoman kallista. Putken suurentamiskustannuksista vastaa lisävettä johtava ja kunnossapito jatkossa kuten avo-ojissa (VL 5:12). Päätösvalta on yleensä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella.

Asian pointti oli se että ei sitä ojaa tarvii 15 metriä rajalta omalle puolen kaivaa. Soittaa sinne metsäkeskukseen ja teettää ojitussuunitelman jossa ojat tehdään rajalle.

Metsässä tulisi pitää rajalla 0,75m+0,75m auki kaikista puista. Virallisessa maanmittarin rajankäynnissä linja aukaistaan, jos ei naapuruksilla muuten sopua synny. Vastustamalla sopuisaa puunkaatoa pääsee mukaan maksamaan rajankäyntiä rajalinjan pituuden mukaisella osuudellaan.

Sarkaojien aikaan oli rajalla kummallakin puolella sarkaoja, ja niiden välillä vajaan metrin maakaistale.