Jotkut ne tekkee emohalleihinkin makkuuparsia, jotta älytön kuivikkeenmenekki saatas hallintaan. Joten ajattelemisen aihetta asiasa on..

Emopihatoita ei muuten kannattais tehdäkään, kuin makuuparsilla tai vinokuivikkeella.

Jos täysin uutta tekisin niin unohtaisin kyllä kuivikepohjaratkaisut lypsäviltä. Mulle tosin tullee hieho- ja umpparitilat sekä ryhmäpoikimakarsina vanhoihin tiloihin kestokuivikkeella. Ne käy vanhoihin tiloihin ja tulevaan parsinavetan laajennuksen kokonaisuuteen erinomaisesti. Tulevaisuudessa samaan tilaan mahdollisesti 2+2 rivinen hiehohalli, mikäli kuivikehomma alkaa kyllästyttämään.

sama täällä. hiehot tosin eri rakennukseen ja kolmiseinä hässäkkään..

Emolehmillä nuo tietysti toimivat. Pitää sitten muistaa se, että lypsylehmä tuottaa 3-4 kertaa enemmän kakkaa ja pissaa kuin emolehmä.. Itse sonnan koostumuksissa ei ole kauheasti eroa. Lypsikin sonta on vähän "liimaisempaa", johtuen ilmeisesti kovemmista valkuaismääristä.

On emolehmänavetta missä on hiekkamakuuparret ja turpeen kulutus on puoli nuppia vuodessa, sadalleviidellekymmenelle lehmälle plus vasikat.
Hiekkaan kulutus on kaksi rekkakuormaa vuodessa.

No jos tuota makuuparsivaihtoehtoa vielä tutkisi. 3+0 rivisenä visiiripöydällä selviäisi ehkä 15m runkoleveydellä? Minkäslevyisiä makuuparsia nykylehmille käytätte? 120cm+jotain?

Tuo kuulostaa järkevältä. Saa tehtyä vielä ristikoilla katon. Parsien leveydeks suositellaan nykyisin 120-130 cm.

Tuo kuulostaa järkevältä. Saa tehtyä vielä ristikoilla katon. Parsien leveydeks suositellaan nykyisin 120-130 cm.

Lantakäytävät voi tehdä raapoilla tai ilman. Itse ehkä tekisin kylmän (eristämättömän mutta ei sentään mitään aina avoimia aukkoja) hallin jossa raapat ovat käytössä plussa-aikoina ja kylmänä kautena jäätynyttä sontaa voi raapia pari kertaa viikossa vaikka pienellä traktorilla. 14 paikkaa pitkä osasto olisi vajaa 17m pitkä + päätykäytävät, yhteensä jotain 25mx15m siis lehmäosastoa. Noin lyhyessä ei tarvitse miettiä paljoa mitään pitkittäiskaatoja tms.

Jos parsirakenne on sopivan avoin, en näe mitään järkeä tehdä yli 120cm leveitä parsia.

Taas asiaan...

Olisiko jollakulla heittää hyviä lukuja toteutuneesta kuivikkeiden menekistä lypsykarjalla ja kuivikepohjilla ?

Kaikki todelliset kulutukset kiinnostavat, oli tilanne sitten olki/turve/yhdistelmä. Tai kokokuivitus/osakuivitus..

Parsilla ja leveällä ruokintapöydällä toimii. Olki repijä-puhaltajalla pöydältä muutaman kerran viikossa. Menekki on kaukana 15 kilosta per pv, koska parsiin ajetaan kerralla reilusti ja päivittäin vain huonot pois. Sen verran takareunaa, ettei karkaa itsestään. Kylmäpihatossa on sitten omat miinuksensa. Talvella tulee aikoja, jolloin olkilanta jämähtää lattiaan ja on turha haaveilla sen ajamisesta.

Ilmojen pitelystä paljolti kiinni kuivikkeen kulutus. Tosin lypsylehmistä ei ole kokemus, vaan nuorisosta 6-24(joskus jopa 30  ) kk ja umpilehmistä. Kuivikepohjaa 400 m2, ruokintakäytävä lisäksi. Eläimiä noin 80. Kuiviketta kuluu pakkaskelillä 6-8 paalia viikossa, suojakelillä kolmannes enemmin, 9-12 pallukkaa. Ruokintakäytävä turpeella, noin 6 mottia/viikko. Maaliskuun paikkeilla, kun pohja käy kunnolla palamaan, kuivitustarve putoaa pariin paaliin viikossa...

Hyi Hel.... onneksi jäi ajatukseksi vaan tuo kestokuivike nuorisolle..

Jotkut ne tekkee emohalleihinkin makkuuparsia, jotta älytön kuivikkeenmenekki saatas hallintaan. Joten ajattelemisen aihetta asiasa on..

Ja kuuleman mukaan purkaa parin vuoden päästä pois ja jos on jääny sen verran vasikoita henkiin sielä parsien välissä et on rahaa niin tasoittaa lattian ja jos menee vähä huonommin niin sitten tyytyy monitaso lattiiaan

Ilmojen pitelystä paljolti kiinni kuivikkeen kulutus. Tosin lypsylehmistä ei ole kokemus, vaan nuorisosta 6-24(joskus jopa 30  ) kk ja umpilehmistä. Kuivikepohjaa 400 m2, ruokintakäytävä lisäksi. Eläimiä noin 80. Kuiviketta kuluu pakkaskelillä 6-8 paalia viikossa, suojakelillä kolmannes enemmin, 9-12 pallukkaa. Ruokintakäytävä turpeella, noin 6 mottia/viikko. Maaliskuun paikkeilla, kun pohja käy kunnolla palamaan, kuivitustarve putoaa pariin paaliin viikossa...

Eli kulutus on noin 500 paalia/vuosi (jos olisi kyse ympärivuotisesta toiminnasta) noille 80 tytölle. Voisiko tästä laskea, että vaikkapa 100 ISOA tyttöä tarvitsee ainakin 3-4 kertaa enemmän vuodessa.

Kestokuivikepatjaan kannattaa laittaa turvetta ja olkea sekaisin. Sekoitussuhde riippuu ilmakosteudesta ja lämpötilasta. Olki tekee kantavuuden ja pehmeyden, etenkin pakkasilla. Turve ottaa kosteuden ja vuoraa sontakokkareet kuin korppujauho eli sonta ei ole niin tarttuvaa. Jos patja on liian märkä ja/tai ylitäynnä, se tiivistyy, eikä pala. Kuivikemenekki nousee eksponentiaalisesti eläintiheyden noustessa tietyn pisteen yli. Patja pitää lisäksi perustaa lämpinänä aikana, jolloin se alkaa palamaan.